Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?

Ei ole muuta ongelmaa kuin epärealistiset odotukset opetuksesta. Kuvitellaan että opettaja pystyy tekemään työt opiskelijoiden puolesta ja he niittävät hedelmät.

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätöihin perustuva arvostelu ja niiden mahdollistama järkyttävän suuri epä-tasa-arvo arvioinneissa. Esim. tradenomitutkinnoissa arviot perustuu pelkkiin ryhmätöihin. Epätasa-arvoa lisää ammattikorkean ilmaiset työharkat ja opintojen vuotta pidempi kesto kandiin nähden. Puhumattakaan siitä että amkeissa työharkat palkattomat ja yliopistoissa palkalisia. Jopa koulu maksaa harkkatukea toisin kuin amkeissa.

Meillä amkissa arvioitiin ryhmätöissä myös muiden suoritus jotta lusmut jäävät kiinni - saattoi johtaa joko matalampaan arvosanaan tai jopa hylkäykseen lusmujen kohdalla. Ja erinomaisella panoksella saattoi saada korkeimman arvosanan. En voi käsittää miksei tätä systeemiä ole kaikkialla, tosi yksinkertainen keino mitata suoritus yksilöllisemmin.

Vasentuminen, yliopistojen politisoituminen. Helsinki etunenässä. 

Vierailija kirjoitti:

Afrikan tähti.

Opiskelijat pelaa sitä salaa kaiket illat. Se on rasistinen peli, ja vaikuttaa opiskeluun. Se peli on kiellettävä.

Kimble ne minun opiskelun aikana ajankulukseen pelasi.

Jos tavoite on "korkea"kouluttaa 60% väestöstä, tarkoittaa se korkeammalla matematiikalla sitä että osa tuosta porukasta on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.

Ai niin tämän toteaminenkin on varmaan vastoin jotain cis-internationalistista ideologiaa, joten nyt saa alapeukutaa. 

Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt.

Opiskelupaikkoja on vaan lisätty kun samaan aikaan ikäluokat pienentyvät jatkuvasti. Paljon on opiskelijoita jotka päääsevät opiskelemaan mutta valmistuminen on sitten hankalampaa ja siksi on laskettu maisterin tutkinnon vaatimuksia. 

Joukossa on aina huippuopiskelijoita jotka pärjäävät ihan missä tahansa Suomessa tai ulkomailla. Tieteen ja talouden kannalta pitää panostaa huippuyksilöihin koska vain sitä kautta saadaan Suomi nousuun.

Sitten on varmaan kaltaisiani, jotka kokevat opiskelusta saadut hyödyt melko vähäisiksi. Eli joku 10% opinnoista oli oikeasti hyödyllistä töissä. Kunhan vaan pääsi töihin ja sitten siellä töissä opetteli paljon lisää asioita vuosia, niin sitten vasta osasi kunnolla jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.

Miksi miehet eivät enää halua lääkikseen?

Oletan, että naisten opiskelutaidot on paremmat ja menestyvät pääsykokeissa. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt.

Opiskelupaikkoja on vaan lisätty kun samaan aikaan ikäluokat pienentyvät jatkuvasti. Paljon on opiskelijoita jotka päääsevät opiskelemaan mutta valmistuminen on sitten hankalampaa ja siksi on laskettu maisterin tutkinnon vaatimuksia. 

Joukossa on aina huippuopiskelijoita jotka pärjäävät ihan missä tahansa Suomessa tai ulkomailla. Tieteen ja talouden kannalta pitää panostaa huippuyksilöihin koska vain sitä kautta saadaan Suomi nousuun.

Kuten mitä? 20 vuotta sitten ainoastaan harrastajat osasivat ohjelmoida ennen yliopisto-opintoja. Nykyään merkittävä osa uusista opiskelijoista osaa ohjelmoinnista alkeita.

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt.

Opiskelupaikkoja on vaan lisätty kun samaan aikaan ikäluokat pienentyvät jatkuvasti. Paljon on opiskelijoita jotka päääsevät opiskelemaan mutta valmistuminen on sitten hankalampaa ja siksi on laskettu maisterin tutkinnon vaatimuksia. 

Joukossa on aina huippuopiskelijoita jotka pärjäävät ihan missä tahansa Suomessa tai ulkomailla. Tieteen ja talouden kannalta pitää panostaa huippuyksilöihin koska vain sitä kautta saadaan Suomi nousuun.

Kuten mitä? 20 vuotta sitten ainoastaan harrastajat osasivat ohjelmoida ennen yliopisto-opintoja. Nykyään merkittävä osa uusista opiskelijoista osaa ohjelmoinnista alkeita.

Ja monella se jää tähän, että osataan vain alkeet. 

Matemaattisten aineiden pääsykoeuudistus meni siinä mielessä huonompaan suuntaan, että vaikeustasoa madallettiin. Aika helpoilta tehtävät vaikutti. Nyt vaikuttaa siltä, että tehtävien määrä korvaa laadun. Onko vastaavasti esim. DI-koulutuksen perusmatematiikan tasoa laskettu?

Olen mielenkiinnosta käynyt läpi/laskenut kaikki pitkän matematiikan yo-kokeet vuodesta 70 eteenpäin. Vielä 90-luvulla tehtävät olivat analyyttisempiä, myös kompleksiluvut näyttivät suurta roolia. Enää ei kompleksiluvut kuulu opetussuunnitelmaan, mitä suuresti ihmettelen. Tietokoneavusteisuus on tullut tilalle ja perusmekaaninen laskenta jäänyt taka-alalle. Helppojen tehtävien määrää lisätty. 

En tiedä mitä nykyään DI-koulutuksen pakolliset matematiikan kurssit pitää sisällään. Mutta aikoinaan kun itse opiskelin, niin ensimmäisellä kurssilla opiskeltiin n-ulotteisia vektoreita, matriiseja, funktionaalioppia, topologiaa...

AMK:sta olen kuullut sen, että kursseista pääsee melkein läpi kunhan osaa kirjoittaa nimensä koepaperiin. 

Vierailija kirjoitti:

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi ei ole koskaan pärjännyt kummoisesti. Parempaan pitäisi pystyä.

Itseasiassa esimerkiksi innovatiivisuusrankingeissa olemme pärjänneet koko ajan aivan Ruotsin veroisesti ja selvästi Tanskaa paremmin. Taloudellisesti sitten onkin täysin toinen juttu. Dippainssikulttuuri ei tahdo menestyä kuluttajatuotemarkkinoilla ja se on kivemme kengässä, kun teollisuustuotanto ei pysty rahoittamaan yhteiskunnan kuluja.

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Juuri julkaistiin tutkimus missä todettiin useamman kielen käytön ehkäisevän muistisairauksien puhkeamista. Mieti sitä seuraavan kerran närkästyessäsi, kun et saa palvelua puhtaalla suomen kielellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.

AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.

Sillä erolla, että entiselle opistoasteelle eivät päässeet kaikki. Näin oli ainakin insinöörialoilla. Samoin sairaanhoitajilla. Mutta sen jälkeen kun amkkeja perustettiin joka kuntaan niin tilanne on kertomasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Juuri julkaistiin tutkimus missä todettiin useamman kielen käytön ehkäisevän muistisairauksien puhkeamista. Mieti sitä seuraavan kerran närkästyessäsi, kun et saa palvelua puhtaalla suomen kielellä.

Tuo ei ole useamman kielen sujuvaa käyttöä vaan niiden raiskaamista, ja merkki huonosta koulutustaustasta. 

"Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä."

Varsinkin huuhaa-tieteiden opiskelijat ovat yleensä naisia.  

Sieluni huutaa tuskasta. Sekoittaminen nimenomaan on luovaa käyttöä.