Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1249)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko asunut Monacossa? Oletko elänyt siellä? Tuollaisen pienen kopin vuokra on kuussa isohkon omakotitalon verran. Eläminen on Monacossa myös kallista. Olen käynyt vain turistina siellä päivän verran ja jo silloin mietin kenellä on varaa asua siellä.
Hohhoijaa. Joku tonni tai pari lisää vuokraan on jollekin miljonäärille pikku raha. Varsinkin jos säästää 4,5 miljoonaa veroissa sen takia.
Suomen verottaja kauppaa ulkomailla asuviltakin verot
Jos asut oikeasti ulkomailla, ei tuollaisesta ole huolta.
Höpöhöpö. Vaikka Suomi-päivät ei ylity, Suomen verottaja kyllä ottaa kaiken mahdollisen mitä irti saa. Rajoitetusti verovelvollinen ei tarkoita veroista vapautumista.
Tämä! Ei tuo verovelvollisuuden laajeneminen useampana vuonna ole mitenkään edes merkittävä asia. Ihan joka vuosi Suomeen tehdään veroilmoitus ja verot maksetaan, toisina vuosina rajoitetusti ja toisina täysin verovelvollisena. Se ei todellakaan ole mikään joko tai-tilanne.
Jos tulosi ovat ulkomailta, rajoitettu verovelvollisuus riittää siihen, että olet niistä verovelvollinen ulkomailla. Verovelvollisuuden laajeneminen Latvalan tapauksessa oli ongelma, koska hän ensisijaisesti kai jatkuvan Suomen oleskelunsa vuoksi tuli verovelvolliseksi Suomeen, mutta hän ei ilmeisesti ollut tehnyt asiaankuuluvia ilmoituksia eikä maksanut hänelle kuuluvia veroja ennen verottajan selvityksiä.
Ja tämähän ei ole rikos.
Voi se hyvinkin olla rikos,
Vasta jos sen tekee tietentahtoen.
Ja Latvalaa ei tästä syytetä 🤷
Täsmälleen näin. Jos verohallinto olisi epäillyt Latvalan veroilmoituksia petokseksi, se ei olisi sanktioinut veroja vaan jättämyt selvityksen syyttäjälle.
Tämä on mut ilmeisesti se mikä hämmentää porukkaa.Niinhän juuri verottaja teki
Ei tehnyt vaan lätkäisi jälkiveron ja veronkorotuksen.
Veropetoksesta verottaja lätkäisee veromätkyt, mutta myös tutkintapyyntö lähtee poliisille. Veronkierrosta seuraa myös veromätkyt, ja sen lisäksi verottajan hallinnollinen sanktiomaksu, mutta poliisille ei asia etene.
Veropetos se ei ole ilman oikeuden tuomiota. Silloin kun verottaja sanktioi verot, asia ei niiden osalta etene niin. Jos verpttaja haluaa ne pikeuteen, se ei sanktioi niitä.
Verojen takaisinperintä ja mahdollinen veropetos ovat erillistä asiaa, jotka ovat eri prosesseja. Takaisinperinnän hoitaa verohallinto ja rikosasian hoitaa oikeuslaitos.
Kyllä, mutta veropetoksesta ei voi enää rangaista, jos verottaja on jo määrännyt veronkorotuksen. Latvalan tapauksessa verottaja ei tehnyt niin vaan verottaja halusi, että asia etenee oikeuteen.
Nimenomaan teki. Latvala sai sekä jäännösverot että verottajan määräämät seuraamusmaksut eli veronkorotukset.
Latvalalle ei määrätty veronkorotuksia. Jos ne olisi määrätty, asia ei olisi edennyt oikeuteen. Verottaja jätti ne tarkoituksella määräämättä.
Ei ne edes ole edennyt oikeuteen. Latvalalle ei haeta minkäänlaista veroseuraamusta. Latvala maksoi koko 4,5 miljoonan euron summan kokonaisuudessaan Verohallinnolle vuoteen 2023 mennessä. Summa piti sisällään:
Varsinaiset mätkyt eli puuttuvat tuloverot
Viivästyskorot
Hallinnolliset veronkorotukset eli verottajan omat sanktiomaksut
Viimeinen kohta on väärää tietoa. Latvalalle ei ole määrätty veronkorotuksia, joten hän ei ole myöskään maksanut niitä. Verottaja jätti ne tietoisesti määräämättä, jotta voidaan edetä rikossyytteeseen. Jos ne olisi määrätty, ei voitaisi enää syyttää veropetoksesta. Taloudelliset velvoitteet verottajan suuntaan on hoidettu, mutta rikosasia on kesken.
Voitaisiin ja syytetäänkin. Verottaja määräsi veronkorotukset ja Latvala ne maksoi. Häntä ei syytetä noista veroista millään tavalla vaan veronkierto epäily ja syyte liittyy siihen asuiko Latvala tosiasiallisesti Suomessa ja tällöin Monacon asunto olisi ollut veronkiertoa varten. Se kun on rikos ihan itsessään. Jos verottaja ei olisi sanktioinut ja syyte liittyisi noihin veroilmoituksiin tai verovelvollisuuteen, siellä oikeudessa puitaisiin niitä veroja ja sitä oliko hän täysin verovelvollinen vai ei. Sitä ei puida, koska se puoli on jo käsitelty.
Tässä on monta virhettä:
1) Verottaja ei määrännyt veronkorotuksia
2) Latvala ei maksanut veronkorotuksia, koska niitä ei edes määrätty
3) Oikeudenkäynti liittyy nimenomaan verovelvollisuuteen ja siihen oliko hän yleisesti verovelvollinen Suomessa eikä rajoitetusti verovelvollinen niin kuin hän oli ilmoittanut olevansa
Koko juttu kaatuu, jos puolustus onnistuu osoittamaan, että Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen. Silloin hän voi vaatia maksettujen verojen takaisinmaksua. Verovelvollisuus on koko jutun keskiössä.
On varmaan lähde heittää? Mikään noista ei pidä paikkaansa eikä niistä edes käydä oikeutta. Verovelvollisuuteen tai ilmoitettuihin veroihin ei liity mitään epäselvää enää. Puolustuksen ei tarvitse osoittaa Latvalan olleen rajoitetusti verovelvollinen noina verovuosina, koska sitä ole edes kiistetty. Syyttäjän ei tarvitse osoittaa hänen olleen täysin verovelvollinen noina vuosina, koska se on jo todettu.
Nyt olet ymmärtänyt koko oikeudenkäynnin aivan väärin. Siellä on kyse juuri siitä, onko Latvala ollut rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Puolustus yrittää kiistää hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Syyttäjä syyttää häntä väärien tietojen antamisesta ollakseen rajoitetusti verovelvollinen.
No ei ole. Oikeudessa on kyse tasan siitä asuiko Latvala Suomessa eikä Monacossa. Jos hänen todetaan asuneen Monacossa, hän ei saa tuomiota petoksesta tai sen yrityksestä, se ei tarkoita etteikö hän olisi ollut täysin verovelvollinen (mikä on jo näytetty toteen ja verot sen mukaisesti jo maksettu). Jos hän asui Suomessa oikeuden mukaan, hän on syyllistynyt veropetokseen ja hän saa siitä tuomion, mutta ei veroseuraamuksia.
Väärin. Jos hänen todetaan asuneen Monacossa eikä Suomessa, hän ei ole ollut yleisesti verovelvollinen eikä 3,7 miljoonan veroja olisi tarvinnut maksaa Suomeen. Silloin hän voi hakea niitä takaisin. Jos hän puolestaan asui Suomessa, hänen olisi kuulunut maksaa nuo verot. Silloin hänet voidaan tuomita veropetoksesta, mutta veronkorotusta ei voida enää määrätä, koska samasta asiasta ei voida antaa kahta rangaistusta.
Se täysi verovelvollisuus syntyi Suomi-päivien ylityksestä. Se ei ole rikos. Rikos on se itse teko, miten hän ne ylitti, jos on. Kukaan ei ole kiistänyt ylitystä vaan sen että onko se tehty petoksena tietentahtoen vai onko kyseessä väärä ja erilainen laskentatapa.
Oikeudessa Latvala nimenomaan yrittää kiistää asuneensa Suomessa ja yrittää osoittaa asuneensa Monacossa.
Kyllä, koska siitä häntä syytetään. Ei siis verovelvollisuudesta.
Et ymmärrä asioiden yhteyttä. Suomessa tai Monacossa asumisella ei olisi mitään merkitystä, ellei se ratkaisisi verovelvollisuutta. Verovelvollisuus on asia, joka ratkaisee, olisiko pitänyt maksaa veroja vai ei. Oikeus punnitsee kahta asiaa: 1) Onko Latvala asunut Suomessa vai Monacossa ja onko sen perusteella ollut yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen? 2) Jos on ollut yleisesti verovelvollinen, onko hän harhauttanut tahallisesti verottajaa ja syyllistynyt törkeään veropetokseen? Jos oikeus toteaa, että hän ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, kohtaa 2 ei tarvitse käsitellä.
Noin se juuri menee. Toi yks porvoolainen vaan ei haluu ymmärtää.
Kyllä se väärinkäsitys nyt on sen näppiksen takana. Kummasti oikeudessa ei ole sanallakaan edes mietitty Latvalan verovelvollisuutta vaikka se on koko oikeudenkäynnin ydin 😂
Juu kumma todellakin
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti.
Summa summarum, koko kokonaisuus pyörii verovelvollisuuskysymyksen ympärillä.
Ei pyöri, se on rikosasiassa vain näyttämässä sen väitetysti saadun hyödyn. Asia liittyy Latvalaan veronmaksajana.
Mikä puolestaan liittyy verovelvollisuuteen ja alun perin verojen määrään, jne.
No toki, koska verot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Ja tästä syntyy se ero puhutaanko verovelvollisuudesta vai ei. Se että Latvalan ei todeta kiertäneen veroja Monancon kämpällä, ei muuta hänen verovelvollisuuttaan miksikään noina vuosina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
No ei todellakaan tutkita. Haloo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
"Tutkii" ne pitikö niitä alunperin maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.
Mihin toi perustuu ettei muka tutkita tai olla oikaisemassa? Ei ainakaan siihen artikkeliin jota ollaan siteerattu monta kertaa täällä.