Lue keskustelun säännöt.
Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?
18.08.2026 |
Opiskelijat on kuitenkin tasokkaita kun vain parhaat pääsevät sisään.
Kommentit (193)
Opettajat on viihdemiehiä. Vetävät sidllä jotain humorisyista viihde ohjelmaa. Opetus on ihan sivuroolissa. Opettaja ei ole auktoriteetti. Opetus on aiva liian pitkälle venähtänyt. Ihmiset ovat jo työelämässä mukana kun menevät koekeakouluun. Tämä aiheuttaa sitä ettei koua enää nähdä tärkeimpänä. Pitäisi aikaistaa korkeakoulujen aloitusta merkittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Sillä erolla, että entiselle opistoasteelle eivät päässeet kaikki. Näin oli ainakin insinöörialoilla. Samoin sairaanhoitajilla. Mutta sen jälkeen kun amkkeja perustettiin joka kuntaan niin tilanne on kertomasi.
Ongelma on nimenomaan tämä, kun korkeakouluja haluttiin viedä maaseudulle jotta maalaisten ei tarvitsisi muuttaa isompiin kaupunkeihin. Ei tullut sivistystä maaseudulle, vaikka koulut tuotiin nenän eteen. Sen sijaan korkeakoulutus koki ison inflaation.
Kommentti oli aika vasemmistolainen (vasemmisto inhoaa maalaisia). Todellisuudessa Lievuva Liekinvarsi (Riitta Uosukainen) halusi kaikista maistereita. Tämä siksi, että hänen mukaansa suomalaisten osaaminen on huippuluokkaa. Suomalainen insinööri vastasi muka kymmentä kiinalaista insinööriä ja siksi kannattaa maksaa kymmenkertaista palkkaakin. Tehtiin amk-uudistus ym. kivaa. Sitten maahan pakkasi yli 10 prosenttia ulkomaan väkeä ja muutenkin osaaminen alkoi laskea, kiitos kielitaidottomuuden, tietotekniikan ja ties minkä. Tässä hetkessä Suomi markkinoi opetusta vientituotteena, jolle nykyisin nauretaan joka paikassa. Esimerkiksi Ruotsi pitää Suomen koulutusjärjestelmää todella tyhmänä ja sitä se onkin.
- Eri
Maalaisia inhoavat myös he, jotka kannattavat vapaata markkinataloutta koska maaseudulla asuminen perustuu tukiaisiin ja tehottomaan verovarojen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
"Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt."
Tämä lähtee jo peruskoulusta. Omien 80-luvulla syntyneiden lasteni kirjoja ja kotitehtäviä katsellessani hämmästelin sitä, että ysi luokan lopussa oli päästy vasta siihen mitkä opetettiin jo muinaisen keskikoulun kolmannella luokalla. Nyt lastenlasten osalta ei päästä edes samaan kuin omien lasteni aikaan.
Yrittäjä kaverini valittavat, että nykyiset vastavalmistuneet eivät osaa mitään, riippumatta koulutusasteesta ( ammattikoulu, amk tai yliopisto). Kaikki pitää opettaa kädestä pitäen. Opetusvastuuta sysitään jo opiskeluvaiheessa yrittäjille.
Eli te 7.lk opiskelitte samat asiat kuin 90-luvun ysiluokkalaiset? Tämä on erikoinen väite, sillä olen väitellyt tiedon kokonaisvaatimustasoista eri sukupolvien välillä ja 80-luvulla syntyneet on pääsääntöisesti se "osaavin" sukupolvi kaikkien mittareiden mukaan. Laitatko vielä nämä oppikirjalähteesi, jotta voin tarkistaa asian saman tein.
Yst. Vanha proffa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.
2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään
3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia
Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.
Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.
Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.
Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.
Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.
Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta.
Minulle opetettiin aikoinaan yliopistosssa benchmarkkingin lähde. Se tulee siitä, että mestari ja kisälli istuvat penkillä ja vertailevat töidensä tulosta ja pohtivat miten kisälli voisi parantaa.
- Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Lähde: Amkkilaisen oma mutu ja omanarvontunto.
Kerro toki, miten selität olemattomat sisäänpääsyrajat maaseudun yliopistoissa. Myös lopettaneiden prosentuaalinen määrä on paljon korkeampi. Suureen osaan pk-seudun amk-linjoista on huomattavasti vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa Jyväskylän yliopistoon.
T. DI Aallosta
Ai, sinulle "heittämällä pätevämää ainesta" mitataan stadin yksittäisten amk-linjojen ja maalaiskorkeakoulujen yksittäisten koulutusohjelmien tarkoitushakuisella sisäänpääsyrajojen vertailulla. Minulle pätevyyden vertailu tapahtuu ei sisääntulijoiden ulospäässeiden vertailusta. Jos vertaillaan vaikka Jyväskylän yliopiston KTM:n ja metropolian tradenomien "pätevyyttä", molemmilla vaikkapa laskentatoimi pääaineena.
Anekdootti: Kun vuonna 1988 kirjoitin ylioppilaaksi, en olisi päässyt opiskelemaan Liikemiesten kauppaoppilaitoksen vientikaupan yo-merkonomilinjalle, jonne vaadittiin 9.5 keskiarvoa. No, en lannistunut vaan aloitin samana syksynä Otaniemessä tuotantotalouden DI:n opinnot. Siellä Pasilassa kun oli heittämällä pätevämpi aines.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.
2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään
3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia
Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.
Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.
Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.
Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.
Etkö todella osaa itse selittää suomeksi? Kokeile edes. Siinä sinulle kehittävä aivopähkinä.
Minuakin kiinnostaa! Miten sinä käytät benchmarkkausta suomeksi sujuvasti niin että kaikki ymmärtää?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt."
Tämä lähtee jo peruskoulusta. Omien 80-luvulla syntyneiden lasteni kirjoja ja kotitehtäviä katsellessani hämmästelin sitä, että ysi luokan lopussa oli päästy vasta siihen mitkä opetettiin jo muinaisen keskikoulun kolmannella luokalla. Nyt lastenlasten osalta ei päästä edes samaan kuin omien lasteni aikaan.
Yrittäjä kaverini valittavat, että nykyiset vastavalmistuneet eivät osaa mitään, riippumatta koulutusasteesta ( ammattikoulu, amk tai yliopisto). Kaikki pitää opettaa kädestä pitäen. Opetusvastuuta sysitään jo opiskeluvaiheessa yrittäjille.
Eli te 7.lk opiskelitte samat asiat kuin 90-luvun ysiluokkalaiset? Tämä on erikoinen väite, sillä olen väitellyt tiedon kokonaisvaatimustasoista eri sukupolvien välillä ja 80-luvulla syntyneet on pääsääntöisesti se "osaavin" sukupolvi kaikkien mittareiden mukaan. Laitatko vielä nämä oppikirjalähteesi, jotta voin tarkistaa asian saman tein.
Yst. Vanha proffa
Ja anteeksi, puhuit siis peräti keskikoulun kolmasluokkalaisista, et oppikoulun. Entistä kiinnostavampaa. Kiitos lähteistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Sillä erolla, että entiselle opistoasteelle eivät päässeet kaikki. Näin oli ainakin insinöörialoilla. Samoin sairaanhoitajilla. Mutta sen jälkeen kun amkkeja perustettiin joka kuntaan niin tilanne on kertomasi.
Ongelma on nimenomaan tämä, kun korkeakouluja haluttiin viedä maaseudulle jotta maalaisten ei tarvitsisi muuttaa isompiin kaupunkeihin. Ei tullut sivistystä maaseudulle, vaikka koulut tuotiin nenän eteen. Sen sijaan korkeakoulutus koki ison inflaation.
Kommentti oli aika vasemmistolainen (vasemmisto inhoaa maalaisia). Todellisuudessa Lievuva Liekinvarsi (Riitta Uosukainen) halusi kaikista maistereita. Tämä siksi, että hänen mukaansa suomalaisten osaaminen on huippuluokkaa. Suomalainen insinööri vastasi muka kymmentä kiinalaista insinööriä ja siksi kannattaa maksaa kymmenkertaista palkkaakin. Tehtiin amk-uudistus ym. kivaa. Sitten maahan pakkasi yli 10 prosenttia ulkomaan väkeä ja muutenkin osaaminen alkoi laskea, kiitos kielitaidottomuuden, tietotekniikan ja ties minkä. Tässä hetkessä Suomi markkinoi opetusta vientituotteena, jolle nykyisin nauretaan joka paikassa. Esimerkiksi Ruotsi pitää Suomen koulutusjärjestelmää todella tyhmänä ja sitä se onkin.
- Eri
Maalaisia inhoavat myös he, jotka kannattavat vapaata markkinataloutta koska maaseudulla asuminen perustuu tukiaisiin ja tehottomaan verovarojen käyttöön.
Voihan se nykyisin olla niinkin, sillä Suomessa ei taida olla enää yhtään oikeistopuoluetta. Ennen maalla oli sanonta, että jos on pakko valita kommarin ja sossun väliltä, kannattaa valita kommari, koska he sentään sallivat yrittämisen. Mitä sitten maaseudun tehottomuuteen tulee, niin ehkä markkinatalous pitäisi korjata poistamalla tukiaiset, jolloin ruoan hinta noin kymmenkertautuisi. Tällöin rikkaat eli eniten tuottava kansanosa jäisi jäljelle, kun köyhille ei jäisi ruokaa.
Täällä syytetään amkeja vaikka puhutaan ihan perinteisen yliopiston ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Lähde: Amkkilaisen oma mutu ja omanarvontunto.
Kerro toki, miten selität olemattomat sisäänpääsyrajat maaseudun yliopistoissa. Myös lopettaneiden prosentuaalinen määrä on paljon korkeampi. Suureen osaan pk-seudun amk-linjoista on huomattavasti vaikeampi päästä sisään kuin vaikkapa Jyväskylän yliopistoon.
T. DI Aallosta
Ai, sinulle "heittämällä pätevämää ainesta" mitataan stadin yksittäisten amk-linjojen ja maalaiskorkeakoulujen yksittäisten koulutusohjelmien tarkoitushakuisella sisäänpääsyrajojen vertailulla. Minulle pätevyyden vertailu tapahtuu ei sisääntulijoiden ulospäässeiden vertailusta. Jos vertaillaan vaikka Jyväskylän yliopiston KTM:n ja metropolian tradenomien "pätevyyttä", molemmilla vaikkapa laskentatoimi pääaineena.
Anekdootti: Kun vuonna 1988 kirjoitin ylioppilaaksi, en olisi päässyt opiskelemaan Liikemiesten kauppaoppilaitoksen vientikaupan yo-merkonomilinjalle, jonne vaadittiin 9.5 keskiarvoa. No, en lannistunut vaan aloitin samana syksynä Otaniemessä tuotantotalouden DI:n opinnot. Siellä Pasilassa kun oli heittämällä pätevämpi aines.
En tainnut puhua yksittäisistä opintolinjoista. Ainoat opintolinjat, joihin on hankalampi päästä jossain Oulussa, Kuopiossa tai Rovaniemellä ovat lääkis ja oikis, muutoin sisään pääsee kuka tahansa. Kuka tästä hyötyy? Erityisesti Oulusta valmistuneiden diplomi-insinöörien osaaminen on todella huonoa, jotkut yksittäistapaukset poislukien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Varmasti löytyy joku prosentti hyvää ainesta AMK-laitoksista, mutta suurin osa on jotain muuta. Toki löytyy AMK-aloja, joihin on prosentuaalisesti huomattavasti vaikeampi päästä kuin jollekin Aallon insinöörilinjalle.
Itä-Suomen yliopistosta voi valmistua esim. lääkiriksi tai juristiksi. Sanoisin että tämä aines on jossain määrin tasokkaampaa kuin keskiverto AMK-opiskelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.
AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.
Sillä erolla, että entiselle opistoasteelle eivät päässeet kaikki. Näin oli ainakin insinöörialoilla. Samoin sairaanhoitajilla. Mutta sen jälkeen kun amkkeja perustettiin joka kuntaan niin tilanne on kertomasi.
Ongelma on nimenomaan tämä, kun korkeakouluja haluttiin viedä maaseudulle jotta maalaisten ei tarvitsisi muuttaa isompiin kaupunkeihin. Ei tullut sivistystä maaseudulle, vaikka koulut tuotiin nenän eteen. Sen sijaan korkeakoulutus koki ison inflaation.
Kommentti oli aika vasemmistolainen (vasemmisto inhoaa maalaisia). Todellisuudessa Lievuva Liekinvarsi (Riitta Uosukainen) halusi kaikista maistereita. Tämä siksi, että hänen mukaansa suomalaisten osaaminen on huippuluokkaa. Suomalainen insinööri vastasi muka kymmentä kiinalaista insinööriä ja siksi kannattaa maksaa kymmenkertaista palkkaakin. Tehtiin amk-uudistus ym. kivaa. Sitten maahan pakkasi yli 10 prosenttia ulkomaan väkeä ja muutenkin osaaminen alkoi laskea, kiitos kielitaidottomuuden, tietotekniikan ja ties minkä. Tässä hetkessä Suomi markkinoi opetusta vientituotteena, jolle nykyisin nauretaan joka paikassa. Esimerkiksi Ruotsi pitää Suomen koulutusjärjestelmää todella tyhmänä ja sitä se onkin.
- Eri
Maalaisia inhoavat myös he, jotka kannattavat vapaata markkinataloutta koska maaseudulla asuminen perustuu tukiaisiin ja tehottomaan verovarojen käyttöön.
Voihan se nykyisin olla niinkin, sillä Suomessa ei taida olla enää yhtään oikeistopuoluetta. Ennen maalla oli sanonta, että jos on pakko valita kommarin ja sossun väliltä, kannattaa valita kommari, koska he sentään sallivat yrittämisen. Mitä sitten maaseudun tehottomuuteen tulee, niin ehkä markkinatalous pitäisi korjata poistamalla tukiaiset, jolloin ruoan hinta noin kymmenkertautuisi. Tällöin rikkaat eli eniten tuottava kansanosa jäisi jäljelle, kun köyhille ei jäisi ruokaa.
Tai sitten se ruoka tulisi sieltä missä se kannattaa tuottaa tai sitten tuotettaisiin sitä mikä kannattaa. Katsos kun rajat eivät ole kiinni ja Varsinais-Suomi on elinvoimainen maatalousalue. Loppuisi järjetön maitoralli jostain Lapin perukoilta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Miksi miehet eivät enää halua lääkikseen?
Harva pääsee, vaikka haluaisi. Pitää olla jonkunverran älliä ja lukupäätä sekä jaksamista. Nykymiehistä harvalla on.
Vertaisin tavallisen yleislääkärin työtä tehdastyöhön, vain liksa on toki parempi, mutta jos haasteita haluaa, niin en suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Hki/Tre/Turun ammattikorkeissa on heittämällä pätevämpää ainesta opiskelemassa kuin jossain Itä-Suomen ylioistossa.
Varmasti löytyy joku prosentti hyvää ainesta AMK-laitoksista, mutta suurin osa on jotain muuta. Toki löytyy AMK-aloja, joihin on prosentuaalisesti huomattavasti vaikeampi päästä kuin jollekin Aallon insinöörilinjalle.
Itä-Suomen yliopistosta voi valmistua esim. lääkiriksi tai juristiksi. Sanoisin että tämä aines on jossain määrin tasokkaampaa kuin keskiverto AMK-opiskelija.
Ja nämäkin lääkisläiset ja oikislaiset saapuvat maalle opiskelemaan kasvukeskuksista, kun kotikaupunkiin eivät päässeet, ja palaavat takaisin valmistuttuaan. Ei tainnut ratketa maaseudun lääkäripula sijoittamalla lääkis maaseudulle.
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Ei ole korkeakouluopetusta.
On korkeakoulut, joissa kerrotaan opiskeltava materiaali ja sitten tentitään. "Opettajat" ovat suojatyöpaikoissa ja raahautuvat risaisissa farkuissa väkisin joskus luennolle. Opetus on olematonta, ja käytännössä korkeakouluihin sisään pääsyn jälkeen kuka tahansa selviää läpi. Sisäänpääsyä rajoitetaan "pääsykokeilla", jotka sopivat parhaiten niille, jotka eivät käy töissä hakiessaan opiskelupaikkaa. Järkevin porukka skippaa opinnot ja siirtyy tekemään rahaa.
Kannattaa lukea hesarista eilinen(?) loistava mielipidekirjoitus.
Tässä sitä nyt ollaan kun jokainen työläisperheen jälkeläinen on saanut opiskella itselleen ilmaisen korkeakoulututkinnon: ei tullutkaan keskiluokkaista!
Kaikki koulutus on maassamme kokenut inflaation em. syistä. Äänestän sitä puoluetta, joka laittaa lukukausimaksut kaikkiin korkeakouluopintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain yliopistoon valikoituvat parhaat. Ns ammattikorkeakoulut olisi syytä muuttaa takaisin opistoiksi (esim sairaahoito-opisto, poliisi-opisto,kauppaopisto), koska sen tasoista on opetus ja opiskelija-aines. Näin olen havainnoinnut ihan arkielämässä. Ammattikouluihin takaisin kunnon opetus, niin alkaa tulla osaavaa duunaria, kuten aikoinaan oli.
Tutkimusten mukaan vain noin 30 prosenttia ikäluokasta on aidosti ns. korkeakoulukelpoista. Jos vaaditaan, että 70 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettua, niin tämä vaatimus johtaa vääjäämättä koulutustason laskuun!
Väärin. Ongelma ei ole korkeakoulutettujen määrä, vaan se, että opetus on olematonta ja että kuka tahansa pääsee opinnoista läpi.
Jos totta puhutaan, homman pitäisi mennä täysin toisin päin: Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä opiskelemaan, mutta vain osa saa tutkinnon suoritettua.
Vierailija kirjoitti:
Tässä sitä nyt ollaan kun jokainen työläisperheen jälkeläinen on saanut opiskella itselleen ilmaisen korkeakoulututkinnon: ei tullutkaan keskiluokkaista!
Kaikki koulutus on maassamme kokenut inflaation em. syistä. Äänestän sitä puoluetta, joka laittaa lukukausimaksut kaikkiin korkeakouluopintoihin.
Mitäpä jos vain korkeakoulujen tutkintojen määrää karsittaisiin riittävästi ja säästyneet rahat sijoitettaisiin laadukkaaseen ammattikoulutukseen?
Etkö todella osaa itse selittää suomeksi? Kokeile edes. Siinä sinulle kehittävä aivopähkinä.