Millaisia red flageja teillä ollut suhteen alussa?
Millaisia red flageja teillä on ollut tapailuvaiheessa tai suhteen alussa?
Kommentit (389)
Ehdottomasti vältettävä, jos toisella on liikaa aikaa sinulle. Kysyt paikkaan x ja aina sopii, koskaan ei ole mitään muuta. Tarkoittaa sitä että toisella ei ole mitään omaa elämää ja 10 vuoden päästä se vain makaa sohvalla ellet sovi sille tekemistä.
Ei mitää, miten olisin voinu ihastua johonkin red flagiin? 🤔
Kävelet kaupungilla ja mies törmää suhun kirjaimellisisti mitä kummallisempiin aikoihin. Perusteena on se että kävelee aina tästä ohi ja kun olet menossa jonnekin tapahtumaan mies sanoo että "ei sun ole pakko sinne mennä". Muutenkin haluaa viettää kaiken yhteisen ajan yhdessä ja ei halua että sulla on paljoa muuta menoa. miehellä ei myöskään ole muita kavereita. Sekä suunnittelee menoja pitkän ajan päähän. Kun lopetat suhteen mies muuttuu kuin ette olisi ikinä edes tunteneet.
Nainen taisi kertoa olevansa psykoottinen.
Vierailija kirjoitti:
Miehen naama muuttui alusta asti ihan mustaksi, kun mainitsin miespuoleisen ystäväni. En kuitenkaan tajunnut tätä red flagina heti. Sitten alkoi kilareiden vetäminen aina, kun puhuin miespuolisista ystävistäni. Epäili mua pettämisestä, kun en yhtenä iltana jaksanut harrastaa seksiä (takana 14h työpäivä), sillä pakkohan mun oli käydä vieraissa, koska joka ilta muuten harrastettiin seksiä. Epäili pettämistä, kun kävin naispuolisen kaverin kanssa ulkona. Kerran hän oli mun luona ja lähdin töihin, puhelin jäi kotiin. Oli yrittänyt saada sitä auki kaikin keinoin (myönsi kun kysyin). Kertoi ettei tupakoi, mutta selvisi että tupakoi aina, kun ei ollut kanssani. Viimeinen niitti oli, kun olin whatsapissa paikalla, mutta hänen lähettämänsä viesti ei muuttunut heti siniseksi ja tää sankari aloitti helvetinmoisen tivaamisen kenen kanssa keskustelin. No äitini.
Toi Whatsappin kyttääminen on itelle iso red flag. Ylipäänsä nainen, joka miettii jotain, et kuinka usein voi laittaa viestiä tai muuta semmosta, ni on todennäkösesti sosiaalisesti ja tunne-elämältään sen verran erilainen tai ymmärtämätön/kypsymätön, että ei kiitos. Joo, ymmärrän nuoria, jotka elää hektistä elämää ja suhteiden luominen ja ihastuminen on vielä uusia asioita, mut näin päälle 40v miehenä mun lähtökohta on se, et toinen laittaa viestiä silloin ku kokee, et on aikaa/energiaa/tai ylipäänsä halua laittaa viestiä. Vaikka olis kuinka ihana ihminen se toinen, ni ei aina vaan välttämättä jaksa. Kasvotusten ite annan luontaisesti kaiken huomion toiselle, mut ei mulla ole aikaa ja energiaa miettiä millon toinen ollu Whatsappissa tai vaikka Facessa. Hänellä on muutakin elämää kuin minä, ni ei kai koko ajan pidä vastata jokaiseen viestiin samalla sekunnilla, ku on sen lukenu. Lempeyttä ja viisasta rauhaa tutustumiseen!
T: Toi itkupillimies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Tuo lovebombing kiinnostaa että mistä tunnistaa terveen ja epäterveen ihastuksen?
Ap
Ehkä juuri tuosta uhriutumisesta?
Olen itse rakastunut päätä pahkaa ja mm. muuttanut heti yhteen, mennyt kihloihin ym. Mutta tässä tapauksessa siinä ei ollut mitään pahaa.
Samaa mieltä. Puolisoni oli alkuun vähän liiankin innokas omaan makuun, mutta otti tosi hyvin sen, että halusin vähän rauhallisemman tahdin. Jos olisi alkanut uhriutumaan, olisin juossut karkuun.
Minusta redflag on kaikki sellainen, missä ei pyritä pääsemään kompromissiin ja jo aikaisessa vaiheessa toisella on paljon mielipiteitä ja tapoja, jotka on täysin ehdottomia ja niitä nyt vaan pitää noudattaa.
" Minusta redflag on kaikki sellainen, missä ei pyritä pääsemään kompromissiin ja jo aikaisessa vaiheessa toisella on paljon mielipiteitä ja tapoja, jotka on täysin ehdottomia ja niitä nyt vaan pitää noudattaa."
Eli tyypillinen suomalainen nainen. Alla olevat esimerkit tyypillisiä red flageja:
Kissani (tai valitse haluamasi eläin tai eläimet) menee aina sinun edellesi.Aina. ( Tyypillinen lause deitti-ilmoituksessa)
Harrastuksistani en tingi. Minulla on seitsemät treenit ja kaikki muut siihen päälle. Voitaisiinko nähdä? -Voidaan, kahden viikon päästä sunnuntaina klo 19.30, ehkä. Siis ehkä jos olen tullut tuolloin kotiin menemisistäni.
Kaikki ne jotka esittelytekstissä sanovat " en tarvitse ketään, pärjään omillani vallan mainiosti". Eli miksi olet täällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Tuo lovebombing kiinnostaa että mistä tunnistaa terveen ja epäterveen ihastuksen?
Ap
Ajan kanssa.
Kyllä sä sen epäterveen tunnista kuukauden parin sisällä.
Luota vaistoosi.
Tää on myös kulttuurisidonnainen asia. Olen itse kantasuomalainen, mutta vuosien työt ulkomailla on tehny mut kaikeksi muuksi, ku murahtelevaksi nallekarhuks. Näytän positiiviset tunteeni ja olen melko positiivinen ja parisuhdekeskeinen ihminen. Olisko kolme suomalaista naista pitäny mun intensiivisyyttä ahdistavana tai pelänneet ehkä just tota love bombingia, koska eivät ole tottuneet suomalaisen miehen olevan niin avoin tunteistaan ja siitä miten haluan luontaisesti huolehtia toisesta. Monen ulkomaalasen suhtautuminen on ollu aivan päinvastaista ja tullu erittäin positiivista palautetta, et "Oho, suomalainen mies joka puhuu ja pussaa!". No, sinkkuna vielä siltiki, kun ei lapsikysymykset ole osunu yksiin.
Aina kannattaa omaa vaistoa kuunella, mutta joskus oma tunneäly saattaa olla kuplautun, et vähän keskivertoa eri tavalla sut kohtaava saattaakin pelottaa sen erilaisuuden vuoks. Yks naisystävä taas liitto kahen vuoden seurustelun poikki, koska ei vieläkään uskonu mun tunteita aidoks. Oli aika surkeeta itkee pillittää toisen edessä, et etkö sä oikeesti nää miten tärkee oot.
Aikuinen mies joka itkeä pillittää ihan mistä tahansa syystä on red flag, mies joka itkeä pillittää naisen takia on sitä potenssiin kymmenen. Opetelkaa miehet perusasiat naisista. Nainen haluaa vahvan miehen, joka pystyy tarvittaessa puolustamaan tätä eikä mitään itkupilliä joka nyyhkyttää vieressä kun nainen joutuu antamaan itse pataan raiskaajalle.
Tiesin, että tämmönen kommentti tulee. Sen verran voin ulkomailla työskentelystä mainita, että työssäni jouduin välillä päivittäin katsomaan kuolemaa silmästä silmään, että meidän lintukodossa ei montaa sellaista asiaa elämän aikana tule vastaan, jolta en näistä ni kykene puolustamaan. Se tai vaikka sänkytouhut ei liity pätkääkään siihen, että erotessamme itkin avoimesti, enkä antanut mahdollisuuttakaan millekään patoumille tai katkeruudelle, joita tulee kun ei kykene ilmaisemaan tunteitaan järkevästi.
No jos olet oikeasti vahva ja resilientti mies, silloin nuo tunnevuodatukset ja pillittämiset näyttäytyvät naiselle falskina performanssina ihan syystä.
Vierailija kirjoitti:
Viestittely hyytyi tai vastauksia piti odottaa päiviä. Tapaamisia ei sovittu lukkoon (päivä, aika ja paikka), puheet olivat pelkkää sanahelinää. En ole kenenkään varasuunnitelma. Aikuinen keski-ikäinen mies priorisoi ryyppämistä tai juhliminen venyi kolmeksi päiväksi. Mies on alussa hurmaava, mutta muuttui kylmäksi, suuttui pikkuasioista tai arvosteli muita naisia.
Sitten lisään yhden red flagin: jos mies
uhriutuu ja kertoo, miten häntä on aina kohdeltu huonosti, kyseessä on ansa. Minä en korjaa ketään. Jos kemia on heti alussa "hullun sähköistä" ja asiat etenevät liian nopeasti, hermostoni varoittaa vaarasta.
Tätä sitoutumiskyvyttömyyttä ja välinpitämättömyyttä toisten aikatauluihin olen kohdannut, tosin naishenkilöltä. Kyse ei ole seurustelu- vaan ystävyyssuhteesta, mutta red flag yhtä kaikki.
Mitään ei voinut sopia etukäteen, ja sitten jos sovittiin, niin aina tuli myöhässä. Kerrankin piti tulla puolen päivän aikaan Lahdesta junalla Vantaalle, niin viestitteli että tulee seuraavalla junalla, sitten seuraavalla jne. Tuli 21.30. Olisi ollut muutakin tekemistä kuin kytätä koko päivä että milloin se tulee. Sitten vielä kehtasi olla nyreissään, kun minulla meni 10 minuuttia tulla rautatieasemalta hakemaan. Olisi vissiin pitänyt olla asemalla kyttäämässä koko päivä. Tapaamisen tarkoituksena oli vielä, että olisi katsottu hänen yrityssuunnitelmiaan, mutta oma kun oma vuorokausirytmini ei oikein taipunut siihen, että työt aloitetaan 22.30 ja jatketaan aamuyölle, niin kysyi että "miksi sitten ees pyysit mut tänne?" Huvittavinta tässä oli, etä hän itse pyysi apua.
Sama muija on ollut avekkina yhdelle kaverilleni myöhemmin useita kertoja, kohtalaisen arvokkaisiin tilaisuuksiin joissa kaverillani on ollut roolia mm. puhujana. Aina tunnin myöhässä, ja sitten suuttuu kun joudutaan kiirehtimään ja toisilla menee pinna kireälle.
Ryhmässä liikuttaessa ei tuo mitään siihen yhdessä oloon, kaikki on "ihan sama", "mitä väliä", "minua ei paskan vertaa kiinnosta". Ei juttele yhdessä, vaan yhden ryhmässä olevan lähimmän henkilön kanssa.
Ja sitten on kuitenkin hyvin feministi ja moittii miehet mennen tullen. Ja sanoo että häntä syrjitään hänen jalkavammansa takia. Päässä se vamma on, ei jalassa. Tai sitten se on levinny.
Loppui ystävyys.
Punaiseksi värjätty tukka on kirjaimellisesti red flag.
Semmoinen. Olen maskuliininen wannabe mies. Joka ei uskalla olla oma itsensä vaan pitää esittää olevansa jotain mukamas kovaa. Hyi.
Meissä kaikissa on Red flaggejä, toisissa ne vaan ei hankaloita ihastuksensa elämää ja olemassa-oloa.
Eks tyttöystävä oli sairaalloisen mustasukkainen alusta asti. (Hymyilin kaupassa tutulle myyjälle joka on ystäväni nainen) sain kuulla raivoa asiasta loppupäivän. Noh en tietenkään uskonut näitä mustasukkaisuus merkkejä. Ajattelin vain että eiköhän tuo rakas tuosta ajan myötä opi luottamaan. Ei oppinut. Myöhemmin selvisi. Hän itse petti. Tietenkään kaikki jotka on mustasukkaisia ei petä. Mutta osa kyllä.
Keksikää suomenkielinen ilmaus tuolle ällöttävälle punalipulle esim. Mitä ette ehdottomasti hyväksy, mikä on teille kuin punainen vaate. On velttoa heittää vain jokin ilmaus kielestä toiseen ja kuvitella olevansa oikea mestarikielenkäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Keksikää suomenkielinen ilmaus tuolle ällöttävälle punalipulle esim. Mitä ette ehdottomasti hyväksy, mikä on teille kuin punainen vaate. On velttoa heittää vain jokin ilmaus kielestä toiseen ja kuvitella olevansa oikea mestarikielenkäyttäjä.
Ei keksitä jos se sua ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Meissä kaikissa on Red flaggejä, toisissa ne vaan ei hankaloita ihastuksensa elämää ja olemassa-oloa.
Juu. Osa on vielä suvaitsevia eri red flageille myös. Joissain tapauksissa mukamas red flagit ei ollutkaan edes red flagejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista.
Tuo lovebombing kiinnostaa että mistä tunnistaa terveen ja epäterveen ihastuksen?
Ap
Ajan kanssa.
Kyllä sä sen epäterveen tunnista kuukauden parin sisällä.
Luota vaistoosi.
Tää on myös kulttuurisidonnainen asia. Olen itse kantasuomalainen, mutta vuosien työt ulkomailla on tehny mut kaikeksi muuksi, ku murahtelevaksi nallekarhuks. Näytän positiiviset tunteeni ja olen melko positiivinen ja parisuhdekeskeinen ihminen. Olisko kolme suomalaista naista pitäny mun intensiivisyyttä ahdistavana tai pelänneet ehkä just tota love bombingia, koska eivät ole tottuneet suomalaisen miehen olevan niin avoin tunteistaan ja siitä miten haluan luontaisesti huolehtia toisesta. Monen ulkomaalasen suhtautuminen on ollu aivan päinvastaista ja tullu erittäin positiivista palautetta, et "Oho, suomalainen mies joka puhuu ja pussaa!". No, sinkkuna vielä siltiki, kun ei lapsikysymykset ole osunu yksiin.
Aina kannattaa omaa vaistoa kuunella, mutta joskus oma tunneäly saattaa olla kuplautun, et vähän keskivertoa eri tavalla sut kohtaava saattaakin pelottaa sen erilaisuuden vuoks. Yks naisystävä taas liitto kahen vuoden seurustelun poikki, koska ei vieläkään uskonu mun tunteita aidoks. Oli aika surkeeta itkee pillittää toisen edessä, et etkö sä oikeesti nää miten tärkee oot.
Aikuinen mies joka itkeä pillittää ihan mistä tahansa syystä on red flag, mies joka itkeä pillittää naisen takia on sitä potenssiin kymmenen. Opetelkaa miehet perusasiat naisista. Nainen haluaa vahvan miehen, joka pystyy tarvittaessa puolustamaan tätä eikä mitään itkupilliä joka nyyhkyttää vieressä kun nainen joutuu antamaan itse pataan raiskaajalle.
Tiesin, että tämmönen kommentti tulee. Sen verran voin ulkomailla työskentelystä mainita, että työssäni jouduin välillä päivittäin katsomaan kuolemaa silmästä silmään, että meidän lintukodossa ei montaa sellaista asiaa elämän aikana tule vastaan, jolta en näistä ni kykene puolustamaan. Se tai vaikka sänkytouhut ei liity pätkääkään siihen, että erotessamme itkin avoimesti, enkä antanut mahdollisuuttakaan millekään patoumille tai katkeruudelle, joita tulee kun ei kykene ilmaisemaan tunteitaan järkevästi.
No jos olet oikeasti vahva ja resilientti mies, silloin nuo tunnevuodatukset ja pillittämiset näyttäytyvät naiselle falskina performanssina ihan syystä.
Mitä ihmettä? Minun mies kyllä ilmaisee tunteensa näkyvästi ja myös itkee, mutta on silti varmasti valmis myös puolustamaan minua (jos olisi tarve, en kyllä nyt keksi miltä pitäisi yhtäkkiä puolustaa) ja on ihan riittävän vahva. Harva muutenkaan on ihan 24/7 täysin vahva ja resilientti eikä sellaista ole realistista vaatia.
Nainen kertoi käyneensä useaan eri otteeseen Gambiassa ja monissa muissa tietyistä asioista tunnetuissa matkakohteissa. En halunnut jatkaa tutustumista.
Miehen naama muuttui alusta asti ihan mustaksi, kun mainitsin miespuoleisen ystäväni. En kuitenkaan tajunnut tätä red flagina heti. Sitten alkoi kilareiden vetäminen aina, kun puhuin miespuolisista ystävistäni. Epäili mua pettämisestä, kun en yhtenä iltana jaksanut harrastaa seksiä (takana 14h työpäivä), sillä pakkohan mun oli käydä vieraissa, koska joka ilta muuten harrastettiin seksiä. Epäili pettämistä, kun kävin naispuolisen kaverin kanssa ulkona. Kerran hän oli mun luona ja lähdin töihin, puhelin jäi kotiin. Oli yrittänyt saada sitä auki kaikin keinoin (myönsi kun kysyin). Kertoi ettei tupakoi, mutta selvisi että tupakoi aina, kun ei ollut kanssani. Viimeinen niitti oli, kun olin whatsapissa paikalla, mutta hänen lähettämänsä viesti ei muuttunut heti siniseksi ja tää sankari aloitti helvetinmoisen tivaamisen kenen kanssa keskustelin. No äitini.