Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1250)
Tahallisuutta voitaisiin käytännössä todistaa esimerkiksi veroasiantuntijan viesteillä, joissa Latvalaa olisi varoitettu Suomen verovelvollisuudesta, hänen Verohallinnolle antamillaan vastauksilla, tietoisesti vääristellyllä matkapäiväkirjalla tai aineistolla, joka osoittaisi hänen yrittäneen peittää Suomen kodin todellisen käytön. Myös se, että hän laski päiviä järjestelmällisesti, voi osoittaa hänen ymmärtäneen asian veromerkityksen. Mutta se voi yhtä hyvin tukea puolustusta, jos hän käytti vilpittömästi väärää laskutapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tahallisuutta voitaisiin käytännössä todistaa esimerkiksi veroasiantuntijan viesteillä, joissa Latvalaa olisi varoitettu Suomen verovelvollisuudesta, hänen Verohallinnolle antamillaan vastauksilla, tietoisesti vääristellyllä matkapäiväkirjalla tai aineistolla, joka osoittaisi hänen yrittäneen peittää Suomen kodin todellisen käytön. Myös se, että hän laski päiviä järjestelmällisesti, voi osoittaa hänen ymmärtäneen asian veromerkityksen. Mutta se voi yhtä hyvin tukea puolustusta, jos hän käytti vilpittömästi väärää laskutapaa.
Juu, nuo syyttäjän todisteet tässä kohtaa on täysin tulkintaa. Ne todistavat vain Suomi-päivien ylityksen, mikä on jo todettu ja kuitattu.
Lain mukaan henkilö asuu verotuksellisesti Suomessa, jos joko hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on Suomessa tai hän oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Jos varsinainen koti katsotaan Suomessa olevaksi, päivien lukumäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä.
Lisäksi "jatkuvasti yli kuusi kuukautta" ei tarkoita samaa kuin vähintään 183 fyysistä päivää kalenterivuodessa. Tilapäiset ulkomaanmatkat eivät välttämättä katkaise Suomessa oleskelua. KHO katsoi jo vuonna 1990 henkilön oleskelevan Suomessa jatkuvasti, vaikka hän oli täällä enintään neljä päivää viikossa ja vietti viikonloput ja lomat Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahallisuutta voitaisiin käytännössä todistaa esimerkiksi veroasiantuntijan viesteillä, joissa Latvalaa olisi varoitettu Suomen verovelvollisuudesta, hänen Verohallinnolle antamillaan vastauksilla, tietoisesti vääristellyllä matkapäiväkirjalla tai aineistolla, joka osoittaisi hänen yrittäneen peittää Suomen kodin todellisen käytön. Myös se, että hän laski päiviä järjestelmällisesti, voi osoittaa hänen ymmärtäneen asian veromerkityksen. Mutta se voi yhtä hyvin tukea puolustusta, jos hän käytti vilpittömästi väärää laskutapaa.
Juu, nuo syyttäjän todisteet tässä kohtaa on täysin tulkintaa. Ne todistavat vain Suomi-päivien ylityksen, mikä on jo todettu ja kuitattu.
Olisihan se kieltämättä aika erikoista, jos syyttäjä voisi vain päättää missä asuit tai et. Ehkä hänellä on joku näyttö sitten olemassa. Tuo asuntohan ei enää itsessään ole side Suomeen, kun on asunut yli 3 vuotta ulkomailla.
Tämä perusperiaate oli kerrottu Verohallinnon ohjeissa jo kyseisinä vuosina. Esimerkiksi Verohallinnon 8.2.2016 antamassa ohjeessa todettiin suoraan, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Sama sääntö oli tuolloin jo suoraan tuloverolain 11 :ssä, eikä kyse ole myöhemmin keksitystä tulkinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se Valtteri Bottaskaan juuri isommassa kämpässä siellä asunut. Tää asu vielä vuokralla ja vuokrakin oli kymppitonneissa.
Monaco on aivan omaa luokkaansa. Siellä on valtavan kokoisia luksusasuntoja, mutta suurin osa pieni neliöisiä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä se Valtteri Bottaskaan juuri isommassa kämpässä siellä asunut. Tää asu vielä vuokralla ja vuokrakin oli kymppitonneissa.
Monaco on aivan omaa luokkaansa. Siellä on valtavan kokoisia luksusasuntoja, mutta suurin osa pieni neliöisiä.
Aika pieni maapläntti, ei sinne jokaiselle voi rakentaa viittäsataa neliötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan henkilö asuu verotuksellisesti Suomessa, jos joko hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on Suomessa tai hän oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Jos varsinainen koti katsotaan Suomessa olevaksi, päivien lukumäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä.
Lisäksi "jatkuvasti yli kuusi kuukautta" ei tarkoita samaa kuin vähintään 183 fyysistä päivää kalenterivuodessa. Tilapäiset ulkomaanmatkat eivät välttämättä katkaise Suomessa oleskelua. KHO katsoi jo vuonna 1990 henkilön oleskelevan Suomessa jatkuvasti, vaikka hän oli täällä enintään neljä päivää viikossa ja vietti viikonloput ja lomat Ruotsissa.
Eikös tossa jatkuvasti yli 6 kk ole yhtäjaksoista oleskelua? Ja tilapäinen matka silloin kun olet kirjoilla ulkomailla, on matka Suomeen.
Verohallinnon ohjeistuksesta vastaus on kaksijakoinen. Juuri yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta koskenut ohje oli annettu 30.4.2014, ja se korvattiin vasta 22.12.2020 huomattavasti laajemmalla ohjeella. Vuoden 2020 ohjeessa sanotaan nimenomaisesti, että saapumis- ja lähtöpäivät lasketaan Suomessa oleskeluun. En saanut varmennettua, sisältyikö tämä täsmällinen lause vuoden 2014 versioon. Siksi Latvalan väitteessä siitä, että nimenomaan tätä asiaa koskeva yksityiskohtainen ohjeistus tarkentui vuonna 2020, voi olla perää.
Mutta väite, ettei osapäivien laskemisesta olisi ollut Verohallinnon verkkosivuilla mitään ohjetta ennen vuotta 2020, ei pidä paikkaansa. Verohallinnon 18.1.2018 julkaisemassa Ulkomaantyöskentelyn verotus -ohjeessa todettiin jo suoraan, että vuorokauden osakin lasketaan oleskelupäiväksi. Esimerkkinä oli lentokoneen saapuminen kohdemaahan sunnuntaina kello 23.30. Samassa ohjeessa matkapäiviä saatettiin laskea oleskelupäiviksi molempiin maihin. Tämä ohje käsitteli kuitenkin ulkomaantyön ja verosopimusten 183 päivän laskentaa, ei täsmälleen Latvalan TVL 11 :n mukaista asumiskysymystä.
Latvalan oman laskutavan virallisesta perustasta en löytänyt näyttöä. Hän on itse kuvannut asiaa sanoilla: "Oletin lähtöpäivien Suomesta olevan automaattisesti ulkomaanpäiviä." Julkisuudessa ei ole kerrottu, että Verohallinto, veroasiantuntija tai asianajaja olisi neuvonut häntä laskemaan näin. Julkisten tietojen perusteella se vaikuttaa siis hänen omalta tulkinnaltaan, ei Verohallinnon vahvistamalta laskutavalta.
Se ei silti automaattisesti todista rikostahallisuutta. Lain sanamuodossa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta, ei kirjaimellisesti siitä, että viisi minuuttia muodostaa kokonaisen päivän. Lisäksi yleinen verovelvollisuus saattoi perustua Suomessa olleeseen varsinaiseen asuntoon ja kotiin riippumatta päivien tarkasta määrästä. Tahallisuuden kannalta erittäin olennaista olisi tietää, saiko Latvala ammattilaiselta neuvoja ja mitä hän kertoi Verohallinnolle. Niitä tietoja ei ole vielä avattu julkisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä perusperiaate oli kerrottu Verohallinnon ohjeissa jo kyseisinä vuosina. Esimerkiksi Verohallinnon 8.2.2016 antamassa ohjeessa todettiin suoraan, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Sama sääntö oli tuolloin jo suoraan tuloverolain 11 :ssä, eikä kyse ole myöhemmin keksitystä tulkinnasta.
Onko hän sen kiistänyt? Hänhän on sanonut laskeneensa ne päivät eritavalla (koska ohje niiden laskuun on muuttunut/ollut epäselvä). Eikö?
Oikein tarkalle kun vetää niin myöhästynyt lento jo sössii yhden päivän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verohallinnon ohjeistuksesta vastaus on kaksijakoinen. Juuri yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta koskenut ohje oli annettu 30.4.2014, ja se korvattiin vasta 22.12.2020 huomattavasti laajemmalla ohjeella. Vuoden 2020 ohjeessa sanotaan nimenomaisesti, että saapumis- ja lähtöpäivät lasketaan Suomessa oleskeluun. En saanut varmennettua, sisältyikö tämä täsmällinen lause vuoden 2014 versioon. Siksi Latvalan väitteessä siitä, että nimenomaan tätä asiaa koskeva yksityiskohtainen ohjeistus tarkentui vuonna 2020, voi olla perää.
Mutta väite, ettei osapäivien laskemisesta olisi ollut Verohallinnon verkkosivuilla mitään ohjetta ennen vuotta 2020, ei pidä paikkaansa. Verohallinnon 18.1.2018 julkaisemassa Ulkomaantyöskentelyn verotus -ohjeessa todettiin jo suoraan, että vuorokauden osakin lasketaan oleskelupäiväksi. Esimerkkinä oli lentokoneen saapuminen kohdemaahan sunnuntaina kello 23.30. Samassa ohjeessa matkapäiviä saatettiin laskea oleskelupäiviksi molempiin maihin. Tämä ohje käsitteli kuitenkin ulkomaantyön ja verosopimusten 183 päivän laskentaa, ei täsmälleen Latvalan TVL 11 :n mukaista asumiskysymystä.
Latvalan oman laskutavan virallisesta perustasta en löytänyt näyttöä. Hän on itse kuvannut asiaa sanoilla: "Oletin lähtöpäivien Suomesta olevan automaattisesti ulkomaanpäiviä." Julkisuudessa ei ole kerrottu, että Verohallinto, veroasiantuntija tai asianajaja olisi neuvonut häntä laskemaan näin. Julkisten tietojen perusteella se vaikuttaa siis hänen omalta tulkinnaltaan, ei Verohallinnon vahvistamalta laskutavalta.
Se ei silti automaattisesti todista rikostahallisuutta. Lain sanamuodossa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta, ei kirjaimellisesti siitä, että viisi minuuttia muodostaa kokonaisen päivän. Lisäksi yleinen verovelvollisuus saattoi perustua Suomessa olleeseen varsinaiseen asuntoon ja kotiin riippumatta päivien tarkasta määrästä. Tahallisuuden kannalta erittäin olennaista olisi tietää, saiko Latvala ammattilaiselta neuvoja ja mitä hän kertoi Verohallinnolle. Niitä tietoja ei ole vielä avattu julkisuudessa.
On kerrottu. Ne on ne tiedot mitkä syyttäjä sai verohallinnolta, niistä se ne ylitykset laski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perusperiaate oli kerrottu Verohallinnon ohjeissa jo kyseisinä vuosina. Esimerkiksi Verohallinnon 8.2.2016 antamassa ohjeessa todettiin suoraan, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Sama sääntö oli tuolloin jo suoraan tuloverolain 11 :ssä, eikä kyse ole myöhemmin keksitystä tulkinnasta.
Onko hän sen kiistänyt? Hänhän on sanonut laskeneensa ne päivät eritavalla (koska ohje niiden laskuun on muuttunut/ollut epäselvä). Eikö?
Ettei hän vaan olisi keksinyt laskutavan myöhemmin selitykseksi verottajalle saadakseen päivien määrän alemmas. Hänen laskutapa kun ei perustu mihinkään ohjeisiin vaikka se on suhteellisen monimutkainen. Tuo nyt vähän silleen pitäisikö tota uskoa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ohis mut eikö Musk asu minitalossa?
Kuka i dioo tti tuohonkin uskoo. Voi, voi. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verohallinnon ohjeistuksesta vastaus on kaksijakoinen. Juuri yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta koskenut ohje oli annettu 30.4.2014, ja se korvattiin vasta 22.12.2020 huomattavasti laajemmalla ohjeella. Vuoden 2020 ohjeessa sanotaan nimenomaisesti, että saapumis- ja lähtöpäivät lasketaan Suomessa oleskeluun. En saanut varmennettua, sisältyikö tämä täsmällinen lause vuoden 2014 versioon. Siksi Latvalan väitteessä siitä, että nimenomaan tätä asiaa koskeva yksityiskohtainen ohjeistus tarkentui vuonna 2020, voi olla perää.
Mutta väite, ettei osapäivien laskemisesta olisi ollut Verohallinnon verkkosivuilla mitään ohjetta ennen vuotta 2020, ei pidä paikkaansa. Verohallinnon 18.1.2018 julkaisemassa Ulkomaantyöskentelyn verotus -ohjeessa todettiin jo suoraan, että vuorokauden osakin lasketaan oleskelupäiväksi. Esimerkkinä oli lentokoneen saapuminen kohdemaahan sunnuntaina kello 23.30. Samassa ohjeessa matkapäiviä saatettiin laskea oleskelupäiviksi molempiin maihin. Tämä ohje käsitteli kuitenkin ulkomaantyön ja verosopimusten 183 päivän laskentaa, ei täsmälleen Latvalan TVL 11 :n mukaista asumiskysymystä.
Latvalan oman laskutavan virallisesta perustasta en löytänyt näyttöä. Hän on itse kuvannut asiaa sanoilla: "Oletin lähtöpäivien Suomesta olevan automaattisesti ulkomaanpäiviä." Julkisuudessa ei ole kerrottu, että Verohallinto, veroasiantuntija tai asianajaja olisi neuvonut häntä laskemaan näin. Julkisten tietojen perusteella se vaikuttaa siis hänen omalta tulkinnaltaan, ei Verohallinnon vahvistamalta laskutavalta.
Se ei silti automaattisesti todista rikostahallisuutta. Lain sanamuodossa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta, ei kirjaimellisesti siitä, että viisi minuuttia muodostaa kokonaisen päivän. Lisäksi yleinen verovelvollisuus saattoi perustua Suomessa olleeseen varsinaiseen asuntoon ja kotiin riippumatta päivien tarkasta määrästä. Tahallisuuden kannalta erittäin olennaista olisi tietää, saiko Latvala ammattilaiselta neuvoja ja mitä hän kertoi Verohallinnolle. Niitä tietoja ei ole vielä avattu julkisuudessa.
On kerrottu. Ne on ne tiedot mitkä syyttäjä sai verohallinnolta, niistä se ne ylitykset laski.
Siis mitä tarkalleen on kerrottu? Hän varmaan verotarkastuksessa antoi selvityksen päivien määrästä, mutta sitä antoiko joku ohjeet millä tavalla lasketaan ei tietääkseni olla kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perusperiaate oli kerrottu Verohallinnon ohjeissa jo kyseisinä vuosina. Esimerkiksi Verohallinnon 8.2.2016 antamassa ohjeessa todettiin suoraan, että henkilö on yleisesti verovelvollinen, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuusi kuukautta. Sama sääntö oli tuolloin jo suoraan tuloverolain 11 :ssä, eikä kyse ole myöhemmin keksitystä tulkinnasta.
Onko hän sen kiistänyt? Hänhän on sanonut laskeneensa ne päivät eritavalla (koska ohje niiden laskuun on muuttunut/ollut epäselvä). Eikö?
Ettei hän vaan olisi keksinyt laskutavan myöhemmin selitykseksi verottajalle saadakseen päivien määrän alemmas. Hänen laskutapa kun ei perustu mihinkään ohjeisiin vaikka se on suhteellisen monimutkainen. Tuo nyt vähän silleen pitäisikö tota uskoa vai ei.
Silloin olisi varmaan jättänyt pikkasen enemmän marginaalia 😅 Ja 2018 ilmoitti ylityksen, tyliko silloin uskoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verohallinnon ohjeistuksesta vastaus on kaksijakoinen. Juuri yleistä ja rajoitettua verovelvollisuutta koskenut ohje oli annettu 30.4.2014, ja se korvattiin vasta 22.12.2020 huomattavasti laajemmalla ohjeella. Vuoden 2020 ohjeessa sanotaan nimenomaisesti, että saapumis- ja lähtöpäivät lasketaan Suomessa oleskeluun. En saanut varmennettua, sisältyikö tämä täsmällinen lause vuoden 2014 versioon. Siksi Latvalan väitteessä siitä, että nimenomaan tätä asiaa koskeva yksityiskohtainen ohjeistus tarkentui vuonna 2020, voi olla perää.
Mutta väite, ettei osapäivien laskemisesta olisi ollut Verohallinnon verkkosivuilla mitään ohjetta ennen vuotta 2020, ei pidä paikkaansa. Verohallinnon 18.1.2018 julkaisemassa Ulkomaantyöskentelyn verotus -ohjeessa todettiin jo suoraan, että vuorokauden osakin lasketaan oleskelupäiväksi. Esimerkkinä oli lentokoneen saapuminen kohdemaahan sunnuntaina kello 23.30. Samassa ohjeessa matkapäiviä saatettiin laskea oleskelupäiviksi molempiin maihin. Tämä ohje käsitteli kuitenkin ulkomaantyön ja verosopimusten 183 päivän laskentaa, ei täsmälleen Latvalan TVL 11 :n mukaista asumiskysymystä.
Latvalan oman laskutavan virallisesta perustasta en löytänyt näyttöä. Hän on itse kuvannut asiaa sanoilla: "Oletin lähtöpäivien Suomesta olevan automaattisesti ulkomaanpäiviä." Julkisuudessa ei ole kerrottu, että Verohallinto, veroasiantuntija tai asianajaja olisi neuvonut häntä laskemaan näin. Julkisten tietojen perusteella se vaikuttaa siis hänen omalta tulkinnaltaan, ei Verohallinnon vahvistamalta laskutavalta.
Se ei silti automaattisesti todista rikostahallisuutta. Lain sanamuodossa puhutaan jatkuvasta yli kuuden kuukauden oleskelusta, ei kirjaimellisesti siitä, että viisi minuuttia muodostaa kokonaisen päivän. Lisäksi yleinen verovelvollisuus saattoi perustua Suomessa olleeseen varsinaiseen asuntoon ja kotiin riippumatta päivien tarkasta määrästä. Tahallisuuden kannalta erittäin olennaista olisi tietää, saiko Latvala ammattilaiselta neuvoja ja mitä hän kertoi Verohallinnolle. Niitä tietoja ei ole vielä avattu julkisuudessa.
On kerrottu. Ne on ne tiedot mitkä syyttäjä sai verohallinnolta, niistä se ne ylitykset laski.
Siis mitä tarkalleen on kerrottu? Hän varmaan verotarkastuksessa antoi selvityksen päivien määrästä, mutta sitä antoiko joku ohjeet millä tavalla lasketaan ei tietääkseni olla kerrottu.
No sillä ei ole väliä, koska aina ohjeista huolimatta niistä itse on vastuussa. Toki se kertoisi halusta toimis varmasti oikein, mutta aika rikks rokassa.
Ja tohon vielä, että syyttäjä käytti teletietoja, bonuskortteja sun muuta päivien laskemiseen, eikä jari-matin selvitystä.
Lukekoon Latvala tarkemmin säännöt ja noudattakoon niitä pilkulleen. Ei Verotoimisto turhaan verota. Joku veti Suomeen .......
Alue: Aihe vapaa
Se on rikos vain, jos se on tehty tietentahtoen ja vilpillisesti. Se että olet maksanut liian vähän veroja, mutta et ole piilottanut mitään tai olet laskenut jotain väärin, ei ole rikos ja se kuitataan jälkiverolla.
Pianhan se nähdään onko syyttäjällä jotain näyttöä Latvalan kohdalla. Ainakaan nuo mitä nyt on esitetty oikeudessa, eivät sellaisia ole.