Naiset, mitä toisen naisen pitää tehdä että alatte syrjiä häntä porukassa/yhteisössä?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Mukavien ihmisten kanssa halutaan olla tekemisissä. ja jos ei ole mukava niin..
Kemiat ei vaan kohtaa, ei pakolla tarvitse olla mukava. Neutraali voi olla. Itse tosin yritän töissä olla mukava jokaiselle. Kaikkien kanssa ei voi olla ystävä, mutta toimeen täytyy ainakin töissä tulla, että saa hommat hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla narsisti ja hovi. Sitte se narsisti kokee jonkun uhaksi itselleen ja savustaa ulos hovinsa avustuksella.
Se opitaan jo peruskoulussa. Luokan kuningatar kerää hovin ympärilleen ja katsoo muita nenänvartta pitkin. Antaa lempeästi hymyillen ymmärtää, että olet täysi nolla.
Meillä ei ollut ketään tuollaista luokan kuningatarta (tai kuningasta).
Yhteisöllisyys on ilmeisesti outoa teille.
Ei tietenkään ollut. Olethan sinä suhteessa muita parempi ihminen.
Ilmeisesti oltiin koko luokka niitä parempia ihmisiä, joka asteella :D
Tunnistan tietysti, ketkä olivat ns. suosittuja ja ketkä ei, mutta ei meillä mitään yksittäisiä kuningattaria tai kuninkaita ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla narsisti ja hovi. Sitte se narsisti kokee jonkun uhaksi itselleen ja savustaa ulos hovinsa avustuksella.
Se opitaan jo peruskoulussa. Luokan kuningatar kerää hovin ympärilleen ja katsoo muita nenänvartta pitkin. Antaa lempeästi hymyillen ymmärtää, että olet täysi nolla.
Meillä ei ollut ketään tuollaista luokan kuningatarta (tai kuningasta).
Yhteisöllisyys on ilmeisesti outoa teille.
Ei tietenkään ollut. Olethan sinä suhteessa muita parempi ihminen.
Nämä humblebragaajat heivaan ensimmäisenä, minä en ole koskaan törmännyt mihinkään tuollaiseen, ettekö te ymmärrä mistään yhtään mitään…
Tuo tyyppi oli itse se kuningatar? 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla narsisti ja hovi. Sitte se narsisti kokee jonkun uhaksi itselleen ja savustaa ulos hovinsa avustuksella.
Se opitaan jo peruskoulussa. Luokan kuningatar kerää hovin ympärilleen ja katsoo muita nenänvartta pitkin. Antaa lempeästi hymyillen ymmärtää, että olet täysi nolla.
Meillä ei ollut ketään tuollaista luokan kuningatarta (tai kuningasta).
Yhteisöllisyys on ilmeisesti outoa teille.
Ei tietenkään ollut. Olethan sinä suhteessa muita parempi ihminen.
Ilmeisesti oltiin koko luokka niitä parempia ihmisiä, joka asteella :D
Tunnistan tietysti, ketkä olivat ns. suosittuja ja ketkä ei, mutta ei meillä mitään yksittäisiä kuningattaria tai kuninkaita ollut.
Meijän luokka olikin parempi kuin teidän luokka, lällää lälläää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla narsisti ja hovi. Sitte se narsisti kokee jonkun uhaksi itselleen ja savustaa ulos hovinsa avustuksella.
Se opitaan jo peruskoulussa. Luokan kuningatar kerää hovin ympärilleen ja katsoo muita nenänvartta pitkin. Antaa lempeästi hymyillen ymmärtää, että olet täysi nolla.
Meillä ei ollut ketään tuollaista luokan kuningatarta (tai kuningasta).
Yhteisöllisyys on ilmeisesti outoa teille.
Ei tietenkään ollut. Olethan sinä suhteessa muita parempi ihminen.
Todellisuudessa lähtökohtaisesti taipumuksemme on uskoa siihen, että omaelämäkerralliset muistikuvamme ovat totta. Samalla luokalla olleet saattavat päätyä hämmästelemään sitä, että muistiin nojaavat käsitykset ovat erilaisista tapahtumista ja niiden aikajärjestyksestä ovatkin aivan erilaisia. Tosiasiassa muistimme on erittäin häiriöherkkä järjestelmä erityisesti omaelämäkerrallisen muistin osalta. Useimmilla meistä on aiheettoman vahva usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia objektiivisesti.
Juuri juteltiin entisen koulukaverin kanssa näistä.
Muistot oli muuten samat, mutta häneltä sain kuulla, että yksi koulussa rauhallinen ja ujon oloinen tyttö kiusasi vapaa-ajalla joitain tyyppejä. Minulle tuo kyseinen tyttö ei ollut koskaan ilkeä, ja koulussa hän oli tosiaan hyvä ja rauhallinen oppilas, mutta jostain syystä en silti järkyttynyt ja yllättynyt tuosta tiedosta.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on tällainen tilanne harrastusporukassa. En tiedä tehneeni mitään, mutta jälkeenpäin olen kuullut uskomattomia johtopäätöksiä ja väärinkäsityksiä johonkin neutraaliin tai jopa kannustavaksi tarkoitettuun sanomiseeni liittyen.
Ymmärtämättömyyttä, ei tunne sinua. Joku joka tuntee toisen hyvin pitkältä ajalta, ei keksi outoja johtopäätöksiä eikä käsitä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla narsisti ja hovi. Sitte se narsisti kokee jonkun uhaksi itselleen ja savustaa ulos hovinsa avustuksella.
Se opitaan jo peruskoulussa. Luokan kuningatar kerää hovin ympärilleen ja katsoo muita nenänvartta pitkin. Antaa lempeästi hymyillen ymmärtää, että olet täysi nolla.
Meillä ei ollut ketään tuollaista luokan kuningatarta (tai kuningasta).
Yhteisöllisyys on ilmeisesti outoa teille.
Ei tietenkään ollut. Olethan sinä suhteessa muita parempi ihminen.
Ilmeisesti oltiin koko luokka niitä parempia ihmisiä, joka asteella :D
Tunnistan tietysti, ketkä olivat ns. suosittuja ja ketkä ei, mutta ei meillä mitään yksittäisiä kuningattaria tai kuninkaita ollut.
Meijän luokka olikin parempi kuin teidän luokka, lällää lälläää.
Voithan sen noinkin ajatella. Jotenkin vaikuttaa nyt siltä, että olet henkisesti jumissa siellä peruskoulussa. Ulosannin ja suppean maailmankuvan perustella ainakin (koska teillä on ollut luokassa joku "kuningatar", niin kaikilla pakko olla samoin, tai muuten kuvittelee olevansa parempi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla narsisti ja hovi. Sitte se narsisti kokee jonkun uhaksi itselleen ja savustaa ulos hovinsa avustuksella.
Se opitaan jo peruskoulussa. Luokan kuningatar kerää hovin ympärilleen ja katsoo muita nenänvartta pitkin. Antaa lempeästi hymyillen ymmärtää, että olet täysi nolla.
Meillä ei ollut ketään tuollaista luokan kuningatarta (tai kuningasta).
Yhteisöllisyys on ilmeisesti outoa teille.
Ei tietenkään ollut. Olethan sinä suhteessa muita parempi ihminen.
Todellisuudessa lähtökohtaisesti taipumuksemme on uskoa siihen, että omaelämäkerralliset muistikuvamme ovat totta. Samalla luokalla olleet saattavat päätyä hämmästelemään sitä, että muistiin nojaavat käsitykset ovat erilaisista tapahtumista ja niiden aikajärjestyksestä ovatkin aivan erilaisia. Tosiasiassa muistimme on erittäin häiriöherkkä järjestelmä erityisesti omaelämäkerrallisen muistin osalta. Useimmilla meistä on aiheettoman vahva usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia objektiivisesti.
Juuri juteltiin entisen koulukaverin kanssa näistä.
Muistot oli muuten samat, mutta häneltä sain kuulla, että yksi koulussa rauhallinen ja ujon oloinen tyttö kiusasi vapaa-ajalla joitain tyyppejä. Minulle tuo kyseinen tyttö ei ollut koskaan ilkeä, ja koulussa hän oli tosiaan hyvä ja rauhallinen oppilas, mutta jostain syystä en silti järkyttynyt ja yllättynyt tuosta tiedosta.
Yhden luokkakaverin ja sinun oman pään totuus on nyt nyt se koko totuus, jota levittäisit kuin jotain evankeliumia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla narsisti ja hovi. Sitte se narsisti kokee jonkun uhaksi itselleen ja savustaa ulos hovinsa avustuksella.
Se opitaan jo peruskoulussa. Luokan kuningatar kerää hovin ympärilleen ja katsoo muita nenänvartta pitkin. Antaa lempeästi hymyillen ymmärtää, että olet täysi nolla.
Meillä ei ollut ketään tuollaista luokan kuningatarta (tai kuningasta).
Yhteisöllisyys on ilmeisesti outoa teille.
Ei tietenkään ollut. Olethan sinä suhteessa muita parempi ihminen.
Todellisuudessa lähtökohtaisesti taipumuksemme on uskoa siihen, että omaelämäkerralliset muistikuvamme ovat totta. Samalla luokalla olleet saattavat päätyä hämmästelemään sitä, että muistiin nojaavat käsitykset ovat erilaisista tapahtumista ja niiden aikajärjestyksestä ovatkin aivan erilaisia. Tosiasiassa muistimme on erittäin häiriöherkkä järjestelmä erityisesti omaelämäkerrallisen muistin osalta. Useimmilla meistä on aiheettoman vahva usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia objektiivisesti.
Juuri juteltiin entisen koulukaverin kanssa näistä.
Muistot oli muuten samat, mutta häneltä sain kuulla, että yksi koulussa rauhallinen ja ujon oloinen tyttö kiusasi vapaa-ajalla joitain tyyppejä. Minulle tuo kyseinen tyttö ei ollut koskaan ilkeä, ja koulussa hän oli tosiaan hyvä ja rauhallinen oppilas, mutta jostain syystä en silti järkyttynyt ja yllättynyt tuosta tiedosta.
Yhden luokkakaverin ja sinun oman pään totuus on nyt nyt se koko totuus, jota levittäisit kuin jotain evankeliumia?
Edelleen ollaan useiden luokkalaisten kanssa tekemisissä, kyllä on juteltu useastikin kouluajoista tietenkin. Huom: porukalla ollaan edelleen tekemisissä, ei mitään yksittäisiä kuningattaria ja kuninkaita joita muut palvoo.
Mutta jatka toki jankuttamista, että muilla on pakko olla samanlainen peruskoulun luokka kuin sinulla :D
Vierailija kirjoitti:
Syrjiminen tuskin on kyseessä, ap. Yleensä ihminen omalla käytöksellään aiheuttaa sen, etteivät muut halua olla tekemisissä.
Niin, syynä voi olla vaikka poikkeava katsekontakti. Silloin on ihan yksi ja sama kuinka kiva, ystävällinen ja luotettava on. Pelkkä pieni poikkeama katsekontaktissa riittää siihen että aletaan syrjimään, jopa kiusaamaan.
Kukaan sitä syytä ei tietenkään tule kertomaan. Jättävät vaan yksin ihmettelemään, että mitä ihmettä teen väärin.
Vierailija kirjoitti:
En koe syrjiväni, mutta on siitäkin joskus syytetty, kun haluan töissä vaan hoitaa työasiat enkä olla kavereita.
Tämä. Ei pidä olettaa, että työyhteisössä pitää automaattisesti avautua yksityiselämästä. Tätähän se yleensä tarkoittaa, jos on tekemisissä muuallakin kuin töissä. Ei kaikkia ihmisiä tarvitse päästää ihan lähelle.
Työpaikalla aloitti uusi tyyppi. Oli mielestään hyvin vitsikäs, vitsaili muun muassa toisten naiskollegojen vartaloilla, varoitteli lihomisesta ja kun parin kuukauden kuluttua lähti, totesi paikan olevan täyttä koulutuksen haaskausta. Tarvitseeko mainita, että ei oikein suoriutunut tehtävistään... Naurettiin koko tyypille, unohdettiin hänet.
Kunnes hän parin vuoden päästä haki takaisin ja yritti painostamalla saada paikan, olevansa ylikoulutettu mutta alentuvansa tehtävään pakon edessä. Ei päässyt enää, "ei sopinut tiimiin".
Mistä muuten johtuu, että joillekin (palstalaisille) tulee herkästi tuollainen ajatus, että toinen "kuvittelee olevansa parempi"?
Minulle ei tule oikein koskaan mieleen tuollainen, joten kiinnostaa mitkä piirteet tuollaiseen liittyy? En muutenkaan lähtökohtaisesti oleta muista pahaa, en odota pahinta, en kuvittele toisten pitävän itseään muita parempana jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjiminen tuskin on kyseessä, ap. Yleensä ihminen omalla käytöksellään aiheuttaa sen, etteivät muut halua olla tekemisissä.
Niin, syynä voi olla vaikka poikkeava katsekontakti. Silloin on ihan yksi ja sama kuinka kiva, ystävällinen ja luotettava on. Pelkkä pieni poikkeama katsekontaktissa riittää siihen että aletaan syrjimään, jopa kiusaamaan.
Kukaan sitä syytä ei tietenkään tule kertomaan. Jättävät vaan yksin ihmettelemään, että mitä ihmettä teen väärin.
Tämä on todella syvältä. Neuroepätyypillisillä ihmisillä on usein poikkeava katsekontakti, eivätkä he tarkoita sillä mitään.
2 kaveria oli jotka pitivät rikollisia miehiä lähellään. Meidän kaveripiiriin ei päästetä rikollisia eikä rikollisten tyttöystäviä. Että olkoot sitten niiden rikollistensa kanssa. Ja saavat varmasti mitä tilaavat elämältä päästämällä elämäänsä moisia.
Vierailija kirjoitti:
Riittääkö, että naama ärsyttää, vai tarvitaanko oikea syy?
Mulle on tapahtunut tätä. Porukassa mulle ei puhuta, miehelleni kyllä lässytetään. Puhun nyt naisista joita en tunne ja he eivät tunne minua
Naiset voivat jutella vain yhden kanssa kerrallaan. Luultavasti muutamilla synkkaa, eikä osa jaksa keskittyä loputtomaan määrään ihmisiä siellä. Muualla ehkä aikaa vapautuu. Kaikki eivät pidä toisistaan tai löydy yhteistä. Mutta sen näkee sitten?
Jos ei pidä huolta lapsistaan tai jopa hylkää lapsensa, niin sitä ei ole katsottu hyvällä.
Ärsyttävintä on epäjohdonmukainen käytös - välillään ollaan ikään kuin kaveri ja välillä ei.
Todellisuudessa lähtökohtaisesti taipumuksemme on uskoa siihen, että omaelämäkerralliset muistikuvamme ovat totta. Samalla luokalla olleet saattavat päätyä hämmästelemään sitä, että muistiin nojaavat käsitykset ovat erilaisista tapahtumista ja niiden aikajärjestyksestä ovatkin aivan erilaisia. Tosiasiassa muistimme on erittäin häiriöherkkä järjestelmä erityisesti omaelämäkerrallisen muistin osalta. Useimmilla meistä on aiheettoman vahva usko siihen, että muistimme kuvaa menneitä tapahtumia objektiivisesti.