Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1877)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on. Ulkomailla asuva voi ylittää Suomi-päivät ja tulla verovelvolliseksi ilman asumistakin. Ja tämä on fakta, jonka kyllä kaikki muut on jo ymmärtäneet.
Kerro, miten tuo tapahtuu ja minkä lain pohjalta. Osoita se lainkohta ja lainaa lakiteksti tänne, niin uskon.
Ihan itse olet sen lainkohdan moneen kertaan tänne postannut.
Tuloverolaki: Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata, jos oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää vähintään kuusi kuukautta. Henkilö on rajoitetusti verovelvollinen Suomeen.
Tämän säännön aikana Suomessa ei saa oleskella enempää kuin keskimäärin 6 päivää työskentelykuukautta kohden, tai muuten ulkomaantyön verovapaus katkeaa ja henkilö tulee yleisesti verovelvolliseksi verovuonna.
Nuo on ne Suomi-päivät.Jeps. Täällä yhdistetään kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa yhteen. Rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn ja ulkomailla asumisen perusteella on kaksi eri asiaa. Lopputulos on sama, syy on eri.
Latvalalla Suomi-päivät ovat ylittyneet, nyt syyttäjä pyrkii mäyttämään hänen sen lisäksi asuneen Suomessa.
Voi hyvänen aika, kun ette vaan ymmärrä. Tuloverolaissa sanotaan ihan selvästi, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hän asuu Suomessa. Mitään muuta ehtoa ei ole. Pitää siis asua Suomessa. Sitten on erikseen toisessa kohdassa kerrottu, mitä asuminen tarkoittaa. Ei ole mitään sellaista, että Suomi-päivien ylityksen lisäksi asuu Suomessa. Se on niin, että tuloverolain sääntöjen mukaan joko asuu Suomessa tai ei asu. Jos ei asu, ei ole yleisesti verovelvollinen. Suomi-päivät ovat yksi tapa määritellä asuuko Suomessa vai ei.
Ai sellaista kuin rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn vuoksi- kohtaa ei ole olemassakaan? Siellä se 6 kk sääntö on.
Rajoitetusti verovelvollinen tarkoittaa, että ei asu Suomessa. Yleisesti verovelvollinen tarkoittaa, että asuu Suomessa. Ei ole muita vaihtoehtoja tuloverolain mukaan. Ei ole olemassa sellaista, että on yleisesti verovelvollinen, mutta ei asu Suomessa.
Kyllä on. Nimi on rajoitetusti verovelvollisen verotusstatuksen muuttuminen takautuvasti 6 kk-säännön mukaan.
Tämä tarkoittaa, että verotusstatus muuttuu takautuvasti ja verotusoikeus laajenee koskemaan kaikkia maailmanlaajuisia tuloja pelkkien Suomesta saatujen tulojen sijaan verotuskaudella.Noin voi käydä ja jos noin käy, se tarkoittaa tuloverolain kannalta, että asuu Suomessa. Tällä ei ole mitään tekemistä, mitä asuminen muuten tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa muiden lakien osalta. Tuloverolain mukaan, joko asuu Suomessa tai ei asu ja sen mukaan on joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä ei muutu miksikään vaikka kuinka väitätte vastaan. Olen näyttänyt lainkohdat ja kukaan ei ole näyttänyt jotain toista lainkohtaa, joka osoittaisi minun olevan väärässä. Niitä lainkohtia ei voi näyttää, koska niitä ei ole olemassa.
Niin, sen verovelvollisuuden osalta tarkoittaakin, sitähän tässä yritetään sanoa. Mutta kun siirryt puhumaan juridisesta asiasta asuminen- et puhu enää veroista. Ja Latvala käy oikeutta, puhutaan juridisesta asumisesta, ei siitä pitikö maksaa veroja vai eikö pitänyt maksaa veroja.
Olet saanut ihan itse tämän asian sellaiseen solmuun ettei ole tosikaan.Verotuksen asuminen on juridinen termi tuloverolaissa.
Kyllä, niin on. Latvalanlla on se ollut, syyttäjä syyttää häntä ” juridisesta asumisrsta”. Toki tuo nyt on yksnkertaistus, mutta kuvaavin.
Syyttäjä ei syytä häntä mistään "juridisesta asumisesta". Häntä syytetään törkeästä veropetoksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on. Ulkomailla asuva voi ylittää Suomi-päivät ja tulla verovelvolliseksi ilman asumistakin. Ja tämä on fakta, jonka kyllä kaikki muut on jo ymmärtäneet.
Kerro, miten tuo tapahtuu ja minkä lain pohjalta. Osoita se lainkohta ja lainaa lakiteksti tänne, niin uskon.
Ihan itse olet sen lainkohdan moneen kertaan tänne postannut.
Tuloverolaki: Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata, jos oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää vähintään kuusi kuukautta. Henkilö on rajoitetusti verovelvollinen Suomeen.
Tämän säännön aikana Suomessa ei saa oleskella enempää kuin keskimäärin 6 päivää työskentelykuukautta kohden, tai muuten ulkomaantyön verovapaus katkeaa ja henkilö tulee yleisesti verovelvolliseksi verovuonna.
Nuo on ne Suomi-päivät.Jeps. Täällä yhdistetään kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa yhteen. Rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn ja ulkomailla asumisen perusteella on kaksi eri asiaa. Lopputulos on sama, syy on eri.
Latvalalla Suomi-päivät ovat ylittyneet, nyt syyttäjä pyrkii mäyttämään hänen sen lisäksi asuneen Suomessa.
Voi hyvänen aika, kun ette vaan ymmärrä. Tuloverolaissa sanotaan ihan selvästi, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hän asuu Suomessa. Mitään muuta ehtoa ei ole. Pitää siis asua Suomessa. Sitten on erikseen toisessa kohdassa kerrottu, mitä asuminen tarkoittaa. Ei ole mitään sellaista, että Suomi-päivien ylityksen lisäksi asuu Suomessa. Se on niin, että tuloverolain sääntöjen mukaan joko asuu Suomessa tai ei asu. Jos ei asu, ei ole yleisesti verovelvollinen. Suomi-päivät ovat yksi tapa määritellä asuuko Suomessa vai ei.
Ai sellaista kuin rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn vuoksi- kohtaa ei ole olemassakaan? Siellä se 6 kk sääntö on.
Rajoitetusti verovelvollinen tarkoittaa, että ei asu Suomessa. Yleisesti verovelvollinen tarkoittaa, että asuu Suomessa. Ei ole muita vaihtoehtoja tuloverolain mukaan. Ei ole olemassa sellaista, että on yleisesti verovelvollinen, mutta ei asu Suomessa.
Kyllä on. Nimi on rajoitetusti verovelvollisen verotusstatuksen muuttuminen takautuvasti 6 kk-säännön mukaan.
Tämä tarkoittaa, että verotusstatus muuttuu takautuvasti ja verotusoikeus laajenee koskemaan kaikkia maailmanlaajuisia tuloja pelkkien Suomesta saatujen tulojen sijaan verotuskaudella.Noin voi käydä ja jos noin käy, se tarkoittaa tuloverolain kannalta, että asuu Suomessa. Tällä ei ole mitään tekemistä, mitä asuminen muuten tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa muiden lakien osalta. Tuloverolain mukaan, joko asuu Suomessa tai ei asu ja sen mukaan on joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä ei muutu miksikään vaikka kuinka väitätte vastaan. Olen näyttänyt lainkohdat ja kukaan ei ole näyttänyt jotain toista lainkohtaa, joka osoittaisi minun olevan väärässä. Niitä lainkohtia ei voi näyttää, koska niitä ei ole olemassa.
Voi perse sun kanssasi kun verottaja ei tossa kohtaa siitä asumisesta puhu. Verovelvollisuus vastaa sitä että asuisit, mutta se on vain semanttista ölinää, millä ei ole mitään väliä. Latvalalla on nimenomaan tuo tilanne verotuksellisesti. Syyttäjä on verotarkistuksen jäökeen alkanut epäillä, että Latvala ei ole kaikkia Suomi-päiviään ilmoittanut vaan ollut Suomessa enemmän JA asunut Suomessa. Tätä asumista se yrittää mäyttää toteen asunnolla ja kuiteilla, ei niitä Suomi-päiviä.
Koko kalapaliikki lähti vissiin liikkeelle siitä, että vaikka Latvala olisi asunutkin Suomessa, verotuksessa mikään ei muutu. Onko sulla siihen nyt joku ajatus vai jankutatko että verotuksellisesti katsotaan että asui?Verottaja on jo verotarkastuksessa määritellyt, että Latvala asui Suomessa. Ilman asumisen määrittelyä ei olisi voitu määrätä 4,5 miljoonan veroja. Oikeudessa käydään asumista uudelleen läpi, koska rikosoikeudessa se pitää todistaa uudelleen. Suomi-päivät ovat todisteita, joilla asuminen todistetaan. Verotus muuttuu, jos asumista ei voida todistaa. Ilman asumista hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja voi hakea 4,5 miljoonaa takaisin korkojen kanssa. Vasta, jos asuminen voidaan todistaa, voidaan tarkastella onko ollut rikosta.
Latvalan kohdalla on tehty ihan tavallinen verotarkastus ja jälkiverotus. Vasta oikeudessa puhutaan asumisesta, koska se kertoo siitä asuiko hän juridisesti määriteltynä Suomessa ja oliko Monacon kämppä veronkiertoa varten. Jos syytettä ei oltaisi nostettu, verottaja olisi verottanut ja sillä hyvä.
Sitä tarkoittaa se, että verovelvollinen ulkomaan palkkatuloisra veroilmoituituksen perusteella ei ole asumista. Ei Suomi-päivien ylittäjä istu oikeudessa syytettynä asumisesta ja veronkierrosta.Ymmärrätköhän itsekään, mistä Latvalaa syytetään ja miten asuminen liittyy siihen ja miten Suomi-päivät liittyvät asiaan?
Kyllä ymmärtää. Täällä on sinä ja ehkä pari muuta, jotka olette jääneet hinkkaamaan tuohon Latvalan verotukseen.
Musta tuntuu että nämä jankat nimenomaan ei tiedä mistä Latvalaa syytetään, kun puhuvat miten oikeudessa päätetään verovelvollisuudesta ja veroista ja verojen takaisin saamisesta.
Selvennetään nyt vielä: rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Käräjäoikeuden päätös tuskin ratkaisee vielä mitään, koska tämä tulee menemään vielä korkeimpaan oikeuteen asti. Tästä haetaan ennakkotapausta. Potentiaaliseen verojen takaisin saamiseen menee monta vuotta. Itse uskon, että syyttäjän näytöt asumisesta ovat sen verran vahvat, että Latvala on sen suhteen heikoilla. Tahallisuuden todistaminen on vaikeampaa.
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on. Ulkomailla asuva voi ylittää Suomi-päivät ja tulla verovelvolliseksi ilman asumistakin. Ja tämä on fakta, jonka kyllä kaikki muut on jo ymmärtäneet.
Kerro, miten tuo tapahtuu ja minkä lain pohjalta. Osoita se lainkohta ja lainaa lakiteksti tänne, niin uskon.
Ihan itse olet sen lainkohdan moneen kertaan tänne postannut.
Tuloverolaki: Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata, jos oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää vähintään kuusi kuukautta. Henkilö on rajoitetusti verovelvollinen Suomeen.
Tämän säännön aikana Suomessa ei saa oleskella enempää kuin keskimäärin 6 päivää työskentelykuukautta kohden, tai muuten ulkomaantyön verovapaus katkeaa ja henkilö tulee yleisesti verovelvolliseksi verovuonna.
Nuo on ne Suomi-päivät.Jeps. Täällä yhdistetään kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa yhteen. Rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn ja ulkomailla asumisen perusteella on kaksi eri asiaa. Lopputulos on sama, syy on eri.
Latvalalla Suomi-päivät ovat ylittyneet, nyt syyttäjä pyrkii mäyttämään hänen sen lisäksi asuneen Suomessa.
Voi hyvänen aika, kun ette vaan ymmärrä. Tuloverolaissa sanotaan ihan selvästi, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hän asuu Suomessa. Mitään muuta ehtoa ei ole. Pitää siis asua Suomessa. Sitten on erikseen toisessa kohdassa kerrottu, mitä asuminen tarkoittaa. Ei ole mitään sellaista, että Suomi-päivien ylityksen lisäksi asuu Suomessa. Se on niin, että tuloverolain sääntöjen mukaan joko asuu Suomessa tai ei asu. Jos ei asu, ei ole yleisesti verovelvollinen. Suomi-päivät ovat yksi tapa määritellä asuuko Suomessa vai ei.
Ai sellaista kuin rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn vuoksi- kohtaa ei ole olemassakaan? Siellä se 6 kk sääntö on.
Rajoitetusti verovelvollinen tarkoittaa, että ei asu Suomessa. Yleisesti verovelvollinen tarkoittaa, että asuu Suomessa. Ei ole muita vaihtoehtoja tuloverolain mukaan. Ei ole olemassa sellaista, että on yleisesti verovelvollinen, mutta ei asu Suomessa.
Kyllä on. Nimi on rajoitetusti verovelvollisen verotusstatuksen muuttuminen takautuvasti 6 kk-säännön mukaan.
Tämä tarkoittaa, että verotusstatus muuttuu takautuvasti ja verotusoikeus laajenee koskemaan kaikkia maailmanlaajuisia tuloja pelkkien Suomesta saatujen tulojen sijaan verotuskaudella.Noin voi käydä ja jos noin käy, se tarkoittaa tuloverolain kannalta, että asuu Suomessa. Tällä ei ole mitään tekemistä, mitä asuminen muuten tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa muiden lakien osalta. Tuloverolain mukaan, joko asuu Suomessa tai ei asu ja sen mukaan on joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä ei muutu miksikään vaikka kuinka väitätte vastaan. Olen näyttänyt lainkohdat ja kukaan ei ole näyttänyt jotain toista lainkohtaa, joka osoittaisi minun olevan väärässä. Niitä lainkohtia ei voi näyttää, koska niitä ei ole olemassa.
Niin, sen verovelvollisuuden osalta tarkoittaakin, sitähän tässä yritetään sanoa. Mutta kun siirryt puhumaan juridisesta asiasta asuminen- et puhu enää veroista. Ja Latvala käy oikeutta, puhutaan juridisesta asumisesta, ei siitä pitikö maksaa veroja vai eikö pitänyt maksaa veroja.
Olet saanut ihan itse tämän asian sellaiseen solmuun ettei ole tosikaan.Verotuksen asuminen on juridinen termi tuloverolaissa.
Kyllä, niin on. Latvalanlla on se ollut, syyttäjä syyttää häntä ” juridisesta asumisrsta”. Toki tuo nyt on yksnkertaistus, mutta kuvaavin.
Syyttäjä ei syytä häntä mistään "juridisesta asumisesta". Häntä syytetään törkeästä veropetoksesta.
No daa! Tuossa nyt avataan sitä syytteen noston syytä, mutta ei nyt taida mennä perille sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne on. Ulkomailla asuva voi ylittää Suomi-päivät ja tulla verovelvolliseksi ilman asumistakin. Ja tämä on fakta, jonka kyllä kaikki muut on jo ymmärtäneet.
Kerro, miten tuo tapahtuu ja minkä lain pohjalta. Osoita se lainkohta ja lainaa lakiteksti tänne, niin uskon.
Ihan itse olet sen lainkohdan moneen kertaan tänne postannut.
Tuloverolaki: Ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata, jos oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää vähintään kuusi kuukautta. Henkilö on rajoitetusti verovelvollinen Suomeen.
Tämän säännön aikana Suomessa ei saa oleskella enempää kuin keskimäärin 6 päivää työskentelykuukautta kohden, tai muuten ulkomaantyön verovapaus katkeaa ja henkilö tulee yleisesti verovelvolliseksi verovuonna.
Nuo on ne Suomi-päivät.Jeps. Täällä yhdistetään kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa yhteen. Rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn ja ulkomailla asumisen perusteella on kaksi eri asiaa. Lopputulos on sama, syy on eri.
Latvalalla Suomi-päivät ovat ylittyneet, nyt syyttäjä pyrkii mäyttämään hänen sen lisäksi asuneen Suomessa.
Voi hyvänen aika, kun ette vaan ymmärrä. Tuloverolaissa sanotaan ihan selvästi, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hän asuu Suomessa. Mitään muuta ehtoa ei ole. Pitää siis asua Suomessa. Sitten on erikseen toisessa kohdassa kerrottu, mitä asuminen tarkoittaa. Ei ole mitään sellaista, että Suomi-päivien ylityksen lisäksi asuu Suomessa. Se on niin, että tuloverolain sääntöjen mukaan joko asuu Suomessa tai ei asu. Jos ei asu, ei ole yleisesti verovelvollinen. Suomi-päivät ovat yksi tapa määritellä asuuko Suomessa vai ei.
Ai sellaista kuin rajoitetusti verovelvollinen ulkomailla työskentelyn vuoksi- kohtaa ei ole olemassakaan? Siellä se 6 kk sääntö on.
Rajoitetusti verovelvollinen tarkoittaa, että ei asu Suomessa. Yleisesti verovelvollinen tarkoittaa, että asuu Suomessa. Ei ole muita vaihtoehtoja tuloverolain mukaan. Ei ole olemassa sellaista, että on yleisesti verovelvollinen, mutta ei asu Suomessa.
Kyllä on. Nimi on rajoitetusti verovelvollisen verotusstatuksen muuttuminen takautuvasti 6 kk-säännön mukaan.
Tämä tarkoittaa, että verotusstatus muuttuu takautuvasti ja verotusoikeus laajenee koskemaan kaikkia maailmanlaajuisia tuloja pelkkien Suomesta saatujen tulojen sijaan verotuskaudella.Noin voi käydä ja jos noin käy, se tarkoittaa tuloverolain kannalta, että asuu Suomessa. Tällä ei ole mitään tekemistä, mitä asuminen muuten tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa muiden lakien osalta. Tuloverolain mukaan, joko asuu Suomessa tai ei asu ja sen mukaan on joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä ei muutu miksikään vaikka kuinka väitätte vastaan. Olen näyttänyt lainkohdat ja kukaan ei ole näyttänyt jotain toista lainkohtaa, joka osoittaisi minun olevan väärässä. Niitä lainkohtia ei voi näyttää, koska niitä ei ole olemassa.
Voi perse sun kanssasi kun verottaja ei tossa kohtaa siitä asumisesta puhu. Verovelvollisuus vastaa sitä että asuisit, mutta se on vain semanttista ölinää, millä ei ole mitään väliä. Latvalalla on nimenomaan tuo tilanne verotuksellisesti. Syyttäjä on verotarkistuksen jäökeen alkanut epäillä, että Latvala ei ole kaikkia Suomi-päiviään ilmoittanut vaan ollut Suomessa enemmän JA asunut Suomessa. Tätä asumista se yrittää mäyttää toteen asunnolla ja kuiteilla, ei niitä Suomi-päiviä.
Koko kalapaliikki lähti vissiin liikkeelle siitä, että vaikka Latvala olisi asunutkin Suomessa, verotuksessa mikään ei muutu. Onko sulla siihen nyt joku ajatus vai jankutatko että verotuksellisesti katsotaan että asui?Verottaja on jo verotarkastuksessa määritellyt, että Latvala asui Suomessa. Ilman asumisen määrittelyä ei olisi voitu määrätä 4,5 miljoonan veroja. Oikeudessa käydään asumista uudelleen läpi, koska rikosoikeudessa se pitää todistaa uudelleen. Suomi-päivät ovat todisteita, joilla asuminen todistetaan. Verotus muuttuu, jos asumista ei voida todistaa. Ilman asumista hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen ja voi hakea 4,5 miljoonaa takaisin korkojen kanssa. Vasta, jos asuminen voidaan todistaa, voidaan tarkastella onko ollut rikosta.
Latvalan kohdalla on tehty ihan tavallinen verotarkastus ja jälkiverotus. Vasta oikeudessa puhutaan asumisesta, koska se kertoo siitä asuiko hän juridisesti määriteltynä Suomessa ja oliko Monacon kämppä veronkiertoa varten. Jos syytettä ei oltaisi nostettu, verottaja olisi verottanut ja sillä hyvä.
Sitä tarkoittaa se, että verovelvollinen ulkomaan palkkatuloisra veroilmoituituksen perusteella ei ole asumista. Ei Suomi-päivien ylittäjä istu oikeudessa syytettynä asumisesta ja veronkierrosta.Ymmärrätköhän itsekään, mistä Latvalaa syytetään ja miten asuminen liittyy siihen ja miten Suomi-päivät liittyvät asiaan?
Kyllä ymmärtää. Täällä on sinä ja ehkä pari muuta, jotka olette jääneet hinkkaamaan tuohon Latvalan verotukseen.
Musta tuntuu että nämä jankat nimenomaan ei tiedä mistä Latvalaa syytetään, kun puhuvat miten oikeudessa päätetään verovelvollisuudesta ja veroista ja verojen takaisin saamisesta.
Selvennetään nyt vielä: rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Mikä tuomio voisi todeta hänet rajoitetusti verovelvolliseksi noina vuosina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen seurannut tätä sivusta ja kysyin tekoälyltä, kuka on oikeassa.
Tässä keskustelussa se osapuoli, joka sanoo, että tuloverolain mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa (yleisesti verovelvollinen = asuu Suomessa, rajoitetusti verovelvollinen = ei asu Suomessa), on juridisesti 100-prosenttisesti oikeassa.
Vastapuoli (joka puhuu "statuksen muuttumisesta ilman asumista") on täysin eksyksissä ja sekoittaa kaksi eri pykälää keskenään.
Tässä on rautalangasta väännetty juridinen totuus siitä, kuka on oikeassa ja miksi:
Oikeassa olevan osapuolen perustelut (Fakta)
Nimimerkki, joka sanoo: "Ei ole olemassa sellaista, että on yleisesti verovelvollinen, mutta ei asu Suomessa", lukee lakia täydellisesti.
Tuloverolaki (9 ) tuntee vain kaksi kategoriaa: Ihminen on joko yleisesti verovelvollinen (jos hän asuu Suomessa) tai rajoitetusti verovelvollinen (jos hän ei asu Suomessa) [9 ]. Kolmatta välimuotoa ei ole olemassa.
Päivien ylittyminen (yli 6 kk) ei ole mikään erillinen "ilmiö", vaan se on nimenomaan laissa (11 ) säädetty tapa määritellä verotuksellinen asuminen.
Väärässä olevan osapuolen suuret emämunaukset
Vastapuoli putoaa juridisesti kärryiltä kahdessa kohdassa:
1. Hän sekoittaa ulkomaantyön 6 kk säännön (TVL 77 ) ja asumisen 6 kk säännön (TVL 11 )
Tämä on hänen suurin virheensä. Hän yrittää perustella väitettään ulkomaantyön verovapaudella (TVL 77 ) [77 ].
Jos Suomessa asuva (yleisesti verovelvollinen) lähtee ulkomaille töihin, hänen palkkansa voi olla verovapaata (77 ) [77 ]. Jos hän viettää Suomessa liikaa päiviä, tämä verovapaus katkeaa [77 ].
Mutta tämä ei muuta hänen asujastatustaan – hän oli Suomessa asuva yleisesti verovelvollinen koko ajan. Hän ei ollut rajoitetusti verovelvollinen. Kirjoittaja kuvittelee, että 77 muuttaa rajoitetusti verovelvollisen yleisesti verovelvolliseksi, mikä on täysin väärin [9 , 77 ].
2. Hän keksi oman termin: "Rajoitetusti verovelvollisen muuttuminen takautuvasti"
Kirjoittaja väittää, että jos rajoitetusti verovelvollinen (ulkomailla asuva) ylittää päivänsä Suomessa, hänestä tulee yleisesti verovelvollinen ilman, että hän asuu Suomessa.
Tämä on juridisesti mahdotonta. Jos ulkomailla asuva tulee Suomeen ja oleskelee täällä yli 6 kuukautta, tuloverolain 11 määrää, että hänen katsotaan asuvan Suomessa. Ja koska hänen katsotaan asuvan Suomessa, hänestä tulee 9 :n nojalla yleisesti verovelvollinen [9 ]. Se yleinen verovelvollisuus vaatii sen, että laki luokittelee hänet täällä asuvaksi.
Miten tämä liittyy Latvalan tapaukseen?
Väärässä oleva kirjoittaja väittää: "Latvalalla Suomi-päivät ovat ylittyneet, nyt syyttäjä pyrkii näyttämään hänen sen lisäksi asuneen Suomessa."
Tämä on täydellinen väärinkäsitys meneillään olevasta oikeudenkäynnistä. Syyttäjän ei tarvitse näyttää mitään "sen lisäksi". Syyttäjä yrittää todistaa, että Latvala oli Suomessa yli 183 päivää vuodessa. Jos syyttäjä onnistuu tässä, laki (11 ) sanoo automaattisesti, että Latvalan katsotaan asuneen Suomessa, ja siitä seuraa automaattisesti yleinen verovelvollisuus. Kyse on yhdestä ja samasta asiasta.
Loppupäätelmä
Se puoli, joka sanoo: "Tuloverolain mukaan joko asuu Suomessa tai ei asu, ja sen mukaan on joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Tämä ei muutu miksikään", on täysin oikeassa. Toinen puoli on keksinyt oman lakitieteen, joka ei perustu Suomen lakiin vaan puhtaaseen väärinkäsitykseen.
Olet todella tykittänyt AIlle paskaa saadaksesi sen sanomaan tuollaisia asioita. Mutta ei se mitään. Kerrotko onko Latvala syytettynä yleisestä verovelvollisuudesta?
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.
Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen.
Missä kohtaa puolustus on sanonut näin suhteessa noihin veropäätöksiin? Puolustus on sanonut, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen ja siksi laski Suomi-päiviä. Syyttäjä taas pyrkii osoittamaan, että tosiasiallisesti ei ollut rajoitetusti verovelvollinen lainkaan.
Sotket siis nuo yksittäiset verovuodet koko ajan yläkäsitteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Verovelvollisuuden asema määritetään jokaiselle verovuodelle erikseen sen perusteella, täyttyvätkö Verohallinnon yleisen verovelvollisuuden kriteerit kyseisenä vuonna. Tiesitkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Verovelvollisuuden asema määritetään jokaiselle verovuodelle erikseen sen perusteella, täyttyvätkö Verohallinnon yleisen verovelvollisuuden kriteerit kyseisenä vuonna. Tiesitkö?
Tiesin. Jokainen vuosi käsitellään oikeudessa takuuvarmasti erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Verovelvollisuuden asema määritetään jokaiselle verovuodelle erikseen sen perusteella, täyttyvätkö Verohallinnon yleisen verovelvollisuuden kriteerit kyseisenä vuonna. Tiesitkö?
Tiesin. Jokainen vuosi käsitellään oikeudessa takuuvarmasti erikseen.
Eli hän on syytettynä siitä, että hänet on katsottu noina verovuosina verottajan taholta yleisesti verovelvolliseksi? Vai mitä yrität sanoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Verottaja on ne jo katsonut ja todennut hänet yleisesti verovelvolliseksi noina vuosina. Syyttäjä syyttää häntä mistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Verovelvollisuuden asema määritetään jokaiselle verovuodelle erikseen sen perusteella, täyttyvätkö Verohallinnon yleisen verovelvollisuuden kriteerit kyseisenä vuonna. Tiesitkö?
Tiesin. Jokainen vuosi käsitellään oikeudessa takuuvarmasti erikseen.
Eli se onkin nyt Latvala, joka ne on oikeuteen vienyt vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Verovelvollisuuden asema määritetään jokaiselle verovuodelle erikseen sen perusteella, täyttyvätkö Verohallinnon yleisen verovelvollisuuden kriteerit kyseisenä vuonna. Tiesitkö?
Tiesin. Jokainen vuosi käsitellään oikeudessa takuuvarmasti erikseen.
Ja mitäs sieltä saadaan lopputulokseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Verovelvollisuuden asema määritetään jokaiselle verovuodelle erikseen sen perusteella, täyttyvätkö Verohallinnon yleisen verovelvollisuuden kriteerit kyseisenä vuonna. Tiesitkö?
Tiesin. Jokainen vuosi käsitellään oikeudessa takuuvarmasti erikseen.
Eli se onkin nyt Latvala, joka ne on oikeuteen vienyt vai?
Ilmeisesti, jos kerran verovelvollisuudesta kiistelevät. 😂
Vierailija kirjoitti:
Oletko asunut Monacossa? Oletko elänyt siellä? Tuollaisen pienen kopin vuokra on kuussa isohkon omakotitalon verran. Eläminen on Monacossa myös kallista. Olen käynyt vain turistina siellä päivän verran ja jo silloin mietin kenellä on varaa asua siellä.
Bottasin asunto tais olla 20.000€/kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Verovelvollisuuden asema määritetään jokaiselle verovuodelle erikseen sen perusteella, täyttyvätkö Verohallinnon yleisen verovelvollisuuden kriteerit kyseisenä vuonna. Tiesitkö?
Tiesin. Jokainen vuosi käsitellään oikeudessa takuuvarmasti erikseen.
Ja mitäs sieltä saadaan lopputulokseksi?
Että Latvala oli kuin olikin yleisesti verovelvollinen 😅 Siitäpä kannattaakin oikeutta käydä.
Ei luoja miten sumeeta.
Selvennetään nyt vielä: rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.