Milloin keski-ikäisestä tuli liian vanha elämään?
Muutamasta muusta tämän palstan ketjusta olen jäänyt miettimään, miksi niin moni keski-ikäinen tuntuu jotenkin henkisesti kuolevan keski-iän koittaessa. Mikään ei tunnu enää kiinnostavan, ja ajatellaan, ettei tuon ikäisen kuuluisi enää käydä konserteissa tai festareilla, mennä baareihin, matkustella tai harrastaa mitään uutta. Ei saisi enää opiskella uutta ammattia, välittää ulkonäöstään, pukeutua kivasti tai muutenkaan innostua elämästä.
Ja ehkä surullisinta on se, ettei muidenkaan samanikäisten pitäisi heidän mielestään tehdä näitä asioita. Aktiivisesti elämäänsä elävä keski-ikäinen leimataan helposti lapselliseksi tai ikäkriisissä olevaksi.
Miksi ihmeessä? Keski-ikä ei ole mikään elämän loppumetreille siirtymisen merkki. Saa edelleen innostua, oppia uutta, juhlia, matkustella, rakastaa musiikkia, pitää itsestään huolta ja kokeilla aivan kaikkea sellaista, mikä kiinnostaa. Minusta on oikeastaan paljon surullisempaa se, jos ihminen luopuu elämästä vain siksi, että joku muu on päättänyt, miltä tietyn ikäisen pitäisi näyttää ja miten hänen pitäisi käyttäytyä.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos EI enään kiinnosta, niin EI KIINNOSTA. . Et sä voi mua väkisin pakottaa kiinnostumaan M51.
Tottahan se on, että kukaan ei voi pakottaa toista kiinnostumaan, mutta ihan oman henkisen hyvinvoinnin takia kannattaa pitää avoin mieli erilaisille kokemuksille.
Mitä tuokin tarkoittaa? Jos seuraa jotain asiaa, lukee,osallistuu johonkin yhteisölliseen kuten some niin onhan se jo merkki uteliaasta mielestä. Mitä minun pitäisi kokea niin hirveästi? Rahakin asettaa esteensä kokemisten valitsemiselle. Ei sitä tarvitse olla kyyninen tai masentunut jos haluaa vetäytyä ja olla ns rauhassa. Kokemuksiin työntäminen on vastenmielinen ajan ilmiö, antakaa ihmisten ihan itse päättää mikä heille tuottaa mielihyvää ja ennenmuuta mikä riittää hyväksi elämäksi.
Sosiaalinen media on aika passiivista. Pienissä määrissä se on ihan ok, mutta jos siihen käyttää jatkuvasti paljon aikaa, se voi passivoida, laiskistaa ja vaikeuttaa keskittymistä – tätä on ihan tutkittukin. Ja vaihtelua voi hakea ihan ilman suurta rahankäyttöäkin. Voi vaikka kokata välillä jotain itselle aivan uutta ja eksoottista tavallisen makaronilaatikon sijaan tai kuunnella musiikkia jostain täysin oudosta genrestä jne. Pienikin irtiotto tutuista tavoista tekee hyvää.
Jos toinen on ihan tyytyväinen oloonsa niin miksi pitää yrittää väkisin tuputtaa jotain self-helptyylistä jankutusta irtiotoista ja uuden kokeilusta. Jokainen elää omaa elämäänsä. Joku kaipaa enemmän uusia virikkeitä ja joku elää mieluummin ilman. Ei se ole sen kummempaa. Keskittykää omaan elämäänne!
-eri
No eihän siinä mitään, jos kokee olevansa todella onnellinen. Aika moni ei vain ole, ja silloin poikkeaminen tavallisesta rutiinista voi olla juuri se, mitä tarvitsee. Takaan, että tälläkin palstalla on todella paljon elämäänsä tyytymättömiä, niin negatiivista tekstiä täällä on päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Porukka ei ällää mistä täällä puhutaan. Moni yrittää olla liian nuorekas viisikymppisenä. Moni on täysi pouseri vaikka yrittää muuta esittää. Joskus tuntuu että maailmanloppu on tulossa ja ihmiset jotenkin sekoaa ennen sitä. Haetaan hedonistista täyttymystä ihan viimeiseen asti hullun kiilto silmissä.
Mitä vikaa on hedonisessa täyttymyksessä? Kunhan ei nyt överiksi vedä alkoholin ja huumeiden ai muun vastaavan kanssa niin nautinnolliset asiathan parantavat elämänlaatua.
Nämä ihmiset, jotka sanovat, että “pitää elää ikänsä mukaisesti”, ovat mielestäni joko itse tyytymättömiä omaan elämäänsä tai sitten heillä on voimakas tarve kontrolloida muita ja heidän ajattelu on hyvin jäykkää ja kaavamaista. Tavallisesti tasapainoinen ihminen ei jaksa välittää siitä, jos joku toinen tekee asioita, joita ei pidetä hänen ikäryhmälleen tyypillisinä. Hän antaa muiden elää omalla tavallaan eikä koe tarvetta määritellä, mikä on sopivaa missäkin iässä, etenkin kun käyttäytyminen ei vahingoita ketään muuta.
Ylipaino ja iho voi nolottaa. Ei uskalleta rannalle.
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppinen on viisikymppinen vaikka voissa paistaisi. Ja lisääntymiskykykin alkaa olla takanapäin. Se kannattaa muistaa että jo luonto osoittaa ettei ole enää mikään nuori.
Niin, ja? Kuka muka haluaa lisääntyä?
Vierailija kirjoitti:
Porukka ei ällää mistä täällä puhutaan. Moni yrittää olla liian nuorekas viisikymppisenä. Moni on täysi pouseri vaikka yrittää muuta esittää. Joskus tuntuu että maailmanloppu on tulossa ja ihmiset jotenkin sekoaa ennen sitä. Haetaan hedonistista täyttymystä ihan viimeiseen asti hullun kiilto silmissä.
"Pouseri on termi, jota käytetään erityisesti viihdeteollisuudessa kuvaamaan henkilöitä, jotka myyvät tai markkinoivat tuotteita tai palveluita, usein yökerhoissa tai muissa sosiaalisissa tapahtumissa. Heidän roolinsa on houkutella asiakkaita ja lisätä tapahtuman vetovoimaa, usein käyttäen erilaisia myyntitekniikoita ja sosiaalista vuorovaikutusta. Pouserit voivat myös olla mukana brändin rakentamisessa ja asiakaskokemuksen parantamisessa."
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisen on hyväksyttävä, että on keski-ikäinen, Ei tuossa iässä enää pompita festareilla tai baareissa. Niin se vain on.
Miksi ihmeessä ei voisi käydä baareissa keski-ikäisenä?
Minä olen eronnut 50+ ja tekee kovasti mieli käydä baareissa katselemassa miehiä.
Aloitin juuri uuden harrastuksenkin ja ilmoittaudun erilaisiin kekkereihin, jotta tapaan ihmisiä.
Päivitin vaatevarastoni ja tyylini on nuorekas ja naisellinen, ei mitään marimekkoja.
Nythän tässä on suorastaan ihana uusi sinkkuelämävaihe ja vapaus, kun lapsikin tuli aikuiseksi ja muutti kotoa.
En tunnista yhtään ketjun masentunutta ilmapiiriä. Minä en ole yhtään väsynyt, en vaan tunne väsymystä ollenkaan, mikä jopa haittaa nukahtamista. Mistä voisin saada vähän sitä väsymystä, mitä moni valittaa täällä?
N50+
Se on kumma et jotkut ulisee, et kolmekymppisenä on vanha ja toinen jalka haudassa, yhy-yhy. Oikeasti kun tuon jälkeen voi elää vielä 60 vuotta eli tuplasti sen minkä on elänyt jo. Se on melko pitkä aika tuhlata ruikuttamiseen ja kuoleman odottamiseen.
Kannattaa elää kun on elossa ja pysyä terveenä, jolloin jaksaa tehdäkin yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos EI enään kiinnosta, niin EI KIINNOSTA. . Et sä voi mua väkisin pakottaa kiinnostumaan M51.
Tottahan se on, että kukaan ei voi pakottaa toista kiinnostumaan, mutta ihan oman henkisen hyvinvoinnin takia kannattaa pitää avoin mieli erilaisille kokemuksille.
Mitä tuokin tarkoittaa? Jos seuraa jotain asiaa, lukee,osallistuu johonkin yhteisölliseen kuten some niin onhan se jo merkki uteliaasta mielestä. Mitä minun pitäisi kokea niin hirveästi? Rahakin asettaa esteensä kokemisten valitsemiselle. Ei sitä tarvitse olla kyyninen tai masentunut jos haluaa vetäytyä ja olla ns rauhassa. Kokemuksiin työntäminen on vastenmielinen ajan ilmiö, antakaa ihmisten ihan itse päättää mikä heille tuottaa mielihyvää ja ennenmuuta mikä riittää hyväksi elämäksi.
Sosiaalinen media on aika passiivista. Pienissä määrissä se on ihan ok, mutta jos siihen käyttää jatkuvasti paljon aikaa, se voi passivoida, laiskistaa ja vaikeuttaa keskittymistä – tätä on ihan tutkittukin. Ja vaihtelua voi hakea ihan ilman suurta rahankäyttöäkin. Voi vaikka kokata välillä jotain itselle aivan uutta ja eksoottista tavallisen makaronilaatikon sijaan tai kuunnella musiikkia jostain täysin oudosta genrestä jne. Pienikin irtiotto tutuista tavoista tekee hyvää.
Jos toinen on ihan tyytyväinen oloonsa niin miksi pitää yrittää väkisin tuputtaa jotain self-helptyylistä jankutusta irtiotoista ja uuden kokeilusta. Jokainen elää omaa elämäänsä. Joku kaipaa enemmän uusia virikkeitä ja joku elää mieluummin ilman. Ei se ole sen kummempaa. Keskittykää omaan elämäänne!
-eri
Pitääkö keskustelupalstalla mielestäsi aina olla samaa mieltä muiden kanssa? Ihan yhtä lailla ne virikkeettömän elämän kannattajat ovat tässä ketjussa tuputtaneet omaa kantaansa niille, jotka tykkäävät elämysrikkaasta elämästä. Ja vielä huomattavasti töykeämmin kuin tuo ylempi, joka oli varsin asiallisesti kirjoitettu
Onhan tuossa paljon totta. Olen vanhuuseläkkeellä. Vietän ensi talven suurimmaksi osaksi tropiikissa pelaten tennistä ja leijalautaillen. Näillä elintavoilla ei läskiä ole päässyt tarttumaan kroppaan. Pidän todennäköisenä, että harrastan seksiäkin kohtuullisesti. Mikään ei minua sido tässä suhteessa.
Ei minun toisaalta tarvitse leikkiä nuorempaa kuin olen. Pidän viinistä, pitkistä päivällisistä, huolellisistä keskusteluista ja älykkäistä elämänkokemusta omaavista ihmisistä. En erityisemmin tunne tarvetta tutustua esimerkiksi uuteen musiikkin. Viime aikoina afroetno ja klassinen ovat tarjonneet suurimmat elämykset. Ja luen aina ikätoverini Kjell Westön uutuuden.
Ihmisen täytyy iän myötä viisastua, kasvaa henkisesti. Uteliaisuus ja kokeileminen, lukeminen ja matkustelu, urheilu ym jatkuvat tietysti - syventyvät jopa.
Jos 35 - 45-vuotias pukeutuu roiskeläppään kuin 14-vuotias ja juopottelee kevyen musiikin nuorisofestivaaleilla tai ryyppää yökerhoissa niin kuin 18-vuotias myöhäisteini, niin silloin hänen henkinen kehityksensä on pysähtynyt. Eri iässä on erilaiset kiinostuskohteet, pitää kasvaa. 41-vuotias voi hyvin vaeltaa vuorilla, ratsastaa, poimia karpaloita suolla sekä alkaavaikka mitä uusia harrastuksia. Hän voi myös istua mökkilaiturilla ja onkia, ei tarvitse enää teeskennellä ja näytellä roolia. Silloin keski-iässä ihminen on vahva - ja oikeastaan parhaassa iässä kokonaisvaltaisesti.
Vierailija kirjoitti:
50 vuotias ihminen on ollut maapallolla 50 vuotta. Hän on nähnyt aika monta kertaa aika monen asian, ei tuon ikäisenä enää ole jäljellä samanlaista uteliaisuutta elämää kohtaan, kuin esim 6 vuotiaalla.
Ok.
Minä taas olen luonteeltani erittäin utelias, eikä se piirre ole yhtään vähentynyt iän myötä. Pikemminkin olen saanut uusia kanavia sen toteuttamiseen. 😀 Tämä av-palsta on juuri siksi kiinnostava, kun täällä näkee tehokkaasti kerralla niin erilaisia ihmisiä. Oma tuttavapiirini on todella vireää ja energistä, enkä tunne livenä ketään sellaista henkidesti luovuttanutta kuin mitä tässäkin ketjussa on.
N50+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Eh...
Ihmiset harrastavat sellaisia asioita vanhempana, mitä he tottuivat harrastamaan nuorina.
Keski-ikäiset kasvoivat popin parissa ja tykkäävät siitä yhä. Pandoran keikalla yleisö oli viisikymppistä, kun se oli pinnalla heidän nuoruudessaan. Minäkin olin siellä.
Kuusikymppiset ovat 80-luvun rock-sukupolvea, silloin oli muotia jevi ja raskasmetalli ja suuret stadionkeikat. Sen ikäiset käyvät katsomassa Stadionilla rock-konsertteja, ei niissä näy nuoria.
Meidän keski-ikäisten vanhemmat eli suuret ikäluokat ovat varhaista rock-sukupolvea, Elvis, Beatles etc ja se sukupolvi käytti alkoholia nuorena paljon ja kännää yhä eläkkeelläkin, monilla on alkoholiongelma.
Heidän vanhemansa, n 30-luvulla syntyneet, taas kuuntelivat nuorina iskelmiä ja kävivät lavatansseissa, siksi he harrastivat niitä vanhoinakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Höpöhöpö. Jos on nuorena tykännyt vaikka Iron Maidenista, niin miksi viisikymppisenä vaihtaisi lavatansseihin?
Harva viisikymppinen tykkäsi teininä Iron Maidenistä ja tämä on faktaa. Mutta joo siis ihmetyttää että joku vaikka vetää joku viisikymppinen vetää jonkun bläkkis-paidan päälle ja on niin olevinaan. Harmainta hajua ei ole koko genrestä mutta kunhan saa elää nuoruutta uudelleen. Onhan se vähän säälittävää.
Ai jaa. Mä olen 80-luvun nuori ja nyt 59-vuotias. Tiedän useitakin ikäisiäni, jotka tykkäävät Iron Maidenista. Itse en ole mikään hc-fani, mutta on heillä hyviä biisejä. Voisin hyvinkin mennä heidän konserttiin.
Itsekin tykkäsin Iron Maidenista mutta vähän salaa, kun sitä pidettiin junttipoikien musiikkina. Nykyisin olen niin vanha, ettei tarvitse mahtua mihinkään lokeroihin, ja kuuntelen kaikessa rauhassa death metal -örinää. N58
Mitä ihmettä ap. Olen 58 v, enkä ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan tuollaista enkä itse ole noin ajatellut.
En kuunaan päivänä olisi voinut kuvitella omaa äitiäni pyörimässä humalassa jossakin festareilla viisikuusikymppisenä. Oi aikoja, oi tapoja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Höpöhöpö. Jos on nuorena tykännyt vaikka Iron Maidenista, niin miksi viisikymppisenä vaihtaisi lavatansseihin?
Harva viisikymppinen tykkäsi teininä Iron Maidenistä ja tämä on faktaa. Mutta joo siis ihmetyttää että joku vaikka vetää joku viisikymppinen vetää jonkun bläkkis-paidan päälle ja on niin olevinaan. Harmainta hajua ei ole koko genrestä mutta kunhan saa elää nuoruutta uudelleen. Onhan se vähän säälittävää.
Iron Maiden on juurikin tyypillistä viisikymppisten ja kuusikymppisten musiikkia kuten hevi ja metalli yleensäkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No viisikymppinen ei ole mikään teini enää. Se ärsyttää eniten että ollaan olevinaan niin nuorekkaita kun se fakta on että ovat viisikymppisiä. Se ei tarkoita elämän lopettamista tai elämistä kuin vanhus, mutta jotakin iän mukanaan tuomaa kypsyyttä olettaisi löytyvän.
Sitä on vaikea selittää. Kun ei se viisikymppinen nuoreksi muutu vaikka mitä tekisi ja miksi pitäisikään muuttua?
Miten se ilmenee, jos ”ollaan olevinaan niin nuorekkaita” ? Anna esimerkkejä, kun on niin outo kommentti.
No sanotaan näin että 20 vuotta sitten festareilla saattoi nähdä 10 viisikymppistä ja nyt niillä parveilee näitä viisikymppisiä. Tämä on faktaa. Ei mun äitini fanittanut Iron Maidenia viisikymppisenä eikä ollut koskaan siitä kuulutkaan. He kävivät lavatansseissa tai tanssiravintoloissa jne. Eli joku tarve ihmisillä on olla niin kovin nuorekkaita, miksi tätä tarvetta ei ollut ennen näillä samanikäisillä?
Eh...
Ihmiset harrastavat sellaisia asioita vanhempana, mitä he tottuivat harrastamaan nuorina.
Keski-ikäiset kasvoivat popin parissa ja tykkäävät siitä yhä. Pandoran keikalla yleisö oli viisikymppistä, kun se oli pinnalla heidän nuoruudessaan. Minäkin olin siellä.
Kuusikymppiset ovat 80-luvun rock-sukupolvea, silloin oli muotia jevi ja raskasmetalli ja suuret stadionkeikat. Sen ikäiset käyvät katsomassa Stadionilla rock-konsertteja, ei niissä näy nuoria.
Meidän keski-ikäisten vanhemmat eli suuret ikäluokat ovat varhaista rock-sukupolvea, Elvis, Beatles etc ja se sukupolvi käytti alkoholia nuorena paljon ja kännää yhä eläkkeelläkin, monilla on alkoholiongelma.
Heidän vanhemansa, n 30-luvulla syntyneet, taas kuuntelivat nuorina iskelmiä ja kävivät lavatansseissa, siksi he harrastivat niitä vanhoinakin.
Joka vuosikymmenellä on ollut alagenrensä, ja niitäkin kuunnellaan yhä. Mutta eivät kaikki juutu oman nuoruutensa musiikkityyleihin vaan kuuntelevat myös uutta, ja se vasta ihmisiä hämmentääkin.
Varmaan sekin vaikuttaa mitä musaa on nuorena kuunnellut. Jos nuorena on kuunnellut vaikka Tupacia, Nasia tai Biggietä niin tuskinpa sitä yhtäkkiä maku muuttuu niin paljon, että keski-ikäisenä haluaisikin hyppiä humpan tahtiin.