Miksi nykyään joka toisella on ADHD? 90-luvulla ei ollut kellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska aikuisia hoidetaan amfetamiinijohdoksella.

Myös lapset pumpataan täyteen lääkkeitä. Eikä sitä (hämmästyttävää kyllä) pidetä väkivaltana vaikka toisaalta joku tukkapölly luokitellaan vakavaksi väkivallaksi.

Lisäksi moni lapsi saa näistä ihan järkyttäviä haittavaikutuksia, mitä vähätellään vain sen takia että lääke tuo niin paljon hyötyä. Että ei haittaa yhtään että lapsi ei syö niin kauan kuin lääkkeet vaikuttaa tai nuku ilman toista lääkettä ja välillä vielä pahempaa esim. ahdistusta, jopa itsetuhoisia ajatuksia, pituuskasvu voi kärsiä... Mutta lääke on hyvä niin kauan kuin lapsi voi kiltisti käydä koulussa. Ja opettajat viimeistään vilkkaan lapsen näihin lääkkeisiin yrittää pakottaa.. 

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosin saa kun sen käy lääkärille sanomassa että haluaa sen

Eikö kelasta saa myös tukea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan 10 vuoden kuluttua 90% maailman väestöstä ADHD ja lääketehtaat nauraa.

Ja todelliset ADHD:t sinnittelee ilman lääkkeitä ihan puhtaalla sisullaan.

:DDD

Todellinen adhd on sen verran impulsiivinen että ei häntä omat viat ehdi haittaa. Eikä siinä lääkkeitä kaivata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että mun kouluaikoinani kauan sitten ne tarkkisluokalla olevat oli niitä, joilla tänä päivänä ehkä olisi tuo ADHD. Toisaalta koen myös jollain lailla tuon muotidiagnoosiksi, koska eihän nyt liki jokaisella tuo voi oikeasti olla. Onneksi ainakin julkisella puolella diagnoosi tehdään (pitäisi tehdä) tarkkojen tutkimusten perusteella, tiedot pitää kerätä jo lapsuudesta vanhemmilta, isovanhemmilta jne. Tuo kun syntymässä saatu ominaisuus, ei ASHDhen keskenkaiken sairastuta. Toisaalta joku saattaa haluta vain noita lääkkeitä, kun ainakin jossakin amfetamiinia vai onko kaikissa?

Kerropa miksi julkisen sektorin myöntämien diagnoosien määrä vaihtelee tavattoman paljon eri hyvinvointialueiden välillä. Joissain paikoissa yli 20% lapsista saa diagnoosin ja joissain toisissa taas alle 10%. Siis jos kerran diagnoosit tehdään tarkkojen tutkimusten perusteella eikä erehtymisen vaaraa juuri ole.

Eri, mutta sanon silti. Esim Pohjois-Karjalan diagnoosien suuri määrä voinee johtua näistä asioista:

- Pienellä sotealueella diagnoseja kirjoittelee 1-2 ko. diagnoosiin ihastunutta lääkäriä

- perheen sosioekonominen asema ja vanhempien koulutustaso: maakunnassa on suomen pahin pitkäaikaistyöttömyys

- alueen takapajuinen mentaliteetti. Temperamenttieroja ei hyväksytä. Ei myöskään varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Myös THL on kiinnittänyt huomiota siihen, että Pohjois-Karjalassa ylidiagnosoidaan tätä kehityshäiriötä. Toistaiseksi mikään tutkimus ei kai ole osoittanut tätä aivojen kehityshäiriötä perinnölliseksi?

Eikös karjalalaiset ole tunnetusti vilkkaita? Heitähän paheksuttiin siirtolaisina sodan jälkeen erityisesti Hämeessä. Oliko ylläri?  :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan 10 vuoden kuluttua 90% maailman väestöstä ADHD ja lääketehtaat nauraa.

Ja todelliset ADHD:t sinnittelee ilman lääkkeitä ihan puhtaalla sisullaan.

:DDD

Todellinen adhd on sen verran impulsiivinen että ei häntä omat viat ehdi haittaa. Eikä siinä lääkkeitä kaivata. 

Ja sen verran tyytyväinen omaan sisäiseen ihanaan sekamelskaansa, että miksi kaipaisi järjestystä? Itsellä ne haitat tulee kyllä ihan muiden sanomisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosin saa kun sen käy lääkärille sanomassa että haluaa sen

Eikö kelasta saa myös tukea?

Tämähän mua korpeaa ADHD-äitinä ADHD-lapselle. Toiset hakee huvikseen lääkkeitä ja tukia, kun toiset eli aidot ADHD:t yrittää pärjätä omin avuin, kun ei halua diagnosoitua joksikin vammaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että mun kouluaikoinani kauan sitten ne tarkkisluokalla olevat oli niitä, joilla tänä päivänä ehkä olisi tuo ADHD. Toisaalta koen myös jollain lailla tuon muotidiagnoosiksi, koska eihän nyt liki jokaisella tuo voi oikeasti olla. Onneksi ainakin julkisella puolella diagnoosi tehdään (pitäisi tehdä) tarkkojen tutkimusten perusteella, tiedot pitää kerätä jo lapsuudesta vanhemmilta, isovanhemmilta jne. Tuo kun syntymässä saatu ominaisuus, ei ASHDhen keskenkaiken sairastuta. Toisaalta joku saattaa haluta vain noita lääkkeitä, kun ainakin jossakin amfetamiinia vai onko kaikissa?

Kerropa miksi julkisen sektorin myöntämien diagnoosien määrä vaihtelee tavattoman paljon eri hyvinvointialueiden välillä. Joissain paikoissa yli 20% lapsista saa diagnoosin ja joissain toisissa taas alle 10%. Siis jos kerran diagnoosit tehdään tarkkojen tutkimusten perusteella eikä erehtymisen vaaraa juuri ole.

Eri, mutta sanon silti. Esim Pohjois-Karjalan diagnoosien suuri määrä voinee johtua näistä asioista:

- Pienellä sotealueella diagnoseja kirjoittelee 1-2 ko. diagnoosiin ihastunutta lääkäriä

- perheen sosioekonominen asema ja vanhempien koulutustaso: maakunnassa on suomen pahin pitkäaikaistyöttömyys

- alueen takapajuinen mentaliteetti. Temperamenttieroja ei hyväksytä. Ei myöskään varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Myös THL on kiinnittänyt huomiota siihen, että Pohjois-Karjalassa ylidiagnosoidaan tätä kehityshäiriötä. Toistaiseksi mikään tutkimus ei kai ole osoittanut tätä aivojen kehityshäiriötä perinnölliseksi?

Eikös karjalalaiset ole tunnetusti vilkkaita? Heitähän paheksuttiin siirtolaisina sodan jälkeen erityisesti Hämeessä. Oliko ylläri?  :D

Pohjois-Karjalaiaet ovat käytännössä savolaisia. Karjalaiset on siellä Etelä-Karjalassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Porukka haluaa ensin humpuukidiagnoosin ja pian ruikuttavat kun ei pääsekään lentäjäksi, veturinkuljettajaksi tms. "

Olen ADHD, enkä ole ikinä haaveillut noistä ammateista, koska olen ymmärtänyt, että saattaisin olla vaarallinen niissä. Äkkinäiset päätökset tai panikoiminen ei olisi valtteja noissa hommissa. Toki sen hirven päältä saattaisin sujahtaa nopeasti ja vasta päätepysäkillä kysyä: Ai, mikä hirvi?

Tämä, mulla on adhd ja en aja edes autoa, koska oon yksi katastrofi liikenteessä. 

Mä olen se, joka ei halunnut lapselleen ADHD-diagnoosia. Poika on aina ollut vilkas, mutta myös avaruudellinen hahmotuskyky on ollut poikkeuksellisen hyvä.

Olisi hyvä pitää ovet auki lapselle, etenkin jos hänen vahvuutensa liittyvät näille alueille, jotka ADHD-diagnoosi sulkee pois.

Vierailija kirjoitti:

Numerolle 261:

Loppuvuoden lasten yliedustus on huomattu todella monissa tutkimuksissa väestötasolla. Loppuvuoden lapset saavat diagnoosin jopa 64 prosenttia todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet. Eli ADHD:ta voitaisiin hoitaa myös siten, että lapsi saisi mennä kouluun vuotta myöhemmin. Se ei tietenkään miellytä ajatuksena niitä, joiden mielestä ADHD on pysyvä osa identiteettiä.

Tähän voin sanoa syyksi että koulu ei jousta. Mä pyysin joulukuussa 6v täyttäneelle lupaa uusia esikoulun, jotta olisi saanut rauhassa kypsyä koulua varten. Ei käynyt. Sitten sain opettajalta valituksia kun lapsi ei oppinut kunnolla lukemaan. Luokalleen ei silti jätetä, huonoilla taidoilla mielummin eteenpäin. Uskoisin että moni adhd on vain sitä kuin lapselta vaaditaan liikaa liian aikaisin. 

Lääkitys auttaa tervettäkin jäsentämään toimintaansa.  Siksi se koetaan hyväksi ja halutaan käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porukka haluaa ensin humpuukidiagnoosin ja pian ruikuttavat kun ei pääsekään lentäjäksi, veturinkuljettajaksi tms. 

Kehittelit tämmöisen skenaarion vaan ollaksesi ajankuluksi tympäänyt tuntemattomiin ihmisiin jotka ”vaatii kaikkea”? No mikä ketäkin huvittaa.

t. muotidiagnoosin puolustaja tai hakenut

Puolustan tutkittua tietoa. Käytän aikani tutkitun tiedon lukemiseen jotta ymmärtäisin maailmaa ja ihmisiä paremmin, en siihen että keksin huvikseni ärtymyksen aiheita kuvitteellisista ihmisistä. Lukeminen kehittää, suosittelen sinullekin.

Samoin minäkin puolustan tutkittua tietoa. 

Näytä tutkimus jossa ADHD on todettu virallisesti humpuukiksi tai muotidiagnoosiksi. Ja vielä tutkimus jossa ihmiset ruikuttavat kun ei pääsekään tiettyihin ammatteihin.

Näytä tutkimus jonka mukaan ADHD ei ole muotidiagnoosi.

Näytä itse tutkimus, jonka mukaan ADHD on muotidiagmoosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että mun kouluaikoinani kauan sitten ne tarkkisluokalla olevat oli niitä, joilla tänä päivänä ehkä olisi tuo ADHD. Toisaalta koen myös jollain lailla tuon muotidiagnoosiksi, koska eihän nyt liki jokaisella tuo voi oikeasti olla. Onneksi ainakin julkisella puolella diagnoosi tehdään (pitäisi tehdä) tarkkojen tutkimusten perusteella, tiedot pitää kerätä jo lapsuudesta vanhemmilta, isovanhemmilta jne. Tuo kun syntymässä saatu ominaisuus, ei ASHDhen keskenkaiken sairastuta. Toisaalta joku saattaa haluta vain noita lääkkeitä, kun ainakin jossakin amfetamiinia vai onko kaikissa?

Kerropa miksi julkisen sektorin myöntämien diagnoosien määrä vaihtelee tavattoman paljon eri hyvinvointialueiden välillä. Joissain paikoissa yli 20% lapsista saa diagnoosin ja joissain toisissa taas alle 10%. Siis jos kerran diagnoosit tehdään tarkkojen tutkimusten perusteella eikä erehtymisen vaaraa juuri ole.

Eri, mutta sanon silti. Esim Pohjois-Karjalan diagnoosien suuri määrä voinee johtua näistä asioista:

- Pienellä sotealueella diagnoseja kirjoittelee 1-2 ko. diagnoosiin ihastunutta lääkäriä

- perheen sosioekonominen asema ja vanhempien koulutustaso: maakunnassa on suomen pahin pitkäaikaistyöttömyys

- alueen takapajuinen mentaliteetti. Temperamenttieroja ei hyväksytä. Ei myöskään varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Myös THL on kiinnittänyt huomiota siihen, että Pohjois-Karjalassa ylidiagnosoidaan tätä kehityshäiriötä. Toistaiseksi mikään tutkimus ei kai ole osoittanut tätä aivojen kehityshäiriötä perinnölliseksi?

Diagnoosimäärät ovat hyvin korkeita monissa muissa paikoissakin kuin vain Pohjois-Karjalassa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta vähän tuntuu että taustalla on vaan yleinen elämäntavan muutos. Nykyään useampi opiskelee ja paljon vaativamman tutkinnon kuin ennen keskimäärin. Työt vaatii enemmän tarkkuutta. Samaan aikaan häiriötekijöitä on paljon enemmän. Puhutaan huomiotaloudesta jossa raha tehdään kirjaimiellisesti kaappaamalla ihmisen huomio. Luontaisesti osa ihmisistä kestää tällaista paremmin ja osa huonommin. Ja nyt niitä huonompia on alettu lääkitsemään ADHD-lääkkeillä.

Tulevaisuudessa meillä on varmaan joku tekoälysiru aivoissa, jonka avulla voidaan tasapäistää ihmiskunta... 

Miksi täällä yritetään koko ajan mitätöidä ADHD:ta ja jakaa misinformaatiota siitä? ADHD ei katoa, vaikka miten väittäisitte, ettei sitä ole olemassa. Ketään ei kiinnosta idiotismi.

ADHD-muotikin menee ohi aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että mun kouluaikoinani kauan sitten ne tarkkisluokalla olevat oli niitä, joilla tänä päivänä ehkä olisi tuo ADHD. Toisaalta koen myös jollain lailla tuon muotidiagnoosiksi, koska eihän nyt liki jokaisella tuo voi oikeasti olla. Onneksi ainakin julkisella puolella diagnoosi tehdään (pitäisi tehdä) tarkkojen tutkimusten perusteella, tiedot pitää kerätä jo lapsuudesta vanhemmilta, isovanhemmilta jne. Tuo kun syntymässä saatu ominaisuus, ei ASHDhen keskenkaiken sairastuta. Toisaalta joku saattaa haluta vain noita lääkkeitä, kun ainakin jossakin amfetamiinia vai onko kaikissa?

Kerropa miksi julkisen sektorin myöntämien diagnoosien määrä vaihtelee tavattoman paljon eri hyvinvointialueiden välillä. Joissain paikoissa yli 20% lapsista saa diagnoosin ja joissain toisissa taas alle 10%. Siis jos kerran diagnoosit tehdään tarkkojen tutkimusten perusteella eikä erehtymisen vaaraa juuri ole.

Eri, mutta sanon silti. Esim Pohjois-Karjalan diagnoosien suuri määrä voinee johtua näistä asioista:

- Pienellä sotealueella diagnoseja kirjoittelee 1-2 ko. diagnoosiin ihastunutta lääkäriä

- perheen sosioekonominen asema ja vanhempien koulutustaso: maakunnassa on suomen pahin pitkäaikaistyöttömyys

- alueen takapajuinen mentaliteetti. Temperamenttieroja ei hyväksytä. Ei myöskään varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Myös THL on kiinnittänyt huomiota siihen, että Pohjois-Karjalassa ylidiagnosoidaan tätä kehityshäiriötä. Toistaiseksi mikään tutkimus ei kai ole osoittanut tätä aivojen kehityshäiriötä perinnölliseksi?

Eikös karjalalaiset ole tunnetusti vilkkaita? Heitähän paheksuttiin siirtolaisina sodan jälkeen erityisesti Hämeessä. Oliko ylläri?  :D

Pohjois-Karjalaiaet ovat käytännössä savolaisia. Karjalaiset on siellä Etelä-Karjalassa

Eikä ole savolaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin koomista 50-vuotias menee hakemaan ADHD-diagnoosin. Miksi?

Varmaan saadakseen apua ja selityksen oireisiinsa. Miksi se on sinusta koomista?

Diagnoosi tuo ihmiselle uuden identiteetin ja paikan osana neurovähemmistöjen yhteisöä.

Onko se jotenkin sinulta pois, jos toinen saa yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden saman diagnoosin saaneiden kanssa? Oletko kateellinen, kun et itse ole löytänyt samanhenkisiä ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että mun kouluaikoinani kauan sitten ne tarkkisluokalla olevat oli niitä, joilla tänä päivänä ehkä olisi tuo ADHD. Toisaalta koen myös jollain lailla tuon muotidiagnoosiksi, koska eihän nyt liki jokaisella tuo voi oikeasti olla. Onneksi ainakin julkisella puolella diagnoosi tehdään (pitäisi tehdä) tarkkojen tutkimusten perusteella, tiedot pitää kerätä jo lapsuudesta vanhemmilta, isovanhemmilta jne. Tuo kun syntymässä saatu ominaisuus, ei ASHDhen keskenkaiken sairastuta. Toisaalta joku saattaa haluta vain noita lääkkeitä, kun ainakin jossakin amfetamiinia vai onko kaikissa?

Kerropa miksi julkisen sektorin myöntämien diagnoosien määrä vaihtelee tavattoman paljon eri hyvinvointialueiden välillä. Joissain paikoissa yli 20% lapsista saa diagnoosin ja joissain toisissa taas alle 10%. Siis jos kerran diagnoosit tehdään tarkkojen tutkimusten perusteella eikä erehtymisen vaaraa juuri ole.

Eri, mutta sanon silti. Esim Pohjois-Karjalan diagnoosien suuri määrä voinee johtua näistä asioista:

- Pienellä sotealueella diagnoseja kirjoittelee 1-2 ko. diagnoosiin ihastunutta lääkäriä

- perheen sosioekonominen asema ja vanhempien koulutustaso: maakunnassa on suomen pahin pitkäaikaistyöttömyys

- alueen takapajuinen mentaliteetti. Temperamenttieroja ei hyväksytä. Ei myöskään varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Myös THL on kiinnittänyt huomiota siihen, että Pohjois-Karjalassa ylidiagnosoidaan tätä kehityshäiriötä. Toistaiseksi mikään tutkimus ei kai ole osoittanut tätä aivojen kehityshäiriötä perinnölliseksi?

Eikös karjalalaiset ole tunnetusti vilkkaita? Heitähän paheksuttiin siirtolaisina sodan jälkeen erityisesti Hämeessä. Oliko ylläri?  :D

Pohjois-Karjalaiaet ovat käytännössä savolaisia. Karjalaiset on siellä Etelä-Karjalassa

Eikä ole savolaisia. 

No ainakin ovat keskimäärin pahansuopia, kateellisia, joustamattomia, eivät erityisen vilkkaita ja iloisia, huumorintaju keskittyy muiden pilkkaamiseen. Eikös se aika savolaiselta kuulosta? Savolaisilla saattaa olla enemmän aloitekykyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lainaa koko viestiä, kun on niin pitkä, mutta tähän haluan kommentoida:

"Henkilö pystyy kuitenkin halutessaan keskittymään, eli kyse ei ole tarkkaavaisuuden ongelmasta, vaan motivaatio- tai käytösongelmasta."

Yksi adhd:n piirre on hyperfokus eli ihminen kykenee uppoutumaan mielenkiintoiseen asiaan hyvin keskittyneesti ja pitkäksi aikaa. Adhd:ssa ei siis ole kyse siitä, että ei kykenisi keskittymään ollenkaan, vaan se on pikemminkin tarkkaavuuden säätelyn ongelma. Tämä liittyy aivojen dopamiinitasoihin. Tehtävän pitää olla joko erittäin mielenkiintoinen, jännittävä tai kiireellinen, jotta adhd-aivot tuottavat tarpeeksi dopamiinia, jotta keskittyminen pysyy yllä.

Aiemmin tuota pidettiin "hajamielisten professoreiden" luonteenpiirteenä. Keskittyy omaan tutkimuskohteeseensa niin innokkaasti että unohdetaan ajan kuluminen ja esim. voidaan laiminlyödä tavallinen päivärytmi, ruokailu, uni.

Nykyään syvällisesti jostain tietysti aihepiiristä kiinnostuneet lapset saavat helposti autistin leiman.

"Autistin leiman" 🙄. Meinaat, että nykyään autistit tunnistetaan autisteiksi. 

Koko tuo "hajamielisen professorin" karikatyyrihän ON autisti. Ne ihmiset on olleet autisteja. Mäkään en vuosikymmeniin tajunnut olevani autismin kirjolla, kun aattelin olevani vain sellainen, niin kuin puolet suvustakin on 😃. 

Mun mielestäni on pikkuisen loukkaavaa, jos joku tuntematon tulee ja ulkoisten piirteideni, tai jopa lahjakkuuteni perusteella päättää, että olen autisti. 
Se on kivaa, jos joku kokee löytävänsä omille omituisuuksilleen selityksen sitä kautta, mutta tuntemattomien ihmisten tai omien sukulaisten diagnosointi identiteettipoliittisista syistä lähestyy jo henkistä väkivaltaa. 
 

"Autisti" on yleisesti käytetty haukkumasana, joten sitä diagnoosia ei himoita samalla tavalla kuin mitä ADHD-diagnooseja.

Nykyisin siitä puhutaan aivan yhtä avoimesti. Ainakin opiskelijoiden keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Siksi koska aikuisia hoidetaan amfetamiinijohdoksella.

Ne jotka toimivat päihdesairauden kanssa tietää tämän. Lähes kaikki narkit haluaa ADHD-diagnoosin saadakseen Kelan korvaamana (maksusitoumuksella) lääkkeitä. Kadulta niitä saa aina halvemmalla kuin reseptillä, mutta koska Kela korvaa, fiksumpaa hankkia virallinen diagnoosi.