Miksi nykyään joka toisella on ADHD? 90-luvulla ei ollut kellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan. Minullakin, itse asiassa isällänikin, hän on syntynyt 1950. Mitään diagnooseja ja lääkkeitä saati tutkimuksia ei tietenkään ollut, isän isä hakkasi halolla pahimman isästä ja hän sitten nyrkillä ja avokämmenellä minusta. Kaikkien haaste on ollut ylivilkkaus, keskittymiskyvyn puute ja sosiaalisten taitojen vaikeus. Hakkaaminen auttoi vähän, diagnoosi 2020-luvulla paljon. 

Voi minullakin olla, mutta helvetissä pitäisi olla diagnoosi? Mitä se muuttaa mitään? Olen valinnut sellaisen tavan elää ja toimia, ettei minulla ole ongelmia selviytyä omassa arjessani. En edes yritä elää toisten ns. normojen elämää. En hinkkaa mitään asiaa 8-16 paikallani ja jokainen päivä on jollakin tavalla hieman erilainen. Virikkeitä pitää olla paljon ja en edes halua olla paikallani keskittymässä johonkin skeidaan 10 tuntia päivässä. 

Minä olen parhaillani ADHD tutkimuksissa, sillä minulla on ollut aina vaikeita itseohjautuvuuden ongelmia ja pakka alkaa nyt kolmikymppisenä hajota. Jos saan diagnoosin saan lääkkeet jotka auttaa. Jos saan diagnoosim minulla on virallinen syy ja selitys siihen etten ole vaan paska ja laiska ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo mikään kuolemantuomio ole. Näyttelijä ja tuottaja Essi Hellen on kertonut olevansa ADHD:n diagnoosin saanut. Kympin tyttö koulussa ja menestynyt, touhukas ja ahkera, fiksu. 

Ja mihin hän sitten sitä giagnoosia on tarvinnut, jos kaikki kerran on ollut kunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossutukien takia

Ei ADHD saa normaalisti mitään sossutukia. Jos on tosi voimakkaasti oireileva, voi olla mahdollisuus saada oireiden perusteella vammaistukea, noin 100 e/kk.

Saa helposti korotettua vammaistukea jota maksetaan verottomana 257 euroa per kk. 

Ei TODELLAKAAN saa. Ei saa edes mun autistilapsi sitä korotettua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sitä ollut kautta aikojen, ei vain osattu diagnosoida vielä silloin. 

Jep. Ne oli silloin tarkkiksella.

Silloin oli myös erityiskouluja ja erityisluokkia.  Olin yhdessä kouluavustajana nuorena 80-luvun puolivälissä. Tarkkisluokka oli muuten vielä erikseen.  Nyt ei taida olla tilanne tuollainen.  

Kerro että et tiedä ADHD:sta mitään ilman että kerrot ettet tiedä ADHD:sta mitään - aloitus.

Porukka on huomannut, että kun on diagnoosi saa Kelasta rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan. Minullakin, itse asiassa isällänikin, hän on syntynyt 1950. Mitään diagnooseja ja lääkkeitä saati tutkimuksia ei tietenkään ollut, isän isä hakkasi halolla pahimman isästä ja hän sitten nyrkillä ja avokämmenellä minusta. Kaikkien haaste on ollut ylivilkkaus, keskittymiskyvyn puute ja sosiaalisten taitojen vaikeus. Hakkaaminen auttoi vähän, diagnoosi 2020-luvulla paljon. 

Voi minullakin olla, mutta helvetissä pitäisi olla diagnoosi? Mitä se muuttaa mitään? Olen valinnut sellaisen tavan elää ja toimia, ettei minulla ole ongelmia selviytyä omassa arjessani. En edes yritä elää toisten ns. normojen elämää. En hinkkaa mitään asiaa 8-16 paikallani ja jokainen päivä on jollakin tavalla hieman erilainen. Virikkeitä pitää olla paljon ja en edes halua olla paikallani keskittymässä johonkin skeidaan 10 tuntia päivässä. 

Lisään, että minulla on jo ylivilkkaus-diagnoosi ja on oikeastaan ihan sama, mikä se ylivilkkaushäiriö on, onko diagnoosi oikea vai väärä, siis onko kyseessä adhd tai jokin muu häiriö, kun sain tuon diagnoosin elämä ei muuttunut piirun vertaa, mutta vetoan siihen kela-asioissa , ettei ne simputa liikaa. 

No sehän on adhd, ehkä vähän vanha diagnoosi, mutta käytännössä sama asia.

Minulle on annettu toinen ylivilkkaus diagnoosi siksi, että en ole antanut tehdä psykologisia testejä eli tästä johtuu se, että voi oikeasti olla adhd. Muistutan, että ylivilkkaus-höiriöitä on useita ja siis monia muitakin kuin adhd. Minun diagnoosi ei ole adhd. Oma kokemus on, että olen vilkkaampi ja vauhdikkaampi kuin adhd:t eli olen tuntenut monta adhd ja ne on minun rinnalla hitaita ja ihan normaaleja. Itse en pysty olemaan paikallani yhtä hyvin kuin adhd:t. Muuten kuitenkin minulla on kaikki adhd-piirteet, mutta olen vauhdikkaampi. 

Tuokin diagnoosi on riittävä, jos haluaa välttää epäsopivat työt tai muuten kulkea omia polkujaan ja en koe tarvetta tarkistaa, onko diagnoosi oikea vai onko kyse esim. adhd:sta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossutukien takia

Ei ADHD saa normaalisti mitään sossutukia. Jos on tosi voimakkaasti oireileva, voi olla mahdollisuus saada oireiden perusteella vammaistukea, noin 100 e/kk.

Saa helposti korotettua vammaistukea jota maksetaan verottomana 257 euroa per kk. 

Ei TODELLAKAAN saa. Ei saa edes mun autistilapsi sitä korotettua. 

Yli 13000 lasta saa

Vierailija kirjoitti:

Porukka on huomannut, että kun on diagnoosi saa Kelasta rahaa.

Lääkäreillä on velvollisuus kirjoittaa diagnoosi eli jokaisesta lääkärikäynnistä tulee aina diagnoosi. Minulle kirjoittivat ylivilkkaus-diagnoosin ja en minä sitä itse pyytänyt vaan jouduin lääkäriin niin ikään monista syistä silloin, olin ehkä vähän ylivilkas ollut myös. Tuli pyytämättä ja diagnoosilla en ole kupannut Kelasta rahaa ikinä. 

Nykyään varsinkin naisilla pitää olla jokin diagnoosi, joka toimii majakkana minäkuvalle ja käsitykselle omasta roolista monimutkaisessa maailmassa. Ilman diagnoosia joutuisi miettimään asioita paljon monitahoisemmin, mihin ei ilmeisesti ole nykyään aikaa, eikä oikein haluakaan. Kääntöpuolena on sitten identiteetin ja maailmankuvan latistuminen, kun vastaus kaikkiin elämän iloihin ja ongelmiin on se diagnoosinimike. Tunnen oikeasti ihmisiä, joiden identiteettinä on neuropsykiatrinen diagnoosi.

Keskittyminen ei usein ole helppoa tai aina edes mahdollista vaikka sinulla ei olisi ADHD:ta. Nyt tietysti joku sanoo että minullakin on ADHD. JA eikukun pillerit kouraan.

Vaikka ADHD:n olemassaoloon on viimeaikoina herätty enemmän, se on silti erittäin alidiagnosoitu etenkin naisilla. Naisten ADHD oireilee usein eri tavalla kuin miesten ja tytöiltä odotetaan pienestä asti käytöstapoja toisin kuin pojilta, eli tytöt oppivat vielä maskaamaam eli peittämään oireensa taitavasti. Siksi moni nainen diagnosoidaan vasta aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sossutukien takia

Ei ADHD saa normaalisti mitään sossutukia. Jos on tosi voimakkaasti oireileva, voi olla mahdollisuus saada oireiden perusteella vammaistukea, noin 100 e/kk.

Saa helposti korotettua vammaistukea jota maksetaan verottomana 257 euroa per kk. 

Ei TODELLAKAAN saa. Ei saa edes mun autistilapsi sitä korotettua. 

Yli 13000 lasta saa

Niin, 13 000 lasta, ei 13 000 ADHD-lasta. Kehitysvammaiset, liikuntavammaiset tms. voi saada sitä korotettua. 

Minulla ei ole ADHD:ta ainakaan diagnosoituna. Mutta olen joutunut mm. väistelemään hyväpalkkaisia työpaikkoja jossa vaaditaan poikkeuksellista tarkkuutta koska tiedän että minä en sellaiseen taivu pidemmän päälle. Se on normaalia. Ei kovinkaan moni ihminen ole mikään tietokone aivoiltaan, ja siksi näitä tällaisia työpaikkoja avoinna onkin. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään varsinkin naisilla pitää olla jokin diagnoosi, joka toimii majakkana minäkuvalle ja käsitykselle omasta roolista monimutkaisessa maailmassa. Ilman diagnoosia joutuisi miettimään asioita paljon monitahoisemmin, mihin ei ilmeisesti ole nykyään aikaa, eikä oikein haluakaan. Kääntöpuolena on sitten identiteetin ja maailmankuvan latistuminen, kun vastaus kaikkiin elämän iloihin ja ongelmiin on se diagnoosinimike. Tunnen oikeasti ihmisiä, joiden identiteettinä on neuropsykiatrinen diagnoosi.

Adhd ja autismi ovat kirjaimellisesti mitä ihminen on jos nuo on ihmisessä. Ne eivät ole sairauksia vaan sitä miten ihmisen aivot ovat virittyneet, eli totta kai nämä diagnoosit ovat ”osa identiteettiä”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porukka on huomannut, että kun on diagnoosi saa Kelasta rahaa.

Lääkäreillä on velvollisuus kirjoittaa diagnoosi eli jokaisesta lääkärikäynnistä tulee aina diagnoosi. Minulle kirjoittivat ylivilkkaus-diagnoosin ja en minä sitä itse pyytänyt vaan jouduin lääkäriin niin ikään monista syistä silloin, olin ehkä vähän ylivilkas ollut myös. Tuli pyytämättä ja diagnoosilla en ole kupannut Kelasta rahaa ikinä. 

Et sinä saa ADHD diagnoosia yhden käynnin perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo mikään kuolemantuomio ole. Näyttelijä ja tuottaja Essi Hellen on kertonut olevansa ADHD:n diagnoosin saanut. Kympin tyttö koulussa ja menestynyt, touhukas ja ahkera, fiksu. 

Ja mihin hän sitten sitä giagnoosia on tarvinnut, jos kaikki kerran on ollut kunnossa?

Tätä minäkin olen aina ihmetellyt näissä jutuissa. Ymmärrän diagnoosin sellaisella, joka oikeasti ei ole pärjånnyt koulussa eikä työelämässä eikä ihmisten kanssa muutenkaan.

Mutta sitten on nämä, jotka ovat pärjänneet hyvin mutta sanovat "maskanneensa" koko ajan.

Totuushan on, että kaikki muutkin joutuvat opettelemaan käyttäytymissäännöt, ponnistelemaan oppiakseen jotain ja tylsiä asioita on vaikea oppia. Eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo mikään kuolemantuomio ole. Näyttelijä ja tuottaja Essi Hellen on kertonut olevansa ADHD:n diagnoosin saanut. Kympin tyttö koulussa ja menestynyt, touhukas ja ahkera, fiksu. 

Ja mihin hän sitten sitä giagnoosia on tarvinnut, jos kaikki kerran on ollut kunnossa?

Tätä minäkin olen aina ihmetellyt näissä jutuissa. Ymmärrän diagnoosin sellaisella, joka oikeasti ei ole pärjånnyt koulussa eikä työelämässä eikä ihmisten kanssa muutenkaan.

Mutta sitten on nämä, jotka ovat pärjänneet hyvin mutta sanovat "maskanneensa" koko ajan.

Totuushan on, että kaikki muutkin joutuvat opettelemaan käyttäytymissäännöt, ponnistelemaan oppiakseen jotain ja tylsiä asioita on vaikea oppia. Eikö?

Ei kun normaaleille kaikki sujuu kuin itsestään. Tämä on se narratiivi.

Nepsyt ovat lisääntyneet sitä mukaa kun luonnolliset rasvat ovat vähentyneet ruuista. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ADHD:n olemassaoloon on viimeaikoina herätty enemmän, se on silti erittäin alidiagnosoitu etenkin naisilla. Naisten ADHD oireilee usein eri tavalla kuin miesten ja tytöiltä odotetaan pienestä asti käytöstapoja toisin kuin pojilta, eli tytöt oppivat vielä maskaamaam eli peittämään oireensa taitavasti. Siksi moni nainen diagnosoidaan vasta aikuisena.

Miten maskaaminen poikkeaa tavallisesta käyttäytymissääntöjen opettelusta ja noudattamisesta?

Ei kai kukaan yleensä voi sosiaalisissa tilanteissa olla täysin rento paitsi oman perheen kesken. Aina pitää huomioida, mitä voi sanoa ja tehdä ja mitä ei.