Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1872)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Eli Latvala on kantaja tässä asiassa vai? Jos olisi kyse noista verotuspäätöksistä, miksi syyttäjä olisi nostanut niistä syytteen?
Rikosta ei voi olla, jos ei ole rikkonut lakia. Jos Latvala on sittenkin ollut rajoitetusti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita syytteen mukaisesta rikoksesta. Siksi pitää ensin osoittaa, että hän on ollut yleisesti verovelvollinen. Tämä pitää osoittaa todeksi rikosoikeudessa, koska pelkkä hallinnollinen päätös siitä ei ole riittävä. Oikeudessa ei sinällään ole kyse verotuspäätöksistä, mutta siellä pitää punnita, onko päätös ollut oikea, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tapahtua törkeää veropetosta, josta syytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Eli Latvala on kantaja tässä asiassa vai? Jos olisi kyse noista verotuspäätöksistä, miksi syyttäjä olisi nostanut niistä syytteen?
Rikosta ei voi olla, jos ei ole rikkonut lakia. Jos Latvala on sittenkin ollut rajoitetusti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita syytteen mukaisesta rikoksesta. Siksi pitää ensin osoittaa, että hän on ollut yleisesti verovelvollinen. Tämä pitää osoittaa todeksi rikosoikeudessa, koska pelkkä hallinnollinen päätös siitä ei ole riittävä. Oikeudessa ei sinällään ole kyse verotuspäätöksistä, mutta siellä pitää punnita, onko päätös ollut oikea, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tapahtua törkeää veropetosta, josta syytetään.
Joo o, todettu on moneen kertaan niin. Mitähän sä nyt jankkaat siis? Oikeus ei tule millään toteamaan että ei olisi ollut verovelvollinen, sitä ei siis todistella lainkaan. Jos toteaa, on lopputulos tasan nolla. Ja tokihan me kaikki halutaan jatkossakin, että syyttäjä vie kaikki jälkiverot oikeuteen, eikö niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.
Olet ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa. *
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Eli Latvala on kantaja tässä asiassa vai? Jos olisi kyse noista verotuspäätöksistä, miksi syyttäjä olisi nostanut niistä syytteen?
Rikosta ei voi olla, jos ei ole rikkonut lakia. Jos Latvala on sittenkin ollut rajoitetusti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita syytteen mukaisesta rikoksesta. Siksi pitää ensin osoittaa, että hän on ollut yleisesti verovelvollinen. Tämä pitää osoittaa todeksi rikosoikeudessa, koska pelkkä hallinnollinen päätös siitä ei ole riittävä. Oikeudessa ei sinällään ole kyse verotuspäätöksistä, mutta siellä pitää punnita, onko päätös ollut oikea, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tapahtua törkeää veropetosta, josta syytetään.
Joo o, todettu on moneen kertaan niin. Mitähän sä nyt jankkaat siis? Oikeus ei tule millään toteamaan että ei olisi ollut verovelvollinen, sitä ei siis todistella lainkaan. Jos toteaa, on lopputulos tasan nolla. Ja tokihan me kaikki halutaan jatkossakin, että syyttäjä vie kaikki jälkiverot oikeuteen, eikö niin?
Oletko edes seurannut oikeudenkäyntiä? Siellä oli tänään esimerkiksi tällainen kysymys Latvalalle. Kysyjänä hänen asianajajansa.
Oleskelitko Suomessa jatkuvasti kuuden kuukauden aikana vuosina 2014–2017?
– Omasta mielestäni en ole ollut yhtäjaksoisesti Suomessa kuuden kuukauden ajan, Latvala vastaa.
Mitä luulet, mitä tällä yritetään osoittaa ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.
Et ole edes huomannut, että sinulle on vastannut useampi kuin yksi asiantunteva henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.
Käräjäoikeus ei käsittele verovalitusta eikä kirjoita Latvalalle uusia verotuspäätöksiä. Tästä olemme samaa mieltä. Sinun virheesi on päätellä siitä, ettei se voisi arvioida veropetossyytteen taustalla olevia verotuksellisia perusteita. Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäinen ei ole jälkimmäisen edellytys.
Kirjoitat: ”Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi.”
Rikostuomioistuin ei muuta hänen verotusasemaansa hallinnollisella päätöksellä. Mutta se voi arvioida syytteen ratkaisemiseksi merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä itsenäisesti. Aiemman hallintoratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti sido sitä. Siksi se, ettei verotuspäätöstä siellä kumota, ei tarkoita, että kaikki päätöksen perustana olevat johtopäätökset pitäisi hyväksyä rikostuomion lähtökohdaksi.
Tämä ei ole minun keksimääni ”näyttää vai toteaa” -sanaleikkiä. KKO:n ratkaisun 2011:20 kohdassa 18 todetaan verotarkastuksesta: ”Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi”. Niiden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti rikosoikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Vielä käytännön havainto: IS:n torstain seurannassa kello 14.19 puolustus nimenomaan kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen ja perusteli, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan. Kello 15.29 käsiteltiin oleskelupäiviä ja niiden oikeudellista merkitystä. Voit väittää puolustuksen olevan väärässä. Et voi muuttaa näitä käsiteltyjä kysymyksiä käsittelemättömiksi ilmoittamalla, ettei niitä siellä ”puida”.
Olet opetellut, mitä käräjäoikeus ei muuta, ja erehtynyt luulemaan sen tarkoittavan samaa kuin mitä käräjäoikeus ei saa arvioida. Kolmen viikon itsevarmuus ei korjaa tuota päättelyvirhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.Käräjäoikeus ei käsittele verovalitusta eikä kirjoita Latvalalle uusia verotuspäätöksiä. Tästä olemme samaa mieltä. Sinun virheesi on päätellä siitä, ettei se voisi arvioida veropetossyytteen taustalla olevia verotuksellisia perusteita. Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäinen ei ole jälkimmäisen edellytys.
Kirjoitat: ”Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi.”
Rikostuomioistuin ei muuta hänen verotusasemaansa hallinnollisella päätöksellä. Mutta se voi arvioida syytteen ratkaisemiseksi merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä itsenäisesti. Aiemman hallintoratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti sido sitä. Siksi se, ettei verotuspäätöstä siellä kumota, ei tarkoita, että kaikki päätöksen perustana olevat johtopäätökset pitäisi hyväksyä rikostuomion lähtökohdaksi.
Tämä ei ole minun keksimääni ”näyttää vai toteaa” -sanaleikkiä. KKO:n ratkaisun 2011:20 kohdassa 18 todetaan verotarkastuksesta: ”Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi”. Niiden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti rikosoikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Vielä käytännön havainto: IS:n torstain seurannassa kello 14.19 puolustus nimenomaan kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen ja perusteli, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan. Kello 15.29 käsiteltiin oleskelupäiviä ja niiden oikeudellista merkitystä. Voit väittää puolustuksen olevan väärässä. Et voi muuttaa näitä käsiteltyjä kysymyksiä käsittelemättömiksi ilmoittamalla, ettei niitä siellä ”puida”.
Olet opetellut, mitä käräjäoikeus ei muuta, ja erehtynyt luulemaan sen tarkoittavan samaa kuin mitä käräjäoikeus ei saa arvioida. Kolmen viikon itsevarmuus ei korjaa tuota päättelyvirhettä.
Missä on sanottu ettei saa arvioida? Toivottavasti et oikeasti ole tekemisissä lakiasioiden kanssa, vaikutat tyypiltä, joka ei näe eikä kuule mitään muuta kuin oman selityksensä. Sori nyt vaan.
Keskustelussa puhutaan Latvalan oikeudenkäynnistä eikä yleisistä oikeudenkäyntien menettelyistä tai kaikissa tapauksissa näin-tasosta.
Latvalan oikeudenkäynnissä ei puida tai päätetä noiden verovuosien verovelvollisuutta, siitä ei tuomiota anneta ja vttu piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Eli Latvala on kantaja tässä asiassa vai? Jos olisi kyse noista verotuspäätöksistä, miksi syyttäjä olisi nostanut niistä syytteen?
Rikosta ei voi olla, jos ei ole rikkonut lakia. Jos Latvala on sittenkin ollut rajoitetusti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita syytteen mukaisesta rikoksesta. Siksi pitää ensin osoittaa, että hän on ollut yleisesti verovelvollinen. Tämä pitää osoittaa todeksi rikosoikeudessa, koska pelkkä hallinnollinen päätös siitä ei ole riittävä. Oikeudessa ei sinällään ole kyse verotuspäätöksistä, mutta siellä pitää punnita, onko päätös ollut oikea, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tapahtua törkeää veropetosta, josta syytetään.
Joo o, todettu on moneen kertaan niin. Mitähän sä nyt jankkaat siis? Oikeus ei tule millään toteamaan että ei olisi ollut verovelvollinen, sitä ei siis todistella lainkaan. Jos toteaa, on lopputulos tasan nolla. Ja tokihan me kaikki halutaan jatkossakin, että syyttäjä vie kaikki jälkiverot oikeuteen, eikö niin?
Oletko edes seurannut oikeudenkäyntiä? Siellä oli tänään esimerkiksi tällainen kysymys Latvalalle. Kysyjänä hänen asianajajansa.
Oleskelitko Suomessa jatkuvasti kuuden kuukauden aikana vuosina 2014–2017?
– Omasta mielestäni en ole ollut yhtäjaksoisesti Suomessa kuuden kuukauden ajan, Latvala vastaa.
Mitä luulet, mitä tällä yritetään osoittaa ja miksi?
No sitä syyttäjän väitettä, että Latvala on ollut tietoisesti ja ilmoittamatta Suomessa. Sitähän suyttäjä nyt noilla kuiteillaan ja muilla pyrkii osoittamaan. Sitä, että Latvala on syyllistynyt veropetokseen jättämällä ilmoittamatta Suomessa olo päiviään.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Kun tässä Latvalan tapauksessa noita päiviä ei lasketa eikä käsitellä mitenkään siihen syytteeseen liittyen, niin kyllä on ihan perusteltua sanoa, että niitä käsitellään vain todisteina (muiden joukossa). Se verovelvollisuus noiden kohdalla on ihan vain vahvistamista, ei siis millään tavalla oikeudessa syytteen alla käsiteltävä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Se rikosnimike, syytteen noston syy on kyllä melkoisen merkityksellistä. Jos sua syytetään pyörävarkauksista, aika turhaa on käsitellä sitä mikä auto sulla on.
Jos Latvala olisi syytettynä veropetoksesta koskien noita päivien ylityksiä, toki silloin niitä tarkasteltaisiin. Ja jos ei olisi mitään muuta mistä syyttää, oikeutta ei edes käytäisi. Suomi-päivien ylitys tai jälkiverot eivät ole syytteeseen ja oikeuteen johtava asia eikä verottajan tekemää päätöstä tarvitse automaattisesti (ilman petosepäilyä) vahvistaa rikosoikeudessa.
Sotket syyn, seurauksen ja rikoksen tekotavan.
Olet oikeassa siinä, että pelkkä jälkiverotus ei johda käräjille, vaan siihen vaaditaan petosepäily. Mutta unohdat sen, millä tavalla se epäilty petos on tässä tapauksessa tehty. Syyttäjän mukaan Latvala teki veropetoksen nimenomaan pimittämällä todelliset Suomi-päivänsä ja antamalla niistä väärää tietoa. Päivien ylitys ei siis ole mikään syytteestä irrallinen sivuasia, vaan se on se tekotapa, jolla rikollinen hyöty (miljoonien eurojen verovapaus) syyttäjän mukaan saavutettiin. Juuri siksi niitä päiviä ja kuitteja tarkastellaan oikeudessa. Jos puolustus osoittaa, ettei päiviä ylitetty, ei ole oleskelua, ei verovelvollisuutta, eikä näin ollen myöskään mitään veropetosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Eli Latvala on kantaja tässä asiassa vai? Jos olisi kyse noista verotuspäätöksistä, miksi syyttäjä olisi nostanut niistä syytteen?
Rikosta ei voi olla, jos ei ole rikkonut lakia. Jos Latvala on sittenkin ollut rajoitetusti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita syytteen mukaisesta rikoksesta. Siksi pitää ensin osoittaa, että hän on ollut yleisesti verovelvollinen. Tämä pitää osoittaa todeksi rikosoikeudessa, koska pelkkä hallinnollinen päätös siitä ei ole riittävä. Oikeudessa ei sinällään ole kyse verotuspäätöksistä, mutta siellä pitää punnita, onko päätös ollut oikea, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut tapahtua törkeää veropetosta, josta syytetään.
Joo o, todettu on moneen kertaan niin. Mitähän sä nyt jankkaat siis? Oikeus ei tule millään toteamaan että ei olisi ollut verovelvollinen, sitä ei siis todistella lainkaan. Jos toteaa, on lopputulos tasan nolla. Ja tokihan me kaikki halutaan jatkossakin, että syyttäjä vie kaikki jälkiverot oikeuteen, eikö niin?
Oletko edes seurannut oikeudenkäyntiä? Siellä oli tänään esimerkiksi tällainen kysymys Latvalalle. Kysyjänä hänen asianajajansa.
Oleskelitko Suomessa jatkuvasti kuuden kuukauden aikana vuosina 2014–2017?
– Omasta mielestäni en ole ollut yhtäjaksoisesti Suomessa kuuden kuukauden ajan, Latvala vastaa.
Mitä luulet, mitä tällä yritetään osoittaa ja miksi?
No sitä syyttäjän väitettä, että Latvala on ollut tietoisesti ja ilmoittamatta Suomessa. Sitähän suyttäjä nyt noilla kuiteillaan ja muilla pyrkii osoittamaan. Sitä, että Latvala on syyllistynyt veropetokseen jättämällä ilmoittamatta Suomessa olo päiviään.
Päinvastoin. Tuo oli puolustuksen kysymys Latvalalle. Tällä harjoitellulla kysymyksellä ja vastauksella, puolustus yrittää esittää, että Latvala oli vain rajoitetusti verovelvollinen, eikä siten voinut syyllistyä veropetokseen.
Vierailija kirjoitti:
Sotket syyn, seurauksen ja rikoksen tekotavan.
Olet oikeassa siinä, että pelkkä jälkiverotus ei johda käräjille, vaan siihen vaaditaan petosepäily. Mutta unohdat sen, millä tavalla se epäilty petos on tässä tapauksessa tehty. Syyttäjän mukaan Latvala teki veropetoksen nimenomaan pimittämällä todelliset Suomi-päivänsä ja antamalla niistä väärää tietoa. Päivien ylitys ei siis ole mikään syytteestä irrallinen sivuasia, vaan se on se tekotapa, jolla rikollinen hyöty (miljoonien eurojen verovapaus) syyttäjän mukaan saavutettiin. Juuri siksi niitä päiviä ja kuitteja tarkastellaan oikeudessa. Jos puolustus osoittaa, ettei päiviä ylitetty, ei ole oleskelua, ei verovelvollisuutta, eikä näin ollen myöskään mitään veropetosta.
Ylitettyjä päiviä ei ylitettykään? Ja suyttäjä nostaa syytteen siitä että ne on todettu ylittyneen vai? Kyllä se olisi ollut Latvala, joka sen verottajan toteaman ylityksen olisi riitauttanut eikä syyttäjä. Että syyttäjä veisi oikeuteen asian vahvistaakseen sen? Kyllä se nyt olet sinä, joka sotkee nuo yksittäiset ylitykset syyksi.
Se syy on epäily tahallisuudesta ja nuo ovat vain yksi osa kokonaisuutta, eivät syy syytteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nimenomaan näyttää sen miten heikoilla syyttäjä on noiden Suomi-päiviensä kanssa. Vaikka oikeus toteaakin, että joo, ylittyihän ne, sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Jos se nyt sitten on tuon oikeudenkäynnin anti, herää kysymys mikä syytteen tarkoitus oli.
Menee näköjään hiekkaharjut ja heikinlaaksotkin sekaisin.
Joo, mäkin ihmettelin, milloin Hiekkaharju on liitetty Helsinkiin! Ehkä Vantaa teki vaihtokaupan ja otti puolestaan Heikinlaakson. 😏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
MUTTA isoilla kirjaimilla ei ole oikeuslähde.
Kyllä, kyse on rikosasiasta eikä verovalituksesta. Sinä vain kuvittelet, että tästä seuraa verottajan päätöksen olevan rikostuomioistuinta sitova. Ei seuraa. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki toteaa asian suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Juuri tämä on se kohta, jonka yli loikkaat joka vastauksessa.
Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäisen puuttuminen ei poista jälkimmäistä. Syyttäjän pitää näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen, eikä vastaajan puolustautumisoikeus katoa sillä, että sinä ilmoitat asian olevan jo käsitelty.
Saat toki väittää, että esitetty näyttö riittää. Se on aivan eri väite kuin se, ettei verovelvollisuuden perusteita tarvitsisi arvioida, koska hallinnollinen päätös on olemassa. Tuomioistuimessa osapuolet esittävät perustelunsa ja todistelunsa, ja oikeus ratkaisee asian. Sinun ”siihen riittää” -julistuksesi ei korvaa tätä vaihetta.
Olet oppinut erottamaan kaksi oikeudenkäyntiä nimeltä ja erehtynyt luulemaan, että osaat myös selittää niiden suhteen. Itsevarmuutta riittää kyllä kolmen vuoden ehdottomaan, mutta perustelu on edelleen tutkintavankeudessa
Kukaan ei ole sanonut sen korvaavan mitään! Sinulle on sanottu että siellä oikeudessa ei puida sitä stnan verovelvollisuutta. Se ei ole se oikeuden päätös, jota siellä nyt askarrellaan. Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi, kun niitä verotuspäätöksiä ei siellä avata ja alusta käydä läpi. Ai miksi? No koska syyte ei koske niitä Suomi-päivien ylityksiä.
Ainut, joka täällä nyt jumittaa jossain ”näyttää vai titeaa vai tarkastelee” tasolla kolmatta viikkoa.Käräjäoikeus ei käsittele verovalitusta eikä kirjoita Latvalalle uusia verotuspäätöksiä. Tästä olemme samaa mieltä. Sinun virheesi on päätellä siitä, ettei se voisi arvioida veropetossyytteen taustalla olevia verotuksellisia perusteita. Verotuspäätöksen muuttaminen ja rikossyytteen perusteiden arvioiminen ovat eri asioita. Ensimmäinen ei ole jälkimmäisen edellytys.
Kirjoitat: ”Oikeus ei millään voi todeta Latvalaa noilta vuosilta rajoitetusti verovelvolliseksi.”
Rikostuomioistuin ei muuta hänen verotusasemaansa hallinnollisella päätöksellä. Mutta se voi arvioida syytteen ratkaisemiseksi merkityksellisiä tosiseikkoja ja oikeuskysymyksiä itsenäisesti. Aiemman hallintoratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti sido sitä. Siksi se, ettei verotuspäätöstä siellä kumota, ei tarkoita, että kaikki päätöksen perustana olevat johtopäätökset pitäisi hyväksyä rikostuomion lähtökohdaksi.
Tämä ei ole minun keksimääni ”näyttää vai toteaa” -sanaleikkiä. KKO:n ratkaisun 2011:20 kohdassa 18 todetaan verotarkastuksesta: ”Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi”. Niiden merkitys on arvioitava tapauskohtaisesti rikosoikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti.
Ja sitten tuo ”syyte ei koske Suomi-päivien ylityksiä”. Ei tietenkään päivien määrä itsessään ole syytenimike. Mutta syytenimike ei ole luettelo kaikista asioista, joita syytteen ratkaisemiseksi pitää selvittää. Et voi päätellä asian merkityksettömyyttä sillä, ettei sen nimi lue rikosnimikkeenä.
Vielä käytännön havainto: IS:n torstain seurannassa kello 14.19 puolustus nimenomaan kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen ja perusteli, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan. Kello 15.29 käsiteltiin oleskelupäiviä ja niiden oikeudellista merkitystä. Voit väittää puolustuksen olevan väärässä. Et voi muuttaa näitä käsiteltyjä kysymyksiä käsittelemättömiksi ilmoittamalla, ettei niitä siellä ”puida”.
Olet opetellut, mitä käräjäoikeus ei muuta, ja erehtynyt luulemaan sen tarkoittavan samaa kuin mitä käräjäoikeus ei saa arvioida. Kolmen viikon itsevarmuus ei korjaa tuota päättelyvirhettä.
Missä on sanottu ettei saa arvioida? Toivottavasti et oikeasti ole tekemisissä lakiasioiden kanssa, vaikutat tyypiltä, joka ei näe eikä kuule mitään muuta kuin oman selityksensä. Sori nyt vaan.
Keskustelussa puhutaan Latvalan oikeudenkäynnistä eikä yleisistä oikeudenkäyntien menettelyistä tai kaikissa tapauksissa näin-tasosta.
Latvalan oikeudenkäynnissä ei puida tai päätetä noiden verovuosien verovelvollisuutta, siitä ei tuomiota anneta ja vttu piste.
Olet oikeassa siinä, että oikeudessa ei anneta tuomiota noiden vuosien verovelvollisuudesta. Sitä kuitenkin puidaan ja hyvin tarkkaan. Se on koko oikeudenkäynnin keskiössä. Oikeudenkäynnin kaikkein suurin ja tärkein kysymys on: Oliko Latvala rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen? Tälle kysymykselle verottaja hakee ennakkotapausta. Sen lisäksi haetaan tietysti sitä, täyttyvätkö törkeän veropetoksen tunnusmerkit ja mikä on sopiva rangaistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi tuli sen bimbon Maisa Torpan kanssa seurustelu.
Nooh, kyllä se oli niin herkkupillu että kannatti muutama miltsi maksaakin.
Olisi voinut korjata hampaansa ja purentansa sillä rahansa. Ja leikkauttaa silmät, nii ei tarvis laseja. Mutta JM on vanhakantainen maalainen, käyttää käteistä.
Olen miljonääri, en varmaankaan yhtä monikertainen kuin Latvala, mutta en käytä nyt, enkä edes miljardöörinä käyttäisi senttiäkään ylimääräistä turhuuteen, josta en nauti yhtään. Monacossa kämpät maksaa ihan sikana ja jos en itse siellä pahemmin edes majailisi, kyllä mulle hyvin riittäisi moinen oma "hotellihuone". Sehän reissasi pitkin maailmaa milloin missäkin silloin.
Latvala ei ihan penaalin terävimmältä kynältä vaikuta ja fiilispohja tuntuu vievän, niin astunut varmaan jonkun kullankaivajahaaskan varpaille, joka nyt pettymystään purkaa ja verohallintoa pommittaa tarinoilla? Tai jotain. Ihme tapaus tämäkin. Maisa merkkinen kullankaivajakin oli kyllä sellainen red flag, että fiksumpi olisi kiertänyt kaukaa, mutta ottajia hänellekin on myöhemmin ollut. Tai siis maksajia.
Nooh, kyllä se oli niin herkkupillu että kannatti muutama miltsi maksaakin.