Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?

Ei ole muuta ongelmaa kuin epärealistiset odotukset opetuksesta. Kuvitellaan että opettaja pystyy tekemään työt opiskelijoiden puolesta ja he niittävät hedelmät.

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätöihin perustuva arvostelu ja niiden mahdollistama järkyttävän suuri epä-tasa-arvo arvioinneissa. Esim. tradenomitutkinnoissa arviot perustuu pelkkiin ryhmätöihin. Epätasa-arvoa lisää ammattikorkean ilmaiset työharkat ja opintojen vuotta pidempi kesto kandiin nähden. Puhumattakaan siitä että amkeissa työharkat palkattomat ja yliopistoissa palkalisia. Jopa koulu maksaa harkkatukea toisin kuin amkeissa.

Meillä amkissa arvioitiin ryhmätöissä myös muiden suoritus jotta lusmut jäävät kiinni - saattoi johtaa joko matalampaan arvosanaan tai jopa hylkäykseen lusmujen kohdalla. Ja erinomaisella panoksella saattoi saada korkeimman arvosanan. En voi käsittää miksei tätä systeemiä ole kaikkialla, tosi yksinkertainen keino mitata suoritus yksilöllisemmin.

Vasentuminen, yliopistojen politisoituminen. Helsinki etunenässä. 

Vierailija kirjoitti:

Afrikan tähti.

Opiskelijat pelaa sitä salaa kaiket illat. Se on rasistinen peli, ja vaikuttaa opiskeluun. Se peli on kiellettävä.

Kimble ne minun opiskelun aikana ajankulukseen pelasi.

Jos tavoite on "korkea"kouluttaa 60% väestöstä, tarkoittaa se korkeammalla matematiikalla sitä että osa tuosta porukasta on keskimääräistä vähemmän älykkäitä.

Ai niin tämän toteaminenkin on varmaan vastoin jotain cis-internationalistista ideologiaa, joten nyt saa alapeukutaa. 

Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt.

Opiskelupaikkoja on vaan lisätty kun samaan aikaan ikäluokat pienentyvät jatkuvasti. Paljon on opiskelijoita jotka päääsevät opiskelemaan mutta valmistuminen on sitten hankalampaa ja siksi on laskettu maisterin tutkinnon vaatimuksia. 

Joukossa on aina huippuopiskelijoita jotka pärjäävät ihan missä tahansa Suomessa tai ulkomailla. Tieteen ja talouden kannalta pitää panostaa huippuyksilöihin koska vain sitä kautta saadaan Suomi nousuun.

Sitten on varmaan kaltaisiani, jotka kokevat opiskelusta saadut hyödyt melko vähäisiksi. Eli joku 10% opinnoista oli oikeasti hyödyllistä töissä. Kunhan vaan pääsi töihin ja sitten siellä töissä opetteli paljon lisää asioita vuosia, niin sitten vasta osasi kunnolla jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.

Miksi miehet eivät enää halua lääkikseen?

Oletan, että naisten opiskelutaidot on paremmat ja menestyvät pääsykokeissa. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt.

Opiskelupaikkoja on vaan lisätty kun samaan aikaan ikäluokat pienentyvät jatkuvasti. Paljon on opiskelijoita jotka päääsevät opiskelemaan mutta valmistuminen on sitten hankalampaa ja siksi on laskettu maisterin tutkinnon vaatimuksia. 

Joukossa on aina huippuopiskelijoita jotka pärjäävät ihan missä tahansa Suomessa tai ulkomailla. Tieteen ja talouden kannalta pitää panostaa huippuyksilöihin koska vain sitä kautta saadaan Suomi nousuun.

Kuten mitä? 20 vuotta sitten ainoastaan harrastajat osasivat ohjelmoida ennen yliopisto-opintoja. Nykyään merkittävä osa uusista opiskelijoista osaa ohjelmoinnista alkeita.