Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin jättää mieheni - hänellä alkava muistisairaus
12.09.2026 |
Äitini on hoitanut dementoitunutta isääni yli 10v. Isälle on etsitty paikkaa hoitokodista, mutta on kuulemma liian hyväkuntoinen. Isää ei kuitenkaan voi jättää yksin ollenkaan, äiti on isän vartija ja koti on äidille vankila. Äidillä ei ole ollut omaa elämää koko sinä aikana, kun isä on sairastanut. Asun 450 km päässä, enkä pysty auttamaan.
Nyt huomaan 58v miehelläni samoja oireita, kuin isälläni oli, kun hän sairastui dementiaan.
En kestä ajatusta, että joutuisin itse samaan tilanteeseen kuin missä äitini elää.
En kestä.
Kommentit (28)
Jätä se sika. Törkeää, kun mies kehtaa tehdä tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Myötä- ja vastamäessä. Olen ollut mieheni kanssa naimisissa jo 30 vuotta. Yhdessä 34 vuotta. Olisi tylyä hylätä toinen hänen sairastuttuaan. Samoin, jos hän hylkäisi minut. Hän oli tukenani kun voimani katosivat 3 vuodeksi vaihdevuosissa.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Äiti teki juuri näin. Ja siitä on nyt yli 10v. Mieheni ei suostu testeihin, kun minä vaan kuvittelen eikä hänen muistissa ole mitään vikaa.
Silti kadottaa joka päivä kännykän, avaimet, lompakon... Joka päivä. Ei muista, mistä aamulla puhuttiin, ei muista minne laittoi puhtaan paitansa...
Ap.
Nuo oireet voi johtua muustakin kuin muistisairaudesta. Hyvä olisi kuitenkin tutkia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Äiti teki juuri näin. Ja siitä on nyt yli 10v. Mieheni ei suostu testeihin, kun minä vaan kuvittelen eikä hänen muistissa ole mitään vikaa.
Silti kadottaa joka päivä kännykän, avaimet, lompakon... Joka päivä. Ei muista, mistä aamulla puhuttiin, ei muista minne laittoi puhtaan paitansa...
Ap.
Voit myös lähteä muutamaksi kuukaudeksi muualle ja kysyt sitten uudelleen. Jos mies itsekin havaitsee että ei selviä, voi lääkitys alkaa houkuttaa. Toki voi ottaa eronkin.
Myy asuntonne kun et jaksa enää. Muuta yksiöön vuokralle ja kärrää mies yksityiseen hoitokotiin. Ne maksaa jotain 6000 e/kk . Käytä asunnosta saadut rahat hoitomaksuun. Kun rahat loppuvat, niin mies siirretään kunnalliseen hoitokotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myötä- ja vastamäessä. Olen ollut mieheni kanssa naimisissa jo 30 vuotta. Yhdessä 34 vuotta. Olisi tylyä hylätä toinen hänen sairastuttuaan. Samoin, jos hän hylkäisi minut. Hän oli tukenani kun voimani katosivat 3 vuodeksi vaihdevuosissa.
Vaihdevuodet on ihan eri asia kuin olla pahimmassa tapauksessa 15 vuotta vankina omassa kodissaan. Ymmärrän täysin AP:tä. Kyse on siitä onko ap:n elämä loppu vai ei. Jos AP lähtee, mies saa myös ihan eri lailla apua.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Ihanan naiivi luulo. Hoitokotiin pääsee vasta kun ei osaa laittaa lusikkaa suuhun tai nousta tuolilta itse.
Nyt kun hyvinvointivaltiota romutetaan todennäköisesti ei tulevaisuudessa silloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Äiti teki juuri näin. Ja siitä on nyt yli 10v. Mieheni ei suostu testeihin, kun minä vaan kuvittelen eikä hänen muistissa ole mitään vikaa.
Silti kadottaa joka päivä kännykän, avaimet, lompakon... Joka päivä. Ei muista, mistä aamulla puhuttiin, ei muista minne laittoi puhtaan paitansa...
Ap.
Yhteiskunnan huoleksi vaan, samaan jamaanhan tulet itsekin päätymään, ja miten hyvin yhteiskunta nykyään huolehtiikaan, tuskin enää tulevaisuudessa edes tämän vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Myötä- ja vastamäessä. Olen ollut mieheni kanssa naimisissa jo 30 vuotta. Yhdessä 34 vuotta. Olisi tylyä hylätä toinen hänen sairastuttuaan. Samoin, jos hän hylkäisi minut. Hän oli tukenani kun voimani katosivat 3 vuodeksi vaihdevuosissa.
Me ei olla naimisissa. Rakastan puolisoani, mutta ei päästy naimisiimenosta yhteisymmärrykseen. Uusperheenä kun olisi pitänyt tarkkaan rajata molempien omaisuus (hah, ihan kuin oltaisiin jotain kroisoksia). Ollaan sitten elelty avoliitossa.
Muistisairasta en hoida pidemmän päälle. Se veisi minutkin hautaan. Isälläni oli Alzheimer, ja autoin äitiä hänen hoitamisessaan. Isä oli säyseää laatua ja sairauskin eteni nopeasti, mutta se oli silti yötäpäivää kamalaa.
-ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Äiti teki juuri näin. Ja siitä on nyt yli 10v. Mieheni ei suostu testeihin, kun minä vaan kuvittelen eikä hänen muistissa ole mitään vikaa.
Silti kadottaa joka päivä kännykän, avaimet, lompakon... Joka päivä. Ei muista, mistä aamulla puhuttiin, ei muista minne laittoi puhtaan paitansa...
Ap.
No jos miehen muistissa ei ole mitään vikaa, sitenhän hän voi hyvin mennä sinne testiin ja todistaa muistinsa erinomaisen laadun, eikö? Vaihtoehtoisesti se on sitten erilleen muutto.
Anna miehen valita kahdesta vaihtoehdosta mieluisampi.
En kyllä katselisi ja kuuntelisi tuollaista naista.
Mietin omalle kohdalle. Jos sun ukkos jättäisi sut muistisairaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Ihanan naiivi luulo. Hoitokotiin pääsee vasta kun ei osaa laittaa lusikkaa suuhun tai nousta tuolilta itse.
Nyt kun hyvinvointivaltiota romutetaan todennäköisesti ei tulevaisuudessa silloinkaan.
Aamen tälle. Isälleni on etsitty ja pyydetty hoitokotipaikkaa yli 5v. Ei irtoa, kun on vielä liian hyväkuntoinen. Äitini kärsii ja itkee puhelimessa sitä, että hänen elämässään ei ole ollut iloa yli 10 vuoteen. Ei pääse matkalle, ei voi mennä museoon, elokuviin, teatteriin. Voi vain olla kotona vahtimassa isää.
Äitini on vanki.
En halua samaa itselleni.
Ap.
Luulen olevani samassa tilanteessa. Työikäinen puoliso, samat oireet.
Näille myötä- ja vastamäessä ja muille velvollisuutesi on -ihmisille terveisinä, että tule kokeilemaan. Yksi muistisairauden oire saattaa olla myös aggressiiivisuus ja epäasiallinen käytös. Kun sitä jatkuu ensin vuosia, sitten alkaa aloittajan kuvaama muistamattomuus eikä puolisolla ole minkäänlaista ymmärrystä tilastaan ja yritykset ottaa asia puheeksi johtavat raivoon, rakasta ja hoivaa siinä sitten.
Muistan lukeneeni haastattelun tai lehtijutun naisesta, joka vastaavassa tilanteessa haki eron ja johdatti puolisonsa ulkopuolisen hoidon piiriin. Ehkä juttu löytyy verkosta etsimällä.
Mies ei ole vielä ihan fossiili, joten hän voi itse turvata selustansa. Myöhemmin se ei enää onnistu. Lähde vain.
Alttarilla luvattiin rakastaa myötä- ja vastamäessä ja kuolema sitten vasta erottaa!
Mitä valehtelua!
Vierailija kirjoitti:
Myy asuntonne kun et jaksa enää. Muuta yksiöön vuokralle ja kärrää mies yksityiseen hoitokotiin. Ne maksaa jotain 6000 e/kk . Käytä asunnosta saadut rahat hoitomaksuun. Kun rahat loppuvat, niin mies siirretään kunnalliseen hoitokotiin.
Miksi edelleenkään jotkut ei tajua, että niissä yksityisissä paikoissakin voi olla köyhiä? Ei sieltä mihinkään kärrätä, jos rahat loppuu vaan sitten haetaan hyvinvointialueelta maksuseteliä, Kelasta asumistukea ja tarvittaessa toimeetulotukea. Ei julkisia paikkoja riitä kaikille joten hyvinvointialueet ostaa paikkoja yksityisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Lue Raamatusta 1. Kirje Korinttilaisille
..mitä on rakkaus..kaiken se kestää..jne
Täytyypä avata tuo sivu seuraavan kerran kun käy vessassa
Lue Raamatusta 1. Kirje Korinttilaisille
..mitä on rakkaus..kaiken se kestää..jne