Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Nyt tässä sekoitetaan jatkuvasti kaksi eri asiaa: verotus ja rikosasia ovat eri menettelyjä, mutta siitä ei seuraa, ettei rikosasiassa arvioitaisi verovelvollisuutta ja veron määrää.
Kirjoitat itse, että ”syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä”, mutta kysyt samalla, miksi syyttäjä pohtisi verovelvollisuutta, kun verottaja on jo ratkaissut sen. Juuri tässä on väärinkäsityksesi: verottajan päätös ei sido rikostuomioistuinta.
KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
KKO toteaa samassa kohdassa, että verotuspäätöksellä voi olla painava merkitys, mutta tuomioistuimen on viime kädessä itse arvioitava kysymykseen tuleva veron määrä. Lopullista verotuspäätöstä ei myöskään tarvitse odottaa ennen veropetosasian ratkaisemista. Eli ei, verottajan päätös ei ole rikostuomioistuimelle valmis totuus, jonka jälkeen selvitetään enää pelkkää tahallisuutta.
Käräjäoikeudessa ei käsitellä verovalitusta eikä määrätä samoja veroja uudelleen. Siellä ratkaistaan, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Rikoslain 29 luvun 1 :ssä siihen kuuluu väärän tiedon antaminen, seikan salaaminen veroilmoituksessa, veron välttämistarkoituksessa tehty ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai muu petollinen menettely, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä, liian alhainen vero tai aiheeton veronpalautus. Toteutunutta hyötyä ei siis aina tarvita, mutta yrityksessäkin pitää näyttää juuri tällaisen seurauksen tavoittelu lain tarkoittamalla menettelyllä.
Tahallisuus on lisäksi näytettävä. Jälkiverotus tai verohyöty ei yksin osoita sitä. Mutta yhtä väärin on väittää, etteivät verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen liittyisi rikosasiaan. Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat, eikä syyllisyydestä saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Verottajan aiempi ratkaisu ei siirrä tätä näyttötaakkaa Latvalalle.
Tänne lainatussa Ylen jutussahan syyttäjä nimenomaan perustelee Suomen verotuksellista asuinvaltiota Suomessa olleella varsinaisella asunnolla ja kodilla sekä Suomessa vietetyllä ajalla. Sitä ei voi ensin kutsua merkityksettömäksi ja seuraavassa lauseessa syytteen perusteluksi. Sanojen ”pohtii” ja ”perustelee” vaihtaminen ei poista niiden välistä yhteyttä.
Korjaan samalla omaa aiempaa liian laajaa muotoiluani: myös rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen esimerkiksi salaamalla Suomessa verotettavia tulojaan. Yleinen verovelvollisuus ei ole kaikkien veropetosten edellytys. Latvalan tapauksessa kysymys on siitä, millä perusteella juuri syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Jonkin muunlaisen veropetoksen mahdollisuus ei vastaa tähän kysymykseen.
Mutta kun Latvalan kohdalla ei ole kyse niiden verojen maksusta tai maksamattomuudesta. Ei sitä tarvitse pohtia tai perustella millään tasolla. Sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan. Sotket nyt ihan itse ne veroilmoitukset ja niistä syntyneen verovelvollisuuden tuohon petossyytteeseen, ei kukaan muu.
Nyt sekoitat kaksi eri kysymystä: onko vero vielä maksamatta ja jäikö sitä väitetyn menettelyn vuoksi aikanaan määräämättä. Ensimmäinen koskee nykyistä velkasaldoa. Jälkimmäinen kuuluu suoraan veropetoksen tunnusmerkistöön. Rikoslain 29:1 koskee menettelyä, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Ei pelkästään sitä, onko lasku tänään maksamatta.
Väitteesi ”sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan” on väärä. Syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat. Verotuspäätöstä ja verotarkastuksen aineistoa voidaan käyttää näyttönä, mutta aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58, kohta 13, sanoo tämän aivan suoraan.
Tämä ei tarkoita, että jokaisesta laskelman riidattomasta kohdasta pitäisi väitellä uudestaan. Se tarkoittaa, että tuomion edellytykset arvioidaan rikosasiassa eikä niitä ulkoisteta verottajalle. Tahallisuus on lisäksi näytettävä, eikä jälkiverotus yksin osoita sitä.
”Asia voidaan näyttää jo olemassa olevalla aineistolla” ja ”asiaa ei tarvitse näyttää ollenkaan” ovat eri väitteitä. Sinä vaihdat ensimmäisen jälkimmäiseksi ja kutsut sitä minun sekoilukseni.
Kun ei se syyttäjä nyt näytä sitä verovelvollisuutta ensinkään. Se tahallisuus on ainoa näytettävä asia tässä tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Mitä eroa tolla ja pohtimisella on?
Jos syyttäjä sitä oikeudessa pohtii, lopputulos on muotoa oli tai ei.
Niinhän se on pohtinut ja tullut lopputulokseen että oli. Jos olis ollut ei, niin olisi jättänyt syyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Nyt tässä sekoitetaan jatkuvasti kaksi eri asiaa: verotus ja rikosasia ovat eri menettelyjä, mutta siitä ei seuraa, ettei rikosasiassa arvioitaisi verovelvollisuutta ja veron määrää.
Kirjoitat itse, että ”syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä”, mutta kysyt samalla, miksi syyttäjä pohtisi verovelvollisuutta, kun verottaja on jo ratkaissut sen. Juuri tässä on väärinkäsityksesi: verottajan päätös ei sido rikostuomioistuinta.
KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
KKO toteaa samassa kohdassa, että verotuspäätöksellä voi olla painava merkitys, mutta tuomioistuimen on viime kädessä itse arvioitava kysymykseen tuleva veron määrä. Lopullista verotuspäätöstä ei myöskään tarvitse odottaa ennen veropetosasian ratkaisemista. Eli ei, verottajan päätös ei ole rikostuomioistuimelle valmis totuus, jonka jälkeen selvitetään enää pelkkää tahallisuutta.
Käräjäoikeudessa ei käsitellä verovalitusta eikä määrätä samoja veroja uudelleen. Siellä ratkaistaan, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Rikoslain 29 luvun 1 :ssä siihen kuuluu väärän tiedon antaminen, seikan salaaminen veroilmoituksessa, veron välttämistarkoituksessa tehty ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai muu petollinen menettely, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä, liian alhainen vero tai aiheeton veronpalautus. Toteutunutta hyötyä ei siis aina tarvita, mutta yrityksessäkin pitää näyttää juuri tällaisen seurauksen tavoittelu lain tarkoittamalla menettelyllä.
Tahallisuus on lisäksi näytettävä. Jälkiverotus tai verohyöty ei yksin osoita sitä. Mutta yhtä väärin on väittää, etteivät verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen liittyisi rikosasiaan. Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat, eikä syyllisyydestä saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Verottajan aiempi ratkaisu ei siirrä tätä näyttötaakkaa Latvalalle.
Tänne lainatussa Ylen jutussahan syyttäjä nimenomaan perustelee Suomen verotuksellista asuinvaltiota Suomessa olleella varsinaisella asunnolla ja kodilla sekä Suomessa vietetyllä ajalla. Sitä ei voi ensin kutsua merkityksettömäksi ja seuraavassa lauseessa syytteen perusteluksi. Sanojen ”pohtii” ja ”perustelee” vaihtaminen ei poista niiden välistä yhteyttä.
Korjaan samalla omaa aiempaa liian laajaa muotoiluani: myös rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen esimerkiksi salaamalla Suomessa verotettavia tulojaan. Yleinen verovelvollisuus ei ole kaikkien veropetosten edellytys. Latvalan tapauksessa kysymys on siitä, millä perusteella juuri syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Jonkin muunlaisen veropetoksen mahdollisuus ei vastaa tähän kysymykseen.
Mutta kun Latvalan kohdalla ei ole kyse niiden verojen maksusta tai maksamattomuudesta. Ei sitä tarvitse pohtia tai perustella millään tasolla. Sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan. Sotket nyt ihan itse ne veroilmoitukset ja niistä syntyneen verovelvollisuuden tuohon petossyytteeseen, ei kukaan muu.
Nyt sekoitat kaksi eri kysymystä: onko vero vielä maksamatta ja jäikö sitä väitetyn menettelyn vuoksi aikanaan määräämättä. Ensimmäinen koskee nykyistä velkasaldoa. Jälkimmäinen kuuluu suoraan veropetoksen tunnusmerkistöön. Rikoslain 29:1 koskee menettelyä, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Ei pelkästään sitä, onko lasku tänään maksamatta.
Väitteesi ”sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan” on väärä. Syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat. Verotuspäätöstä ja verotarkastuksen aineistoa voidaan käyttää näyttönä, mutta aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58, kohta 13, sanoo tämän aivan suoraan.
Tämä ei tarkoita, että jokaisesta laskelman riidattomasta kohdasta pitäisi väitellä uudestaan. Se tarkoittaa, että tuomion edellytykset arvioidaan rikosasiassa eikä niitä ulkoisteta verottajalle. Tahallisuus on lisäksi näytettävä, eikä jälkiverotus yksin osoita sitä.
”Asia voidaan näyttää jo olemassa olevalla aineistolla” ja ”asiaa ei tarvitse näyttää ollenkaan” ovat eri väitteitä. Sinä vaihdat ensimmäisen jälkimmäiseksi ja kutsut sitä minun sekoilukseni.
Kun ei se syyttäjä nyt näytä sitä verovelvollisuutta ensinkään. Se tahallisuus on ainoa näytettävä asia tässä tilanteessa.
Molemmat on näytettävä. Tämä ollaan käyty läpi monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Nyt tässä sekoitetaan jatkuvasti kaksi eri asiaa: verotus ja rikosasia ovat eri menettelyjä, mutta siitä ei seuraa, ettei rikosasiassa arvioitaisi verovelvollisuutta ja veron määrää.
Kirjoitat itse, että ”syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä”, mutta kysyt samalla, miksi syyttäjä pohtisi verovelvollisuutta, kun verottaja on jo ratkaissut sen. Juuri tässä on väärinkäsityksesi: verottajan päätös ei sido rikostuomioistuinta.
KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
KKO toteaa samassa kohdassa, että verotuspäätöksellä voi olla painava merkitys, mutta tuomioistuimen on viime kädessä itse arvioitava kysymykseen tuleva veron määrä. Lopullista verotuspäätöstä ei myöskään tarvitse odottaa ennen veropetosasian ratkaisemista. Eli ei, verottajan päätös ei ole rikostuomioistuimelle valmis totuus, jonka jälkeen selvitetään enää pelkkää tahallisuutta.
Käräjäoikeudessa ei käsitellä verovalitusta eikä määrätä samoja veroja uudelleen. Siellä ratkaistaan, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Rikoslain 29 luvun 1 :ssä siihen kuuluu väärän tiedon antaminen, seikan salaaminen veroilmoituksessa, veron välttämistarkoituksessa tehty ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai muu petollinen menettely, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä, liian alhainen vero tai aiheeton veronpalautus. Toteutunutta hyötyä ei siis aina tarvita, mutta yrityksessäkin pitää näyttää juuri tällaisen seurauksen tavoittelu lain tarkoittamalla menettelyllä.
Tahallisuus on lisäksi näytettävä. Jälkiverotus tai verohyöty ei yksin osoita sitä. Mutta yhtä väärin on väittää, etteivät verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen liittyisi rikosasiaan. Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat, eikä syyllisyydestä saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Verottajan aiempi ratkaisu ei siirrä tätä näyttötaakkaa Latvalalle.
Tänne lainatussa Ylen jutussahan syyttäjä nimenomaan perustelee Suomen verotuksellista asuinvaltiota Suomessa olleella varsinaisella asunnolla ja kodilla sekä Suomessa vietetyllä ajalla. Sitä ei voi ensin kutsua merkityksettömäksi ja seuraavassa lauseessa syytteen perusteluksi. Sanojen ”pohtii” ja ”perustelee” vaihtaminen ei poista niiden välistä yhteyttä.
Korjaan samalla omaa aiempaa liian laajaa muotoiluani: myös rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen esimerkiksi salaamalla Suomessa verotettavia tulojaan. Yleinen verovelvollisuus ei ole kaikkien veropetosten edellytys. Latvalan tapauksessa kysymys on siitä, millä perusteella juuri syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Jonkin muunlaisen veropetoksen mahdollisuus ei vastaa tähän kysymykseen.
Mutta kun Latvalan kohdalla ei ole kyse niiden verojen maksusta tai maksamattomuudesta. Ei sitä tarvitse pohtia tai perustella millään tasolla. Sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan. Sotket nyt ihan itse ne veroilmoitukset ja niistä syntyneen verovelvollisuuden tuohon petossyytteeseen, ei kukaan muu.
Nyt sekoitat kaksi eri kysymystä: onko vero vielä maksamatta ja jäikö sitä väitetyn menettelyn vuoksi aikanaan määräämättä. Ensimmäinen koskee nykyistä velkasaldoa. Jälkimmäinen kuuluu suoraan veropetoksen tunnusmerkistöön. Rikoslain 29:1 koskee menettelyä, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Ei pelkästään sitä, onko lasku tänään maksamatta.
Väitteesi ”sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan” on väärä. Syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat. Verotuspäätöstä ja verotarkastuksen aineistoa voidaan käyttää näyttönä, mutta aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58, kohta 13, sanoo tämän aivan suoraan.
Tämä ei tarkoita, että jokaisesta laskelman riidattomasta kohdasta pitäisi väitellä uudestaan. Se tarkoittaa, että tuomion edellytykset arvioidaan rikosasiassa eikä niitä ulkoisteta verottajalle. Tahallisuus on lisäksi näytettävä, eikä jälkiverotus yksin osoita sitä.
”Asia voidaan näyttää jo olemassa olevalla aineistolla” ja ”asiaa ei tarvitse näyttää ollenkaan” ovat eri väitteitä. Sinä vaihdat ensimmäisen jälkimmäiseksi ja kutsut sitä minun sekoilukseni.
Kun ei se syyttäjä nyt näytä sitä verovelvollisuutta ensinkään. Se tahallisuus on ainoa näytettävä asia tässä tilanteessa.
Molemmat on näytettävä. Tämä ollaan käyty läpi monta kertaa.
Nimenomaan. Tämä ei vaan mene kaikille jakeluun. Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen. Joka ei tätä ymmärrä ja väittää vastaan, ei ymmärrä asiasta riittävästi voidakseen väitellä siitä uskottavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Nyt tässä sekoitetaan jatkuvasti kaksi eri asiaa: verotus ja rikosasia ovat eri menettelyjä, mutta siitä ei seuraa, ettei rikosasiassa arvioitaisi verovelvollisuutta ja veron määrää.
Kirjoitat itse, että ”syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä”, mutta kysyt samalla, miksi syyttäjä pohtisi verovelvollisuutta, kun verottaja on jo ratkaissut sen. Juuri tässä on väärinkäsityksesi: verottajan päätös ei sido rikostuomioistuinta.
KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
KKO toteaa samassa kohdassa, että verotuspäätöksellä voi olla painava merkitys, mutta tuomioistuimen on viime kädessä itse arvioitava kysymykseen tuleva veron määrä. Lopullista verotuspäätöstä ei myöskään tarvitse odottaa ennen veropetosasian ratkaisemista. Eli ei, verottajan päätös ei ole rikostuomioistuimelle valmis totuus, jonka jälkeen selvitetään enää pelkkää tahallisuutta.
Käräjäoikeudessa ei käsitellä verovalitusta eikä määrätä samoja veroja uudelleen. Siellä ratkaistaan, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Rikoslain 29 luvun 1 :ssä siihen kuuluu väärän tiedon antaminen, seikan salaaminen veroilmoituksessa, veron välttämistarkoituksessa tehty ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai muu petollinen menettely, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä, liian alhainen vero tai aiheeton veronpalautus. Toteutunutta hyötyä ei siis aina tarvita, mutta yrityksessäkin pitää näyttää juuri tällaisen seurauksen tavoittelu lain tarkoittamalla menettelyllä.
Tahallisuus on lisäksi näytettävä. Jälkiverotus tai verohyöty ei yksin osoita sitä. Mutta yhtä väärin on väittää, etteivät verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen liittyisi rikosasiaan. Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat, eikä syyllisyydestä saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Verottajan aiempi ratkaisu ei siirrä tätä näyttötaakkaa Latvalalle.
Tänne lainatussa Ylen jutussahan syyttäjä nimenomaan perustelee Suomen verotuksellista asuinvaltiota Suomessa olleella varsinaisella asunnolla ja kodilla sekä Suomessa vietetyllä ajalla. Sitä ei voi ensin kutsua merkityksettömäksi ja seuraavassa lauseessa syytteen perusteluksi. Sanojen ”pohtii” ja ”perustelee” vaihtaminen ei poista niiden välistä yhteyttä.
Korjaan samalla omaa aiempaa liian laajaa muotoiluani: myös rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen esimerkiksi salaamalla Suomessa verotettavia tulojaan. Yleinen verovelvollisuus ei ole kaikkien veropetosten edellytys. Latvalan tapauksessa kysymys on siitä, millä perusteella juuri syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Jonkin muunlaisen veropetoksen mahdollisuus ei vastaa tähän kysymykseen.
Mutta kun Latvalan kohdalla ei ole kyse niiden verojen maksusta tai maksamattomuudesta. Ei sitä tarvitse pohtia tai perustella millään tasolla. Sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan. Sotket nyt ihan itse ne veroilmoitukset ja niistä syntyneen verovelvollisuuden tuohon petossyytteeseen, ei kukaan muu.
Nyt sekoitat kaksi eri kysymystä: onko vero vielä maksamatta ja jäikö sitä väitetyn menettelyn vuoksi aikanaan määräämättä. Ensimmäinen koskee nykyistä velkasaldoa. Jälkimmäinen kuuluu suoraan veropetoksen tunnusmerkistöön. Rikoslain 29:1 koskee menettelyä, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Ei pelkästään sitä, onko lasku tänään maksamatta.
Väitteesi ”sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan” on väärä. Syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat. Verotuspäätöstä ja verotarkastuksen aineistoa voidaan käyttää näyttönä, mutta aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58, kohta 13, sanoo tämän aivan suoraan.
Tämä ei tarkoita, että jokaisesta laskelman riidattomasta kohdasta pitäisi väitellä uudestaan. Se tarkoittaa, että tuomion edellytykset arvioidaan rikosasiassa eikä niitä ulkoisteta verottajalle. Tahallisuus on lisäksi näytettävä, eikä jälkiverotus yksin osoita sitä.
”Asia voidaan näyttää jo olemassa olevalla aineistolla” ja ”asiaa ei tarvitse näyttää ollenkaan” ovat eri väitteitä. Sinä vaihdat ensimmäisen jälkimmäiseksi ja kutsut sitä minun sekoilukseni.
Kun ei se syyttäjä nyt näytä sitä verovelvollisuutta ensinkään. Se tahallisuus on ainoa näytettävä asia tässä tilanteessa.
Molemmat on näytettävä. Tämä ollaan käyty läpi monta kertaa.
Nimenomaan. Tämä ei vaan mene kaikille jakeluun. Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen. Joka ei tätä ymmärrä ja väittää vastaan, ei ymmärrä asiasta riittävästi voidakseen väitellä siitä uskottavasti.
Miten tästä asiasta voi ylipäätään väitellä uskottavasti?
Joko hän saa tuomion tai sitten ei. Miten siitä voi väitellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Mitä eroa tolla ja pohtimisella on?
Jos syyttäjä sitä oikeudessa pohtii, lopputulos on muotoa oli tai ei.
Niinhän se on pohtinut ja tullut lopputulokseen että oli. Jos olis ollut ei, niin olisi jättänyt syyttämättä.
Eli jos olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen, ei olisi epäillyt rikostakaan? Anna mun kaikki kestää 🤦
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Mitä eroa tolla ja pohtimisella on?
Jos syyttäjä sitä oikeudessa pohtii, lopputulos on muotoa oli tai ei.
Niinhän se on pohtinut ja tullut lopputulokseen että oli. Jos olis ollut ei, niin olisi jättänyt syyttämättä.
Eli jos olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen, ei olisi epäillyt rikostakaan? Anna mun kaikki kestää 🤦
Ei olisi ollut, koska kyse on ulkomailta saaduista tuloista. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen (eli asunut Monacossa niin kuin väittää), noista tuloista ei olisi tarvinnut maksaa veroja Suomeen. Silloin ei voisi olla veropetosta niihin liittyen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Nyt tässä sekoitetaan jatkuvasti kaksi eri asiaa: verotus ja rikosasia ovat eri menettelyjä, mutta siitä ei seuraa, ettei rikosasiassa arvioitaisi verovelvollisuutta ja veron määrää.
Kirjoitat itse, että ”syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä”, mutta kysyt samalla, miksi syyttäjä pohtisi verovelvollisuutta, kun verottaja on jo ratkaissut sen. Juuri tässä on väärinkäsityksesi: verottajan päätös ei sido rikostuomioistuinta.
KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
KKO toteaa samassa kohdassa, että verotuspäätöksellä voi olla painava merkitys, mutta tuomioistuimen on viime kädessä itse arvioitava kysymykseen tuleva veron määrä. Lopullista verotuspäätöstä ei myöskään tarvitse odottaa ennen veropetosasian ratkaisemista. Eli ei, verottajan päätös ei ole rikostuomioistuimelle valmis totuus, jonka jälkeen selvitetään enää pelkkää tahallisuutta.
Käräjäoikeudessa ei käsitellä verovalitusta eikä määrätä samoja veroja uudelleen. Siellä ratkaistaan, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Rikoslain 29 luvun 1 :ssä siihen kuuluu väärän tiedon antaminen, seikan salaaminen veroilmoituksessa, veron välttämistarkoituksessa tehty ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai muu petollinen menettely, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä, liian alhainen vero tai aiheeton veronpalautus. Toteutunutta hyötyä ei siis aina tarvita, mutta yrityksessäkin pitää näyttää juuri tällaisen seurauksen tavoittelu lain tarkoittamalla menettelyllä.
Tahallisuus on lisäksi näytettävä. Jälkiverotus tai verohyöty ei yksin osoita sitä. Mutta yhtä väärin on väittää, etteivät verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen liittyisi rikosasiaan. Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat, eikä syyllisyydestä saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Verottajan aiempi ratkaisu ei siirrä tätä näyttötaakkaa Latvalalle.
Tänne lainatussa Ylen jutussahan syyttäjä nimenomaan perustelee Suomen verotuksellista asuinvaltiota Suomessa olleella varsinaisella asunnolla ja kodilla sekä Suomessa vietetyllä ajalla. Sitä ei voi ensin kutsua merkityksettömäksi ja seuraavassa lauseessa syytteen perusteluksi. Sanojen ”pohtii” ja ”perustelee” vaihtaminen ei poista niiden välistä yhteyttä.
Korjaan samalla omaa aiempaa liian laajaa muotoiluani: myös rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen esimerkiksi salaamalla Suomessa verotettavia tulojaan. Yleinen verovelvollisuus ei ole kaikkien veropetosten edellytys. Latvalan tapauksessa kysymys on siitä, millä perusteella juuri syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Jonkin muunlaisen veropetoksen mahdollisuus ei vastaa tähän kysymykseen.
Mutta kun Latvalan kohdalla ei ole kyse niiden verojen maksusta tai maksamattomuudesta. Ei sitä tarvitse pohtia tai perustella millään tasolla. Sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan. Sotket nyt ihan itse ne veroilmoitukset ja niistä syntyneen verovelvollisuuden tuohon petossyytteeseen, ei kukaan muu.
Nyt sekoitat kaksi eri kysymystä: onko vero vielä maksamatta ja jäikö sitä väitetyn menettelyn vuoksi aikanaan määräämättä. Ensimmäinen koskee nykyistä velkasaldoa. Jälkimmäinen kuuluu suoraan veropetoksen tunnusmerkistöön. Rikoslain 29:1 koskee menettelyä, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron määräämättä jääminen, liian alhainen vero tai aiheeton palautus. Ei pelkästään sitä, onko lasku tänään maksamatta.
Väitteesi ”sitä ei tarvitse näyttää toteen ollenkaan” on väärä. Syyttäjän on näytettävä rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat. Verotuspäätöstä ja verotarkastuksen aineistoa voidaan käyttää näyttönä, mutta aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58, kohta 13, sanoo tämän aivan suoraan.
Tämä ei tarkoita, että jokaisesta laskelman riidattomasta kohdasta pitäisi väitellä uudestaan. Se tarkoittaa, että tuomion edellytykset arvioidaan rikosasiassa eikä niitä ulkoisteta verottajalle. Tahallisuus on lisäksi näytettävä, eikä jälkiverotus yksin osoita sitä.
”Asia voidaan näyttää jo olemassa olevalla aineistolla” ja ”asiaa ei tarvitse näyttää ollenkaan” ovat eri väitteitä. Sinä vaihdat ensimmäisen jälkimmäiseksi ja kutsut sitä minun sekoilukseni.
Kun ei se syyttäjä nyt näytä sitä verovelvollisuutta ensinkään. Se tahallisuus on ainoa näytettävä asia tässä tilanteessa.
Molemmat on näytettävä. Tämä ollaan käyty läpi monta kertaa.
Nimenomaan. Tämä ei vaan mene kaikille jakeluun. Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen. Joka ei tätä ymmärrä ja väittää vastaan, ei ymmärrä asiasta riittävästi voidakseen väitellä siitä uskottavasti.
Miten tästä asiasta voi ylipäätään väitellä uskottavasti?
Joko hän saa tuomion tai sitten ei. Miten siitä voi väitellä?
Usein oikeudenkäynti on tavallaan syyttäjän ja puolustusasianajajan väittelyä. Kumpikin tuo esiin oman kantansa eli väitteensä, joka eroaa toisen osapuolen näkemyksestä. Tuomari(t) ja/tai lautamiehet sitten koettavat päätyä mielestään mahdollisimman oikeudenmukaiseen ratkaisuun osapuolten antaman näytön perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.
Mä luulen että tuo ajatus liittyy luuloon siitä, että verottaja olisi hakenut oikeudelta tuomiota noista Latvalan veroista (ilmoituksista) itsessään, jolloin se että jättikö ilmoittamatta tahallaan ne Suomi-päivät tai ilmoittiko me tahallaan väärin. Tätähän ei siis oikeudessa edes puida. Muuta syytä en keksi tuohon verovelvollisuus on kaiken a ja o-ajatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.
Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.
Siis mitä 'verottaja on vaan ihan todennut'?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Mitä eroa tolla ja pohtimisella on?
Jos syyttäjä sitä oikeudessa pohtii, lopputulos on muotoa oli tai ei.
Niinhän se on pohtinut ja tullut lopputulokseen että oli. Jos olis ollut ei, niin olisi jättänyt syyttämättä.
Eli jos olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen, ei olisi epäillyt rikostakaan? Anna mun kaikki kestää 🤦
Ei olisi ollut, koska kyse on ulkomailta saaduista tuloista. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen (eli asunut Monacossa niin kuin väittää), noista tuloista ei olisi tarvinnut maksaa veroja Suomeen. Silloin ei voisi olla veropetosta niihin liittyen.
Voi voi. Kun se rajoitetusti verovelvollinen-status on eri asia kuin vuosittain veroilmoituksen mukaan maksetut verot. Sä voit olla joku vuodi kokonaan verovelvollinen vaikka se rajoitetusti verovelvollinen-starus säilyykin. Ja tämä on Latvalan tilanne. Hänestä tuli noina vuosina täysin verovelvollinen Suomi-päivirn ylityttyä eikä se ole rikos vaikka se todettaisiinkin jälkikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Siis mitä 'verottaja on vaan ihan todennut'?
Latvalan olleen noina vuosina täysin verovelvollinen Suomeen ja siksi ulkomailta saaduistakin tuloista kuului maksaa veroa Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Mitä eroa tolla ja pohtimisella on?
Jos syyttäjä sitä oikeudessa pohtii, lopputulos on muotoa oli tai ei.
Niinhän se on pohtinut ja tullut lopputulokseen että oli. Jos olis ollut ei, niin olisi jättänyt syyttämättä.
Eli jos olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen, ei olisi epäillyt rikostakaan? Anna mun kaikki kestää 🤦
Ei olisi ollut, koska kyse on ulkomailta saaduista tuloista. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen (eli asunut Monacossa niin kuin väittää), noista tuloista ei olisi tarvinnut maksaa veroja Suomeen. Silloin ei voisi olla veropetosta niihin liittyen.
Voi voi. Kun se rajoitetusti verovelvollinen-status on eri asia kuin vuosittain veroilmoituksen mukaan maksetut verot. Sä voit olla joku vuodi kokonaan verovelvollinen vaikka se rajoitetusti verovelvollinen-starus säilyykin. Ja tämä on Latvalan tilanne. Hänestä tuli noina vuosina täysin verovelvollinen Suomi-päivirn ylityttyä eikä se ole rikos vaikka se todettaisiinkin jälkikäteen.
Se ei ole rikos ellei siihen liittyen ole annettu väärää tietoa verottajalle. Syytös liittyy siihen.
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.
"Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen"..."oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa."...
Eikö nuo sun kaksi kohtaa ole ristiriidassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Mitä eroa tolla ja pohtimisella on?
Jos syyttäjä sitä oikeudessa pohtii, lopputulos on muotoa oli tai ei.
Niinhän se on pohtinut ja tullut lopputulokseen että oli. Jos olis ollut ei, niin olisi jättänyt syyttämättä.
Eli jos olisi ollut rajoitetusti verovelvollinen, ei olisi epäillyt rikostakaan? Anna mun kaikki kestää 🤦
Ei olisi ollut, koska kyse on ulkomailta saaduista tuloista. Jos hän on ollut rajoitetusti verovelvollinen (eli asunut Monacossa niin kuin väittää), noista tuloista ei olisi tarvinnut maksaa veroja Suomeen. Silloin ei voisi olla veropetosta niihin liittyen.
Voi voi. Kun se rajoitetusti verovelvollinen-status on eri asia kuin vuosittain veroilmoituksen mukaan maksetut verot. Sä voit olla joku vuodi kokonaan verovelvollinen vaikka se rajoitetusti verovelvollinen-starus säilyykin. Ja tämä on Latvalan tilanne. Hänestä tuli noina vuosina täysin verovelvollinen Suomi-päivirn ylityttyä eikä se ole rikos vaikka se todettaisiinkin jälkikäteen.
Se ei ole rikos ellei siihen liittyen ole annettu väärää tietoa verottajalle. Syytös liittyy siihen.
Tätähän ei kukaan epäile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee."Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen"..."oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa."...
Eikö nuo sun kaksi kohtaa ole ristiriidassa?
Tuossa lainauksessa oli kaksi eri kirjoitusta. Ylempi on minun ja se on oikein. Jälkimmäinen on vastaus siihen ja täyttä puppua.
Niistä vuosien 2014-2017 verotukseen liittyvistä veroista, joiden välttämiseen syyttäjän mukaan Monaco-järjestely tähtäsi. Ylen raportissa syyttäjä perustelee Suomen verotusoikeutta sillä, että Latvalalla oli täällä varsinainen asunto ja koti. Samassa jutussa kerrotaan, että hän on jo maksanut verorästit mutta kiistää rikoksen. En siis puhu uudesta verolaskusta vaan väitetyn rikoksen verovaikutuksesta.
Siinä olet oikeassa, ettei veron maksuvelvollisuus edellytä petosta. Mutta juuri siksi rikosasiassa pitää arvioida muutakin: aiheuttiko syytteen mukainen tahallinen menettely veron jäämisen määräämättä tai liian pieneksi, tai yritettiinkö tällaista. Vero voi olla aiheellinen, vaikka rikosta ei pystytä näyttämään. Se ei tee verosta rikosasiassa merkityksetöntä.
Eikä kukaan väitä, että maksetut verot muuttuisivat automaattisesti aiheettomiksi. KKO:n linjaus tarkoittaa, ettei rikostuomioistuin ole sidottu verotuspäätökseen arvioidessaan syytettä. Verotuspäätöksellä voi olla painava merkitys, mutta oikeus vastaa omasta ratkaisustaan.
”Verot piti maksaa, vaikka petosta ei olisi ollut” on täysin yhteensopiva minun argumenttini kanssa. Se ei kumoa sitä. Ja ”ne on jo tsekattu” on keskustelupalstan toteamus, ei rikostuomioistuinta sitova oikeussääntö.