Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1877)
Vierailija kirjoitti:
Minua on syytetty veropetoksesta. Verottaja väitti että olen jättänyt 300 000 euron verot maksamatta. vuosina 2007-2010. Minun olisi pitänyt tienata yli miljoona jos olisi 300 000 euron verot maksamatta. Olin isäni firmassa töissä ja tienasin vuodessa alle 30000 euroa joten kysyin verottajalta miten voi olla 300 000 euroa verovelkaa kun olen tienannut 100 000 3 vuoden aikana. Kaikki verot oon maksanut ja se verottajan tutkimus kesti niinin kauan kun 9 kuukautta.
Istuitko rikosoikeudessa? Nostiko syyttäjä syytteen? Vai ihan verottajako hoito asian?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä nimenomaan näyttää sen miten heikoilla syyttäjä on noiden Suomi-päiviensä kanssa. Vaikka oikeus toteaakin, että joo, ylittyihän ne, sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Jos se nyt sitten on tuon oikeudenkäynnin anti, herää kysymys mikä syytteen tarkoitus oli.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nimenomaan näyttää sen miten heikoilla syyttäjä on noiden Suomi-päiviensä kanssa. Vaikka oikeus toteaakin, että joo, ylittyihän ne, sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Jos se nyt sitten on tuon oikeudenkäynnin anti, herää kysymys mikä syytteen tarkoitus oli.
Tuli vahvistettua verovelvollisuus ihan oikeudessa asti 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Missä vaiheessa Latvala on siis ne kiistänyt? Vai ajatteletko, ertä syyttäjä ne kiisti?
Jos kyse olisi vain verovelvollisuudesta noina vuosina, syyttäjähän olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Tässä tulee esiin juurikin se, että toinen puhuu noista yksittäisistä vuosista ja käsitteestä yleisesti verovelvollinen samana asiana. Noiden yksittäisten vuosien verotuksellista päätöstä ei ole kiistetty.
Yleinen verovelvollisuus pitää punnita jokaiselle vuodelle erikseen. Käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä puolustus nimenomaan kiistää yksittäisten vuosien (2014-2017) verotuspäätökset.
Eli Latvala on kantaja tässä asiassa vai? Jos olisi kyse noista verotuspäätöksistä, miksi syyttäjä olisi nostanut niistä syytteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rikosoikeudessa ei päätetä veroista vaan siellä käsitellään rikosasiaa, joka on tässä tapauksessa on törkeä veropetos. Jotta voidaan syyttää tuosta asiasta on pitänyt ensin olla yleisesti verovelvollinen. Siksi verotusasiat pitää selvittää ensin, koska pelkkä verotarkastusraportti ei riitä ainoaksi todisteeksi rikosoikeudessa. Sitä voidaan käyttä todisteena ja se on hyvä sellainen. Rikosoikeus siis selvittää oliko Latvala todellakin yleisesti verovelvollinen (asui Suomessa) noina vuosina niin kuin syyttäjä väittää. Sen takia oikeudessa käydään läpi asumisratkaisuja ja sitä miten paljon Latvala vietti aikaa Suomessa. Jos oikeus päätyy siihen, että hän oli yleisesti verovelvollinen, vasta sitten voidaan harkita syyllistyikö Latvala veropetokseen, josta häntä syytetään. Jos oikeuden ratkaisu on, että hän olikin rajoiteitetusti verovelvollinen (ei asunut Suomessa), veropetossyyte raukeaa. Rikosoikeus ei päätä itse veroista mitään, mutta jos rikosoikeus päättää, että oli ollut rajoitetusti verovelvollinen, hän voi sen jälkeen hakea maksettuja veroja takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Periaatteessa kyllä, mutta Latvalan tapauksessa tuskin. Näin siksi, että se verovelvollisuus on kiistaton ja se että tahallisuutta tai veropetosta ei katsota todistetun, ei itsessään sitä verovelvollisuutta kumoa. Oikeuden ei siis ole tarpeen käsitellä asiaa oli verovelvollinen-ei ollut verovelvollinen-tasolla ollenkaan. Henkilö voi olla verovelvollinen ilman petostakin. Ja useimmiten onkin.Verovelvollisuus ei ole kiistaton. Sehän on koko oikeudenkäynnin suurin kiistanaihe syyttäjän ja vastaajan väliilä. Vain hallinnollinen verovelvollisuus on tässä vaiheessa kiistaton. Tämä perustuu verottajan päätökseen. Se ei tarkoita, että asia olisi kiistaton rikosoikeudessa. Syyttäjän kanta on, että verovelvollisuus on täysin selvä ja puolustuksen, että ei ollut verovelvollinen. Tämä kysymys on kaikkein tärkein kysymys koko oikeudenkäynnissä. Tämä on tärkeää ratkaista ensin, koska ilman yleistä verovelvollisuutta ei ole voinut syyllistyä veropetokseen. Miten voitte olla niin pihalla siitä?
Miten niin ei voi olla veropetos, jos on ollut rajoitetusti verovelvollinen? Avaapa nyt pikkasen ajatustasi.
Latvalan tapauksessa ei voi olla. Hänen syyte veropetoksesta liittyy ulkomaisiin tuloihin, joita hän ei ilmoittanut Suomeen. Ulkomaisilla tuloilla on merkitystä vain, jos on yleisesti verovelvollinen. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen, hänellä ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa noita tuloja, eikä ole siten voinut laiminlyödä velvollisuuksiaan.
Hänet on katsottu yleisesti verovelvolliseksi ja hän on veronsa sen vuoksi maksanut.
Verottaja on katsonut hänet yleisesti verovelvolliseksi. Se on hallinnollinen päätös, joka ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa. Asia käydään uudelleen läpi rikosoikeudessa, jotta voidaan varmistaa, että pohja on olemassa törkeään veropetossyytteeseen. Rikosoikeus voi ottaa kantaa tuohon verottajan tekemään hallinnolliseen päätökseen ja esittää oliko päätös rikosoikeuden mielestä oikein vai väärin. Rikosoikeus ei voi muuttaa tuota päätöstä. Jos rikosoikeuden kanta on eri kuin verottajan, Latvalalla on painavat perusteet hakea muutosta verottajan päätökseen hallinto-oikeuden kautta. Onko tämä liian monimutkaista ymmärtää, kun ei tunnu menevän perille?
Se, että Latvala on maksanut hänelle määrätyt verot, ei välttämättä tarkoita, että hän on myöntänyt verottajan näkemyksen oikeaksi tai että verottajan ratkaisu oli rikosoikeuden mielestä oikea. Latvala maksoi verot, koska määrätyt verot on pakko maksaa. Ne olisivat muuten menneet ulosottoon.
Juu u, mikä on pointtisi? Miksi oikeus ottaisi kantaa siihen päätökseen tai toteaisi että verottaja on tehnyt väärän päätöksen? Kun ei koko asiaa ole tarkoituskaan sillä tasolla puida. Se on raustatietona ja todisteena tahallisuudesta. Jos Latvala olisi kantajana asiassa, tioanne olisi ihan erilainen.
Etkö tosiaan ymmärrä, että verottajan päätös yleisestä verovelvollisuudesta on hallinnollinen päätös ja se ei riitä sellaisenaan rikosoikeudessa? Asia pitää todistaa oikeaksi rikosoikeudessa. Tahallisuudella on merkitystä vain, jos Latvala on todistettavasti ollut yleisesti verovelvollinen. Se, että Latvala olisi ollut yleisesti verovelvollinen, ei ole todiste tahallisuudesta. Se on perusta sille, että ylipäätään voidaan syyttää yhtään mistään tässä tapauksessa.
Juu, kyllä, asia pitää ns. vahvistaa ja siihen riittää ne Suomi-päivät. Eli ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen. Siitä on siis ihan turha puhua jonain ensisijaisena asiana. Asiaa ei ole edes kiistetty. Toki näkisin mielelläni sen, että oikeus kaataisi syyttäjän jutun tasolla-verottaja teki virheen, mutta se olisi jo aikamoinen moka.
Niistä Suomi-päivistä, Suomessa oleskelusta, asumisjärjestelyistä ja luottokorttien käytöstä ei tarvitsisi keskustella oikeudessa, jos niiden kautta ei punnittaisi yleistä tai rajoitettua verovelvollisuutta. Ne ovat todisteita juuri siihen. Jos verovelvollisuus olisi kiistaton, noita asioita ei tarvitsisi käsitellä. Silloin voitaisin keskittyä pelkän tahallisuuden käsittelyyn. Silloin asiaa käsiteltäisiin eri tavalla.
Missä vaiheessa Latvala on siis ne kiistänyt? Vai ajatteletko, ertä syyttäjä ne kiisti?
Jos kyse olisi vain verovelvollisuudesta noina vuosina, syyttäjähän olisi tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen.
Kerro ihmeessä, miksi noita yleiseen verovelvollisuuteen liittyviä todisteita esitetään ja punnitaan oikeudessa, jos ne ovat kiistattomia? Miksi oikeudessa käsiteltäisiin kiistatonta asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Tämä nimenomaan näyttää sen miten heikoilla syyttäjä on noiden Suomi-päiviensä kanssa. Vaikka oikeus toteaakin, että joo, ylittyihän ne, sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Jos se nyt sitten on tuon oikeudenkäynnin anti, herää kysymys mikä syytteen tarkoitus oli.
Menee näköjään hiekkaharjut ja heikinlaaksotkin sekaisin.
Nyt tämä Suomi-päiväjankutus on mennyt siihen pisteeseen, että todistustaakkakin on kääntynyt päälaelleen. Viestissä 1787 kirjoitat: ”Ei ole mitään millä oikeus voisi näyttää ettei olisi ollut verovelvollinen.”
Oikeuden tehtävä ei ole keksiä todisteita Latvalan syyttömyydestä. Syyttäjän tehtävä on näyttää syytteessä kuvattu rikos toteen. ”Et pysty todistamaan päinvastaista” ei ole oikotie langettavaan tuomioon. Tämä selviää jo Syyttäjälaitoksen oikeudenkäyntiä esittelevältä sivulta.
Sitten tuo loputon ”verottaja on jo päättänyt”. Kyllä, verotuspäätös on tehty. Mutta verotuspäätös ei sido rikosasiaa ratkaisevaa tuomioistuinta. Sen olemassaolo ei poista tarvetta arvioida syytteen perusteita. Verolakimies Petteri Ruotoistenmäki kirjoittaa tämän aivan suoraan: ”Verotuspäätös ei sido rikosprosessissa tuomioistuinta.” Sinä tarjoat keskustelun lopettavaksi vastaukseksi asiaa, joka ei lopeta sitä.
Myös kyselysi siitä, onko Latvala muka ”kantajana”, menee ohi. Vastaaja saa puolustautua ja kiistää syyttäjän perustelut. Hänen ei tarvitse itse nostaa kannetta saadakseen tehdä niin. Rikossyytteeseen vastaaminen ja verotuspäätöksestä valittaminen ovat eri asioita. Jälkimmäisen puuttumisesta ei voi päätellä, että ensimmäisessä kaikki verotuksen perusteet olisi hyväksytty.
Ja sitten se ”asiaa ei ole edes kiistetty”. IS:n torstain seurannassa puolustus nimenomaan väitti, ettei Latvala ollut asettunut Suomeen asumaan eikä oleskellut täällä yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja. Puolustus myös kiisti syyttäjän esittämien olennaisten siteiden soveltumisen tilanteeseen. Voit pitää näitä perusteluja huonoina, mutta huonoksi arvioimasi kiistäminenkin on edelleen kiistämistä. Se ei muutu myöntämiseksi sillä, että sinua kyllästyttää kuulla sitä.
Kysymys ”onko Latvala syytettynä yleisestä verovelvollisuudesta?” ei sekään ole nokkela vastaväite. Ei tietenkään ole. Mutta syytenimike ja sen todistamiseksi selvitettävät asiat eivät ole sama asia. Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus vaikuttavat siihen, mitä tuloja Suomessa verotetaan. Siksi niiden edellytyksillä voi olla aivan ratkaiseva merkitys ulkomaisia tuloja koskevan veropetossyytteen arvioinnissa.
Eikä ”Suomi-päivät riittävät” ole perustelu ennen kuin osoitat, mitä päiviä tarkoitat ja miten ne täyttävät sovellettavan säännöksen. TVL 11 :n oleskeluperuste koskee yli kuuden kuukauden jatkuvaa oleskelua, jossa tilapäiset poissaolot eivät katkaise jatkuvuutta. Se ei ole pelkkä kalenterivuoden päivien yhteenlasku. Varsinainen asunto ja koti Suomessa on puolestaan toinen peruste. Näiden soveltaminen on juuri sitä arviointia, jonka yrität kuitata hokemalla lopputuloksen valmiiksi.
Latvala voi silti saada tuomion. Mutta mahdollinen tuomio ei jälkikäteen tee jokaisesta sitä ennustaneesta selityksestä oikeaa. Oikeaan lopputulokseen voi arvata täysin väärillä perusteilla.
Tässä keskustelussa olisi jo edistystä, jos erottaisit kolme asiaa: mitä verottaja on päättänyt, mitä puolustus kiistää ja mitä syyttäjän pitää näyttää toteen. Nyt vastaat jokaiseen samalla ”Suomi-päivät”-sanalla ja ihmettelet, miksei keskustelu etene.
Vierailija kirjoitti:
Huhuh että toi yksi on kyllä todella paha autisti kun mikään ei sille mee perille. 🙄
Johtuisikohan siitä, että sinä puhut jatkuvasti asiasta väärällä ajatuksella? Kyllä, oikeuden pitää vahvistaa nuo yksittäisten verotusvuosien verovelvollisuus, MUTTA se ei ole se mitä oikeudessa puidaan. Siihen riittää se hallinnollinen päätös. Oikeuteen ei niitä ole viety sen perusteella oliko verottajan päätös oikea vai väärä.
Kalliiksi tuli sen bimbon Maisa Torpan kanssa seurustelu.
Minua on syytetty veropetoksesta. Verottaja väitti että olen jättänyt 300 000 euron verot maksamatta. vuosina 2007-2010. Minun olisi pitänyt tienata yli miljoona jos olisi 300 000 euron verot maksamatta. Olin isäni firmassa töissä ja tienasin vuodessa alle 30000 euroa joten kysyin verottajalta miten voi olla 300 000 euroa verovelkaa kun olen tienannut 100 000 3 vuoden aikana. Kaikki verot oon maksanut ja se verottajan tutkimus kesti niinin kauan kun 9 kuukautta.