Milloin keski-ikäisestä tuli liian vanha elämään?
Muutamasta muusta tämän palstan ketjusta olen jäänyt miettimään, miksi niin moni keski-ikäinen tuntuu jotenkin henkisesti kuolevan keski-iän koittaessa. Mikään ei tunnu enää kiinnostavan, ja ajatellaan, ettei tuon ikäisen kuuluisi enää käydä konserteissa tai festareilla, mennä baareihin, matkustella tai harrastaa mitään uutta. Ei saisi enää opiskella uutta ammattia, välittää ulkonäöstään, pukeutua kivasti tai muutenkaan innostua elämästä.
Ja ehkä surullisinta on se, ettei muidenkaan samanikäisten pitäisi heidän mielestään tehdä näitä asioita. Aktiivisesti elämäänsä elävä keski-ikäinen leimataan helposti lapselliseksi tai ikäkriisissä olevaksi.
Miksi ihmeessä? Keski-ikä ei ole mikään elämän loppumetreille siirtymisen merkki. Saa edelleen innostua, oppia uutta, juhlia, matkustella, rakastaa musiikkia, pitää itsestään huolta ja kokeilla aivan kaikkea sellaista, mikä kiinnostaa. Minusta on oikeastaan paljon surullisempaa se, jos ihminen luopuu elämästä vain siksi, että joku muu on päättänyt, miltä tietyn ikäisen pitäisi näyttää ja miten hänen pitäisi käyttäytyä.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
No ei tarvitse "vanhaksikaan" muuttua. Juuri valmistuin uuteen ammattiin ja kesällä tuli parit festarit käytyä.
N52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Höpöhöpö. Jos on nuorena tykännyt vaikka Iron Maidenista, niin miksi viisikymppisenä vaihtaisi lavatansseihin?
Harva viisikymppinen tykkäsi teininä Iron Maidenistä ja tämä on faktaa. Mutta joo siis ihmetyttää että joku vaikka vetää joku viisikymppinen vetää jonkun bläkkis-paidan päälle ja on niin olevinaan. Harmainta hajua ei ole koko genrestä mutta kunhan saa elää nuoruutta uudelleen. Onhan se vähän säälittävää.
Ai jaa. Mä olen 80-luvun nuori ja nyt 59-vuotias. Tiedän useitakin ikäisiäni, jotka tykkäävät Iron Maidenista. Itse en ole mikään hc-fani, mutta on heillä hyviä biisejä. Voisin hyvinkin mennä heidän konserttiin.
Ei tytö/tnaiset tykänneet Maidenista 80-luvulla. Nämä oli poikien bändejä tuolloin. Kuten Metallicat jne. Sitten myöhemmin saattoi teinitkin näitä kuunnella, ehkä 90-luvun alkupuolelta lähtien.
Relaa vähän, ap. Kukaan ei ole kieltänyt sinua tekemästä asioita, joista pidät. Saat mennä, elää, nauttia (huom.nautinto on subjektiivinen kokemus: toisen nautinto voi olla toiselle painajainen) .
Minusta me keski-ikäiset upeat naiset olemme päässeet pisteeseen, jossa teemme juuri niin kuin huvittaa. Se mistä tykkää, riippuu yksilöstä ja luonteesta. Itse en esimerkiksi halua viettää sekuntiakaan kallisarvoista aikaani tehden jotain mitä en oikeasti halua. Tähän kategoriaan kuuluvat ns. kissanristijäiset, musiikkifestarit sekä baarit. Eli minusta on tullut ns. koti-ihminen: vapaa-ajallani luen, kuuntelen musiikkia, liikun luonnossa. Tapaan ystäviäni jonkin verran, mutta niin etten introverttinä kuormitu. Pukeudun aiempaa rennommin ja korkkarit ovat vaihtuneet järkikenkiin. Muiden kengät tai menemiset / menemättä jättämiset eivät kuulu minulle enkä kyttää tai arvostele muiden elämää, jokainen elää kuten haluaa. On ihanaa elää omannäköistä elämää, se on se todellinen nautinto! N50
Porukka ei ällää mistä täällä puhutaan. Moni yrittää olla liian nuorekas viisikymppisenä. Moni on täysi pouseri vaikka yrittää muuta esittää. Joskus tuntuu että maailmanloppu on tulossa ja ihmiset jotenkin sekoaa ennen sitä. Haetaan hedonistista täyttymystä ihan viimeiseen asti hullun kiilto silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Eli nyt olet itsekin tukevasti keski-ikäinen ja häiritsee nähdä festareilla tyyppejä, jotka ovat - voi kauhistus- jopa viisikymppisiä tai yli. Tämä tulee sulle varmaan tosi isona yllärinä, mutta jonain päivänä olet itsekin 50+ tai jopa yli ja saat kuulla kuittailua nuoremmiltasi. Joo
Niinpä. Toisissa ketjuissa jo kehotetaan viisikymppistä(kin) aloittamaan kuolinsiivousta.
Vierailija kirjoitti:
Porukka ei ällää mistä täällä puhutaan. Moni yrittää olla liian nuorekas viisikymppisenä. Moni on täysi pouseri vaikka yrittää muuta esittää. Joskus tuntuu että maailmanloppu on tulossa ja ihmiset jotenkin sekoaa ennen sitä. Haetaan hedonistista täyttymystä ihan viimeiseen asti hullun kiilto silmissä.
Tuo voi olla mutta siinähän viipottavat. Ei heillä ole ehkä eväitä pohdiskeluun tai johonkin aiheeseen perehtymiseen. Jotain on kumminkin keksittävä ja jos on sopivasti rahaa ja seuraa niin sitten lennetään tapahtumissa.
Selvästihän tämä on luokkakysymyskin, esim nuorekkuuspaineet. Toki voi olla nuorekas mauttomasti tai tyylikkäästi. Eikä ulkoinen tyyli aina tee ihmisestä mitään syvällistä, tietenkään.
Olen 69v ja ainakin toistaiseksi elän ja niinkuin haluan......
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 44-vuotias nainen eli juurikin APn avauksen kohderyhmää. Kerronpa oman näkökulmani tähän keskusteluun.
Itse ainakin alan olemaan väsynyt tähän elämään. Kaikki on jo nähty niin sanotusti, eli elämä joka näillä pelikorteilla on mahdollista saavuttaa ilman ihmeen tapahtumista. Rahattomuus kaventaa mahdollisuuksia eli ei ole varaa tehdä niitä asioita jotka itseä aidosti kiinnostaisivat ja kutsuvat. Eli lannistuminen ja kyynistyminen ja väsyminen.
Apua! Täytin juuri 80 ja nyt minusta alkaa pikkuhiljaa tuntua tuolta. Etenkin väsyminen ja kömpelöityminen harmittaa. Marjassa ja sienessä olen kyllä vielä käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos EI enään kiinnosta, niin EI KIINNOSTA. . Et sä voi mua väkisin pakottaa kiinnostumaan M51.
Tottahan se on, että kukaan ei voi pakottaa toista kiinnostumaan, mutta ihan oman henkisen hyvinvoinnin takia kannattaa pitää avoin mieli erilaisille kokemuksille.
Mitä tuokin tarkoittaa? Jos seuraa jotain asiaa, lukee,osallistuu johonkin yhteisölliseen kuten some niin onhan se jo merkki uteliaasta mielestä. Mitä minun pitäisi kokea niin hirveästi? Rahakin asettaa esteensä kokemisten valitsemiselle. Ei sitä tarvitse olla kyyninen tai masentunut jos haluaa vetäytyä ja olla ns rauhassa. Kokemuksiin työntäminen on vastenmielinen ajan ilmiö, antakaa ihmisten ihan itse päättää mikä heille tuottaa mielihyvää ja ennenmuuta mikä riittää hyväksi elämäksi.
Sosiaalinen media on aika passiivista. Pienissä määrissä se on ihan ok, mutta jos siihen käyttää jatkuvasti paljon aikaa, se voi passivoida, laiskistaa ja vaikeuttaa keskittymistä – tätä on ihan tutkittukin. Ja vaihtelua voi hakea ihan ilman suurta rahankäyttöäkin. Voi vaikka kokata välillä jotain itselle aivan uutta ja eksoottista tavallisen makaronilaatikon sijaan tai kuunnella musiikkia jostain täysin oudosta genrestä jne. Pienikin irtiotto tutuista tavoista tekee hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porukka ei ällää mistä täällä puhutaan. Moni yrittää olla liian nuorekas viisikymppisenä. Moni on täysi pouseri vaikka yrittää muuta esittää. Joskus tuntuu että maailmanloppu on tulossa ja ihmiset jotenkin sekoaa ennen sitä. Haetaan hedonistista täyttymystä ihan viimeiseen asti hullun kiilto silmissä.
Tuo voi olla mutta siinähän viipottavat. Ei heillä ole ehkä eväitä pohdiskeluun tai johonkin aiheeseen perehtymiseen. Jotain on kumminkin keksittävä ja jos on sopivasti rahaa ja seuraa niin sitten lennetään tapahtumissa.
Selvästihän tämä on luokkakysymyskin, esim nuorekkuuspaineet. Toki voi olla nuorekas mauttomasti tai tyylikkäästi. Eikä ulkoinen tyyli aina tee ihmisestä mitään syvällistä, tietenkään.
Syvällisyys ja kokemushakuisuus eivät tosiaan ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia ja monesti ne kulkevat käsi kädessä. Utelias ja asioista kiinnostunut ihminen voi haluta sekä perehtyä asioihin syvällisesti että nähdä, kokea ja kokeilla mahdollisimman paljon. Uudet kokemukset voivat jopa ruokkia pohdiskelua ja avartaa maailmankuvaa.
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miksi ärsyttää, miksi koet että "ollaan olevinaan"? Entä jos aidosti kokee itsensä nuorekkaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Voi sinua. Iron Maidenin jäsenet ovat kaikki keski-ikäisiä tai jo eläkeikää lähestyviä ukkoja ja siten ovat faninsakin. He edustavat menneisyyttä eli juurikin meidän ajan "lavatansseja". Oikeasti nuoret fanittavat musiikkia josta sinä tai minä ei olla kuultukaan.
Tuokaan ei kyllä oikein pidä paikkaansa, että nuoret automaattisesti fanittaisivat musiikkia, josta keski-ikäiset eivät ole kuulleetkaan. Jotkut keski-ikäiset ovat erittäin syvällä tämän päivän musiikkiskenessä: seuraavat alagenrejä ja uusia artisteja, käyvät klubien DJ-keikoilla ja tuntevat underground-julkaisuja ja ilmiöitä, joista moni nuorempikaan ei ole kuullut. Musiikkimaku ja kiinnostus musiikkia kohtaan ovat lopulta enemmän persoona- ja makuasioita kuin ikäkysymyksiä. Itse lähentelen 50 vuotta ja esim. kuuntelen just tätä parhaillaan tuossa taustalla:
Vierailija kirjoitti:
Porukka ei ällää mistä täällä puhutaan. Moni yrittää olla liian nuorekas viisikymppisenä. Moni on täysi pouseri vaikka yrittää muuta esittää. Joskus tuntuu että maailmanloppu on tulossa ja ihmiset jotenkin sekoaa ennen sitä. Haetaan hedonistista täyttymystä ihan viimeiseen asti hullun kiilto silmissä.
Annatko jotain konkreettisia esimerkkejä siitä mitä liian nuorekasta viisikymppiset tekevät, jota eivät saisi tehdä perusteluineen miksi eivät saisi tehdä näin?
Veikkaan, että täällä ei pääasiassa kirjoittele ne elämän syrjässä tiukasti kiinni olevat henkilöt. He elävät sitä omaa elämäänsä. Ja niin pitääkin! Tää on enemmän elämäänsä tyytymätttömien ihmisten ajatustenvuodatuspaikka. Toki poikkeuksiakin on ja välillä täällä näkee normaaliakin keskustelua.
olen 5-kymppinen ja elän elämäni parasta aikaa
Keski-ikäiset ovat nykyään terveempiä kuin aiemmat sukupolvet, jotka tekivät usein fyysisesti raskaampaa työtä. Siksi on luonnollista, että heillä on myös enemmän voimavaroja ja jaksamista tehdä erilaisia asioita..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Höpöhöpö. Jos on nuorena tykännyt vaikka Iron Maidenista, niin miksi viisikymppisenä vaihtaisi lavatansseihin?
Oletteko käyneet lavatansseissa? Saatatte yllättyä ikäjakaumasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos EI enään kiinnosta, niin EI KIINNOSTA. . Et sä voi mua väkisin pakottaa kiinnostumaan M51.
Tottahan se on, että kukaan ei voi pakottaa toista kiinnostumaan, mutta ihan oman henkisen hyvinvoinnin takia kannattaa pitää avoin mieli erilaisille kokemuksille.
Mitä tuokin tarkoittaa? Jos seuraa jotain asiaa, lukee,osallistuu johonkin yhteisölliseen kuten some niin onhan se jo merkki uteliaasta mielestä. Mitä minun pitäisi kokea niin hirveästi? Rahakin asettaa esteensä kokemisten valitsemiselle. Ei sitä tarvitse olla kyyninen tai masentunut jos haluaa vetäytyä ja olla ns rauhassa. Kokemuksiin työntäminen on vastenmielinen ajan ilmiö, antakaa ihmisten ihan itse päättää mikä heille tuottaa mielihyvää ja ennenmuuta mikä riittää hyväksi elämäksi.
Sosiaalinen media on aika passiivista. Pienissä määrissä se on ihan ok, mutta jos siihen käyttää jatkuvasti paljon aikaa, se voi passivoida, laiskistaa ja vaikeuttaa keskittymistä – tätä on ihan tutkittukin. Ja vaihtelua voi hakea ihan ilman suurta rahankäyttöäkin. Voi vaikka kokata välillä jotain itselle aivan uutta ja eksoottista tavallisen makaronilaatikon sijaan tai kuunnella musiikkia jostain täysin oudosta genrestä jne. Pienikin irtiotto tutuista tavoista tekee hyvää.
Jos toinen on ihan tyytyväinen oloonsa niin miksi pitää yrittää väkisin tuputtaa jotain self-helptyylistä jankutusta irtiotoista ja uuden kokeilusta. Jokainen elää omaa elämäänsä. Joku kaipaa enemmän uusia virikkeitä ja joku elää mieluummin ilman. Ei se ole sen kummempaa. Keskittykää omaan elämäänne!
-eri
Voi sinua. Iron Maidenin jäsenet ovat kaikki keski-ikäisiä tai jo eläkeikää lähestyviä ukkoja ja siten ovat faninsakin. He edustavat menneisyyttä eli juurikin meidän ajan "lavatansseja". Oikeasti nuoret fanittavat musiikkia josta sinä tai minä ei olla kuultukaan.