Mikä Suomen korkeakouluopetuksessa on pielessä?

Vierailija kirjoitti:

"Liian vähän panostusta kynsisalonkitutkimuksiin." En tiedä panostuksesta mutta tutkimusongelmana on selvittää maahanmuuttajanaisten työllistymistä eritoten yrittäjinä. Joku aikoinaan tutki unia ja löysi niistä avaimia ihmisen sielulliseen rakenteeseen. Tutkimuksellisesti on usein hedelmällistä katsoa suuria asioita hieman sivummalta.

Niitä salonkeja ei tietenkään löytynyt suomesta kun tuossa niitä käytiin tutkimassa pitkin eteläeurooppaa?

Eteläeuroopassa muuten suomalainen kynsisalonginpitäjä olisi se eksoottinen tapaus. 

Ongelmat alkoivat kun rahvastakin päästettiin paremman väen oppilatoksiin.

Duunritaustaiset yms. matiaisaines pysykööt amiksissa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sfääreissä leijailu, monissa amkeissa opetetaan sellaista liibalaabaa ettei nähtykään, tulevaisuuden ketteriä palvelumuotoilevia innovaattoreita koulutetaan...ainakin yamkin osalta, perus amk tarjoaa vielä ehkä jotakin järkevää.

AMK:ita nyt ei kukaan arvostakaan. On ent. opistoaste. Kaikki pääsee.

Nimi muutettiin opistosta,  ammattikorkeaksi, nimeä muuttamalla ei sen enempää tai vähempää muuttunut.

Eli vastaus ei mikään.

Ymmärryksenne muutoksen historiasta on vähintäänkin vaillinnainen. AMK -muutos tehtiin juuri siksi, että suomalainen systeemi oli outous.

AMK on saksalaisen systeemin pohjalta rakennettu muutos. Opiston ja AMK sisällöt ovat täysin erilaiset.

 

Aivan sama, mistä olet valmistunut. 3 vuotta valmistumisesi jälkeen ketään ei kiinnosta, oletko KTM vai tradenomi. 

Ihan vastaavat tasot on myös esim. briteissä joten ei tuo ole mitenkään saksalainen keksintö. Ja myös briteissä amk tason tutkinnolla voi mennä tietyin ehdoin yliopiston maisterikoulutukseen. Jostain syystä vain suomessa muutama isoääninen trolli jaksaa tästä valittaa joka palstalla.

En kyllä rinnastaisi amk maisteria yliopiston maisteriin, joten tuo on hölmö idea. 

Muutos tehtiin saksan systeemin pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.

Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.  

Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta. 

Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".

 

Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.

Benchmarking ei ole vertailukohta tai mittapuu. Benchmark on. Lisäksi vertailukohta ja mittapuu eivät ole semanttisesti samoja asioita. Eli edes sanalle benchmark ei ole olemassa vakiintunutta ja yksiselitteistä suomennosta. 

Kysymys kuului: mitä on benchmarking suomeksi.

Olet väärässä. Vertailuanalyysi tai mitta-analyysi ovat täysin sopivia benchmarkin käännöksiä. Benchmark on finnglishiä, huonoa suomea.

Benchmark taas on vertailukohta tai mittapuu.

 

-eri

Tehdään koejärjestely. Kysytään laajalta joukolta akateemisesti koulutettuja suomalaisia (eri ikäisiä, eri aloilta, N>1000) miten he kääntäisivät sanat vertailuanalyysi tai mitta-analyysi englanniksi. 

Kuinka monen (%) arvelette osuvan "oikeaan" eli vastaavan benchmarking?

"koejärjestely"

Tyyppi on jo menettänyt suomen kielen osaamisenssa, eikä edes tajua sitä. Akateemisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.

Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.  

Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta. 

Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".

 

Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.

Benchmarking ei ole vertailukohta tai mittapuu. Benchmark on. Lisäksi vertailukohta ja mittapuu eivät ole semanttisesti samoja asioita. Eli edes sanalle benchmark ei ole olemassa vakiintunutta ja yksiselitteistä suomennosta. 

Kysymys kuului: mitä on benchmarking suomeksi.

Olet väärässä. Vertailuanalyysi tai mitta-analyysi ovat täysin sopivia benchmarkin käännöksiä. Benchmark on finnglishiä, huonoa suomea.

Benchmark taas on vertailukohta tai mittapuu.

 

-eri

Tehdään koejärjestely. Kysytään laajalta joukolta akateemisesti koulutettuja suomalaisia (eri ikäisiä, eri aloilta, N>1000) miten he kääntäisivät sanat vertailuanalyysi tai mitta-analyysi englanniksi. 

Kuinka monen (%) arvelette osuvan "oikeaan" eli vastaavan benchmarking?

Benchmark kääntyy yleensä viitearvoksi, vertailuarvoksi, asiayhteydestä riippuen myös vertailuindeksiksi, vaihtoehtoja on paljon. Benchmark tarkoittaa kirjaimellisesti jotain mihin verrataan. A benchmark is a standard, point of reference, or level of quality used to measure, judge, or compare other things.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä olen törmännyt sellaiseenkin tuotantotalousihmiseen, joka kirjaimellisesti uhkasi kunnianloukkaussyytteellä, kun esitin kysymyksen hänen luennollaan.

Nimittelitkö sitä vahingossa persuksi ja nasseksi heti kärkeen kun jotenkin luulit olevasi vauva-palstalla etkä luennolla?

Juu en. Kyseenalaistin erään hänen käyttämänsä parametrin, koska omasta mielestäni se oli vähintäänkin kyseenalainen ehkä jopa perustavalla tavalla harhaanjohtava, siksi kysymys. Tyyppi alkoi sauhuta korvista ja palaute tuli sähköpostilla jälkeenpäin, eli uhkasi menevänsä poliisin puheille kun olin niin kehdannut kyseenalaistaa hänen ammatillista erityisosaamistaan julkisessa tilassa. Onneksi ei sentään tuon kanssa tarvinnut tehdä töitä, sellaisiakin ihmisiä on. Voin kuvitella tiimin "rakentavat" palautteet.

Olen huomannut, että yliopistossa nykyään enemmön niitä ihmisiä, jotka ovat tutkinnon perässä eivät oppimisen ja ymmärtämisen vuoksi. 

Itse muutaman vuoden järjestelmässä olleena, sekä opiskelija että väitelleenä tuntiopettajana, voin sanoa että korkeakoulumaailma on hyvä vakituisessa virassa oleville, ja se on syynä Suomen korkeakoulutuksen tilaan. Siitä on tullut laiskanpulska. Joo, vaatimuksia opetusta kohtaan on, mutta sitä ei valvota eikä huonolla palautteella ole mitään merkitystä. Porukka "on vain töissä täällä". Ja ne jotka viitsivät alussa yrittää, valuaa kohta samaan keskinkertaisuuteen kuin muut.
Itse asiassa korkeakoulutus heijastaa muuta yhteiskuntaa, niitä leimaavat samat vaivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Aloittavien opiskelijoiden osaamistaso on laskenut jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Yliopistot joutuvat opettamaan asioita jotka ennen opittiin lukioissa. Näin ainakin luonnontieteissä on kehitys edennyt." 

 

Tämä lähtee jo peruskoulusta. Omien 80-luvulla syntyneiden lasteni kirjoja ja kotitehtäviä katsellessani hämmästelin sitä, että ysi luokan lopussa oli päästy vasta siihen mitkä opetettiin jo muinaisen keskikoulun kolmannella luokalla. Nyt lastenlasten osalta ei päästä edes samaan kuin omien lasteni aikaan. 

Yrittäjä kaverini valittavat, että nykyiset vastavalmistuneet eivät osaa mitään, riippumatta koulutusasteesta ( ammattikoulu, amk tai yliopisto). Kaikki pitää opettaa kädestä pitäen. Opetusvastuuta sysitään jo opiskeluvaiheessa yrittäjille.

Eli te 7.lk opiskelitte samat asiat kuin 90-luvun ysiluokkalaiset? Tämä on erikoinen väite, sillä olen väitellyt tiedon kokonaisvaatimustasoista eri sukupolvien välillä ja 80-luvulla syntyneet on pääsääntöisesti se "osaavin" sukupolvi kaikkien mittareiden mukaan. Laitatko vielä nämä oppikirjalähteesi, jotta voin tarkistaa asian saman tein. 

Yst. Vanha proffa 

No, keskikoulun käyneet eivät 60- ja 70-luvuilla edustaneet koko sukupolvea. Oletan vanhan proffan tietäneen tutkimusta tehdessään tämän vaikka näkyy tämän jo unohtaneen. Keskikouluissa oli jo karsittu joukko ikäpolvesta ja vaatimustaso opetuksessa kovempi.

Ne keskikoulun käyneet meni sitten lukioon ja edelleen yliopistoon. Opistoihin taas mentiin enimmäkseen keskikoulupohjalta tai ammattikoulun ja tarvittavan työkokemuksen jälkeen. 

Luultavasti olet oikeassa kun vertaillaan em. Ikäluokkien  koko populan osaamista. Vääristymä tullee siitä, että nyt peruskoulun läpäisseet ovat se koko iläluokka ja oletetaan, että se riittää kaikilla korkeampiin opintoasteisiin. Ja kun aloituspaikkoja on lisätty ylitarjontaan saakka, pääsevät kaikki sisään, josta seuraa, että opetustavoitteista on tingittävä, jotta kaikki pääsisivät myös ulos ja oppilaitos saisi rahansa.

Pyysin ko. vertailumateriaaleja nähtäville kirjoittajan väittämien tarkastelemiseksi ja vertaamiseksi, sillä tutkimukset ovat indikoineet päinvastaisia tuloksia. Nämä tutkimukset ovat vertaisarvioituja ja toteutettu hyvin tieteellisin periaattein. Kiitos siis kun nimeätte nämä puuttuvat materiaalit niin voimme jatkaa keskustelua yhteisten faktojen pohjalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.

Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.  

Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta. 

Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".

 

Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.

Ei benchmarkaus tarkoita ainakaan bisnespuolella mitään mittapuuta tai vertailukohtaa. Ei porukka tajuaisi mistä puhun jos jotain tuommoista termiä tarjoilisin. 

- eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.

Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.  

Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta. 

Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".

 

Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.

Ei benchmarkaus tarkoita ainakaan bisnespuolella mitään mittapuuta tai vertailukohtaa. Ei porukka tajuaisi mistä puhun jos jotain tuommoista termiä tarjoilisin. 

- eri

Kiva kuulla. Itse olen ollut käsittääkseni hyvinkin businesshommissa jo vuosikymmeniä, ja meillä ainakin benchmarkaus tarkoittaa nimenomaan vertaamista johonkin arvoon, suoritukseen, tulokseen, you name it. Benchmark voi olla mitä vaan, mutta aina siihen verrataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ongelma alkaa jo ala-asteelta, kun koululaisilta ei vaadita tarpeeksi. Kenenkään ei pitäisi päästä peruskoulusta läpi ilman riittävää osaamista. Kun ei osata tarpeeksi, ongelma siirtyy koko ajan korkeammalle asteelle.

2. Maakuntien korkeakouluihin jää jatkuvasti vapaita paikkoja ja sisään pääsee vain ilmoittamalla itsensä sisään

3. Opistot saavat rahaa valmistuneista opiskelujoista, eikä tässä ole mitään laatukontrollia

Yliopistot eivät ole milloinkaan halunneet moista rahoitusmallia, se on poliitikkojen keksintöä, koska kokkare/kepuli/demarijoukko keksi, että myös yliopisto-opetusta täytyy benchmarkata jollain tavalla.  

Eivät varmaan halunneetkaan, mutta se ei muuta tosiasioita, minkälainen susi tämä malli on.

Vaikka kommenttisi on muutoin asiaa, en ymmärrä, miksi englantia pitää änkeä tekstiin tuolla tavalla. Äidinkielen köyhtyminen on toinen huolestuttava seuraus.

Kerropa mitä on benchmarking suomeksi.

Kielitieteilijä puuttuu tähän debattiin: leksikaaliset muutokset ovat osa kielten luonnollista evoluutiota, aina kontaminaatio on niitä sotkenut ristiin, niin tänäkin päivänä. Suomi oli sanastoltaan ja ilmaisultaan hyvin erilainen 100, 200, 300 vuotta sitten.  

Sille on syy jos benchmarking-sanaa aletaan käyttää, ei siihen kehitykseen harmistumiset ja kiellot auta. 

Mitens olisi "kielitieteilijälle" ihan vaikka "vertailukohta" tai "mittapuu".

 

Bänksmärkkaus on taas ihan susipaskaa suomea. Ainiin, ettehän te "kielitieteilijät" hallitse nykyään edes possessiivisuffikseja.

Ei benchmarkaus tarkoita ainakaan bisnespuolella mitään mittapuuta tai vertailukohtaa. Ei porukka tajuaisi mistä puhun jos jotain tuommoista termiä tarjoilisin. 

- eri

Bisneskieli käyttää joskus vakiintuneita sanoja ihan kummallisissa merkityksissä. Välillä nää on alakohtaisia ja välillä jopa talokohtaisia. Välillä myös tuntuu että nää bisneskonsulentit keksii tahallaan uudet termit vuosittain voidakseen myydä vanhat ideat taas kerran uusina firmoille. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsyvaatimukset on samaa tasoo ku uimakouluun, ni siks.

Ja ne puolitaitoset sit valmistuu, koska rahoitus.

AMK:sta en osaa sanoa, mutta kyllä yliopistossa opinnot keskeytetään tai vaihdetaan koulutusohjelmaa aivan yhtä usein kuin ennenkin. Ennen ei ollut käytännössä juurikaan tukijärjestelmiä, nyt jotain on olemassa. Epäilen, että taso vaihtelee tiedekuntien välillä suurestikin. Opiskelumuodotkin eri tiedekunnissa poikkeavat merkittävästi toisistaan.