Lue keskustelun säännöt.
Milloin keski-ikäisestä tuli liian vanha elämään?
26.08.2026 |
Muutamasta muusta tämän palstan ketjusta olen jäänyt miettimään, miksi niin moni keski-ikäinen tuntuu jotenkin henkisesti kuolevan keski-iän koittaessa. Mikään ei tunnu enää kiinnostavan, ja ajatellaan, ettei tuon ikäisen kuuluisi enää käydä konserteissa tai festareilla, mennä baareihin, matkustella tai harrastaa mitään uutta. Ei saisi enää opiskella uutta ammattia, välittää ulkonäöstään, pukeutua kivasti tai muutenkaan innostua elämästä.
Ja ehkä surullisinta on se, ettei muidenkaan samanikäisten pitäisi heidän mielestään tehdä näitä asioita. Aktiivisesti elämäänsä elävä keski-ikäinen leimataan helposti lapselliseksi tai ikäkriisissä olevaksi.
Miksi ihmeessä? Keski-ikä ei ole mikään elämän loppumetreille siirtymisen merkki. Saa edelleen innostua, oppia uutta, juhlia, matkustella, rakastaa musiikkia, pitää itsestään huolta ja kokeilla aivan kaikkea sellaista, mikä kiinnostaa. Minusta on oikeastaan paljon surullisempaa se, jos ihminen luopuu elämästä vain siksi, että joku muu on päättänyt, miltä tietyn ikäisen pitäisi näyttää ja miten hänen pitäisi käyttäytyä.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Minulla keski-ikä lähestyy. Olen huomannut, että pikkuhiljaa tietyt mielenkiinnon kohteet alkavat olla sellaisia, joita minulla ei muka saisi enää olla, kun ikää tulee lisää. Pukeutumisessa pitäisi seurata oman ikäluokan Marimekko-lokeroa tai olen jotenkin säälittävä, kun yritän leikkiä nuorempaa kuin olen. Elokuvat ja vapaa-ajanviettotavat, joista pidän on mukamas liian lapsellisia. Nämä kommentit tulleet siis toisilta naisilta. Itseäni vähän vanhemmilta. Minua ei juurikaan kiinnosta muiden mielipiteet, sillä ikä ei minun mieltymyksiä muuta. Mutta ihmettelen joidenkin huono itsetuntoa, kun pitää kaikki tehdä tiettyjen odotusten mukaan. Ja koetaan, että voidaan kommentoida toisten valintoja, jos ne eivät mene tiettyyn lokeroon. Naurettavimpana tällaisena kommenttina pidän sitä, että kun ostin vaihtelun vuoksi vasempaan nimettömään uuden sormuksen, joka oli hopeinen ja siinä oli pinkkejä kiviä, työkaveri kommentoi, että sormus on halpa teinin sormus, joka ei ole vihkisormuksen arvoinen. Ja että on lähinnä säälittävää, että ostin sen itse, enkä saanut mieheltäni. Mitä hittoa oikeasti?
Sulla on yksinkertaiset työkaverit. Ja ilmeisesti itseäsi vanhemmat, eri sukupolvilla on eri jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-ikäisen on hyväksyttävä, että on keski-ikäinen, Ei tuossa iässä enää pompita festareilla tai baareissa. Niin se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut tämän vanhoissa ystävissä. Pysähtyneisyyttä ja muistoissa elämistä. Itsellä meni elämä niin, että kaikki, mitä olin rakentanut, romahti viimeisen 8 vuoden aikana. On ollut pakko lähteä muutokseen, sosiaalisesti, psyykkisesti, henkisesti ja fyysisesti. m50
Miehillä on tätä mielestäni enemmän. Tiedän kaksi melkein täysin passiivista 50-60 v. joita ei kiinnosta enää mikään. Masentuneita? Toisella ainakin alkoholi vaikuttaa asiaan (alkoholi on masenne, mutta kumpi oli ensin masennus vai alkoholin käyttö joka on kasvanut pikku hiljaa?).. Vaikea elää ihmisen kanssa joka on niin flegmaattinen (toinen näistä on aviopuolisoni), puhuttava loppuu. Itse olen aktiivinen monenlaisessa. On työ, aktiivinen liikuntaharrastus, pidän monenlaisesta kulttuurista käyn keikoilla, festareilla taidenäyttelyissä, teatterissa, tykkään sienestää ja retkeillä/mökkeillä. Mies ei ole kiinnostunut näistä oikeastaan mistään.
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
Hmm. Olen 52-vuotias nainen. En paheksu lainkaan, sitä muut tekee. En ole siitä kiinnostunut.
Mutta itse en enää harrasta juurikaan "menemistä". Ei kiinnosta. Nykyään nautin kotoilusta, luonnosta, pienestä hiljaisesta elämästä. Menemiset, konsertit, matkat, ravintolat, ne on jo nähty eikä enää kiinnosta. Samoin harrastukset. En kaipaa niitä enää. Olen nyt onnellisempi kuin koskaan, koska onneni ei tule ulkomaailmasta, vaan sisältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
En ole sama henkilö. Aloitus tuli mieleen siitä Sanna Marinia haukkuvasta ketjusta, jossa häntä kritisoitiin, että kuinka tuon ikäisenä kehtaa käydä vielä festareilla ja että keski-ikää lähentelevä äiti ei missään nimessä saisi tehdä tuommoista...
T. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
En ole sama henkilö. Aloitus tuli mieleen siitä Sanna Marinia haukkuvasta ketjusta, jossa häntä kritisoitiin, että kuinka tuon ikäisenä kehtaa käydä vielä festareilla ja että keski-ikää lähentelevä äiti ei missään nimessä saisi tehdä tuommoista...
T. AP
Tuommoisestako provosoidut? Ootkos huomannut, että täällä on aika paljon kaikenlaisia ketjuja ja Marinista varsinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
En ole sama henkilö. Aloitus tuli mieleen siitä Sanna Marinia haukkuvasta ketjusta, jossa häntä kritisoitiin, että kuinka tuon ikäisenä kehtaa käydä vielä festareilla ja että keski-ikää lähentelevä äiti ei missään nimessä saisi tehdä tuommoista...
T. AP
Tuommoisestako provosoidut? Ootkos huomannut, että täällä on aika paljon kaikenlaisia ketjuja ja Marinista varsinkin.
En minä provosoitunut, lähinnä huvittaa kuinka hassuja mielipiteitä joillakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
En ole sama henkilö. Aloitus tuli mieleen siitä Sanna Marinia haukkuvasta ketjusta, jossa häntä kritisoitiin, että kuinka tuon ikäisenä kehtaa käydä vielä festareilla ja että keski-ikää lähentelevä äiti ei missään nimessä saisi tehdä tuommoista...
T. AP
Tuommoisestako provosoidut? Ootkos huomannut, että täällä on aika paljon kaikenlaisia ketjuja ja Marinista varsinkin.
En minä provosoitunut, lähinnä huvittaa kuinka hassuja mielipiteitä joillakin on.
Anna ihmisillä olla mielipiteensä. Anna ihmisten elää tavallaan. Voihan sinuakin arvostella, että leimaat muut elämästä luopuneiksi, kun eivät rieku festareilla ja elä kuten sinä haluaisit. Ja Marinhan nyt ei ole vielä edes varsinaisesti keski-ikäinen, joten ei keskustella aidasta ja aidan seipäästä, jookos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisen on hyväksyttävä, että on keski-ikäinen, Ei tuossa iässä enää pompita festareilla tai baareissa. Niin se vain on.
Jatkan baareissa ja festareilla pomppimista. Mitä ajattelet tehdä asialle?
T keski-ikäinen
50 vuotias ihminen on ollut maapallolla 50 vuotta. Hän on nähnyt aika monta kertaa aika monen asian, ei tuon ikäisenä enää ole jäljellä samanlaista uteliaisuutta elämää kohtaan, kuin esim 6 vuotiaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppinen on viisikymppinen vaikka voissa paistaisi. Ja lisääntymiskykykin alkaa olla takanapäin. Se kannattaa muistaa että jo luonto osoittaa ettei ole enää mikään nuori.
Lisääntymiskyvyn ohella en keksi kovin montaa asiaa mitä 50v ei voisi tehdä siinä missä 25 vuotiaskin.
No juu, mutta kyllä mua ainakin kiinnostaa eri asiat. Hyvä näin. Nuoruus oli rasittavaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
En tiedä, mikä palikka multa puuttuu päästä tai on väärässä paikassa, mutta en tunne mitään mielenkiintoa lähteä kiipeämään Mount Everestille. Varmaan huipulta upeat näkymät joo, mutta voin elää ilman, enkä koe, että se olisi edes vaivan arvoista.
Kuha mietin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
50 vuotias ihminen on ollut maapallolla 50 vuotta. Hän on nähnyt aika monta kertaa aika monen asian, ei tuon ikäisenä enää ole jäljellä samanlaista uteliaisuutta elämää kohtaan, kuin esim 6 vuotiaalla.
Kyllä mä ainakin bondaan lasten ksnssa just tosta,syystä. Niiden kanssa voi tutkia,asioita uteliaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisen on hyväksyttävä, että on keski-ikäinen, Ei tuossa iässä enää pompita festareilla tai baareissa. Niin se vain on.
Jatkan baareissa ja festareilla pomppimista. Mitä ajattelet tehdä asialle?
T keski-ikäinen
Siitä vaan. Kukaan ei estä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
En ole sama henkilö. Aloitus tuli mieleen siitä Sanna Marinia haukkuvasta ketjusta, jossa häntä kritisoitiin, että kuinka tuon ikäisenä kehtaa käydä vielä festareilla ja että keski-ikää lähentelevä äiti ei missään nimessä saisi tehdä tuommoista...
T. AP
Tuommoisestako provosoidut? Ootkos huomannut, että täällä on aika paljon kaikenlaisia ketjuja ja Marinista varsinkin.
En minä provosoitunut, lähinnä huvittaa kuinka hassuja mielipiteitä joillakin on.
Anna ihmisillä olla mielipiteensä. Anna ihmisten elää tavallaan. Voihan sinuakin arvostella, että leimaat muut elämästä luopuneiksi, kun eivät rieku festareilla ja elä kuten sinä haluaisit. Ja Marinhan nyt ei ole vielä edes varsinaisesti keski-ikäinen, joten ei keskustella aidasta ja aidan seipäästä, jookos?
Niin juuri. Ei ole elämästä luopumista, jos tykkää olla rauhassa ja tehdä eri asioita kuin ennen.
Jos EI enään kiinnosta, niin EI KIINNOSTA. . Et sä voi mua väkisin pakottaa kiinnostumaan M51.
Vierailija kirjoitti:
Jos EI enään kiinnosta, niin EI KIINNOSTA. . Et sä voi mua väkisin pakottaa kiinnostumaan M51.
Tottahan se on, että kukaan ei voi pakottaa toista kiinnostumaan, mutta ihan oman henkisen hyvinvoinnin takia kannattaa pitää avoin mieli erilaisille kokemuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on se, joka ehdotti eilen toisessa ketjussa Antarktikselle lähtöä ja laskuvarjohyppyä elämäänsä kyllästyneelle viiskybäiselle, joka valitti että vanhat harrasteet ei enää inspaa. "Tee aina vain suurempaa ja suurempaa!", oli hänen ratkaisunsa. Kun sai alapeukkuja, haukkui muut ankeuttajiksi ja nyt sitten oma ketju asialle.
Ei tullut mieleen, että jollekin napajäätikkö ja laskuvarjohyppy edustavat juuri niitä ankeita asioita. Ja entä sitten, kun maailman tappi on katsastettu ja avaruudesta hypätty? Mitäs sitten tehdään?
En ole sama henkilö. Aloitus tuli mieleen siitä Sanna Marinia haukkuvasta ketjusta, jossa häntä kritisoitiin, että kuinka tuon ikäisenä kehtaa käydä vielä festareilla ja että keski-ikää lähentelevä äiti ei missään nimessä saisi tehdä tuommoista...
T. AP
Sanna Marin on keksi-ikäinen nelikymppinen, ei enää sitä lähentyvä.
Siis pitäisikö mun ruveta kuuntelemaan jotain Popedaa tai Eppuja vain siksi, että ne tuntuvat olevan keski-ikäisten suosiossa, vaikka omaa korvaa miellyttää cloud- ja rage rap?