Lue keskustelun säännöt.
Oikein havahduin miettimään kuinka tyhjää elämän täytyy olla kun on ikää 50--> ja on lapseton
15.08.2026 |
Koska siinä vaiheessa kun alkaa ikää tulla ja kremppoja, reissutkaan enää kiinnosta samalla tavalla, ystävyyssuhteita ei saa luotua yhtä helposti kuin nuorempana ja elämä kutistuu yhä enemmän kotiin ja ei ole ketään jos ei ole puolisoakaan. Aika yksin alkaa olla siinä vaiheessa. Silloin se katkeruus helposti valtaa mielen. Enkä sano tätä pilkatakseen lapsettomia, vaan enemmän vain on pohdiskelun tulos. Koska lastenlapset tuovat niin paljon iloa elämään ja tuntuisi elämä tyhjältä ilman heitä.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton 50v on periaatteessa täysin tarpeeton.
Mitkä ovat tarpeet joihin ihmistä nyt ollaan sovittamassa?
Veronmaksajana tämähän on mitä parhain, ei käytä verovaroja esim. lasten päivähoitoon, koulutukseen/kouluruokailuun ja työssäkäyvänä tuottaa paljon. Poissaoloja ei työelämässä kerry vanhempinvapaiden takia yhtään, eikä sairauspoissaoloja tule kipeiden lasten vuoksi.
Kyllä niitä sairaspoissaoloja on lapsettomillakin. Aika reilustikin kun elämään mahtuu enemmän alko ja muut epäterveet elintavat. Paras veronmaksaja tekee uusia veronmaksajia. Sano kiitos kaikille, jotka tekivät lapset, jotka vaihtavat sun vaipan, kun olet ypöyksin vanhainkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap. Kuka tahansa osaa maata haarat levällään tai työnnellä paljaalla limalompsaan.
Taitoa vaatii kehittää itsestään mielenkiintoinen ja itsenäinen yksilö, jonka ei tarvitse tukeutua muihin tunteakseen elävänsä.
Ei ole kremppoja, matkustelu kiinnostaa kun on hyvässä kunnossa ja on voinut jättäytyä viiskymppisenä pois työelämästä kun rahat ei ole menneet perheasuntoihin, -autoihin ja lasten elatukseen. Ystävätkin on tallella ja uusiakin tullut. En tiedä miksi on niin vaikea tajuta että ei ne lapsenlapset olisi kivoja saada, kun ei lapsetkaan olisi olleet kivoja saada.
Aika monella ne omat lapset asuu niin kaukana että nähdään pari kertaa vuodessa. Lasten varaan ei omaa elämää kannata rakentaa. Lapset ovat vain hetken lapsia ja sitten heillä alkaa oma elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan kaikenlaista harrastus ja vapaaehtoistoimintaa. Voi olla vaikka sijaisäiti, tukihenkilö, avustaja jne, jos itsellä ei ole lapsia.
On eläkeläisten liittoja, kansalaisopiston kursseja tm tarjontaa yksielävillekin
Miksi ihmeen mummoiksi ja vaareiksi kuvittelet viisikymppisiä?
Itse käyn edelleenkin elektronisen musiikin klubeilla, festivaaleilla, matkustelen ja vietän viikonloppuja ystävien kanssa.
Ei minun elämänlaatuni ole muuttunut miksikään.
Puolison kanssa tutustutaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin ja pidetään hauskaa ilman jälkikasvun aiheuttamaa huolta, kun muut samanikäiset voivottelevat lapsiaan ja murheitaan.
En voisi kuvitella mitään karseampaa kuin käydä yhä viisikymppisenä elektronisen musiikin klubeilla teinien pilkankohteena koska elämässä ei ole muuta sisältöä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyh hyh, hirveää olisi olla mummotettavien kautta elävä tantta. 50+ ikäisellä on elämää jäljellä vuosikymmeniä. Siinä ehtii matkailla, harrastaa, deittailla, jne.
Kai se mummokin nyt noita kaikkia voi tehdä. Lapset ja lapsenlapset vaan bonus siihen päälle. Jotain jää sinusta elämään kun olet poissa. Ettei elämä ole ollut vain rahan ansaitsemista ja tuhlaamista kunnes kuolet. Kyllä minusta lapset luo merkityksen. Töissä sua ei kukaan muista kun olet eläkkeelle jäänyt.
No ap ja muutama kommentoijahan nimenomaan sanoi että ilman lapsia ja etenkin lastenlapsia ei ole mitään elämää tai elämänsisältöä, pelkkää yksinäisyyttä ja tyhjyyttä vain. Kaikilla pitäisi olla muuta(kin) kuin työ, miksi aina otetaan työ esimerkiksi? jotkut ovat niin onnekkaita että saavat tehdä työtä josta nauttivat, moni tekee vain elannon vuoksi ja etenkin nyt moni on työtä vailla. Se "todellinen elämä" tulisi löytyä muualta, ei ihmisen ole tarkoitus ahertaa työssä ja olla vapaa-aika ihan poikki.
Muuten, työtä vähättelemättä, miten paljon on saatu edistystä ja keksintöjä lääketieteessä, tekniikassa, tieteessä taiteissa jne, olisiko niitä tapahtunut jos kaikki vain sulkeutuisivat pieneen kuplaan perheensä kanssa?
Ja: ikävä kyllä, on paljon onnettomia perheitä, on väkivaltaa, i*sestiä, välinpitämättömyyttä yms yms. Eivät kaikki vanhemmat ole rakastavia ja hyviä.
Minä en ole koskaan tullut toimeen äitini kanssa. Isäksi leimattiin eräs Matti, vaikka hän ei todennäköisesti sellainen ollut, ainakaan puheidensa mukaan. Joku sano hyvin, parhaat ihmissuhteet on niiden kanssa, jotka saa valita. Super ahdistava ajatuskin, että olisi lapsi, jonka kanssa ei tule toimeen ja hän perisi sukuni rasitteet..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyh hyh, hirveää olisi olla mummotettavien kautta elävä tantta. 50+ ikäisellä on elämää jäljellä vuosikymmeniä. Siinä ehtii matkailla, harrastaa, deittailla, jne.
Kai se mummokin nyt noita kaikkia voi tehdä. Lapset ja lapsenlapset vaan bonus siihen päälle. Jotain jää sinusta elämään kun olet poissa. Ettei elämä ole ollut vain rahan ansaitsemista ja tuhlaamista kunnes kuolet. Kyllä minusta lapset luo merkityksen. Töissä sua ei kukaan muista kun olet eläkkeelle jäänyt.
Eli taustalla on jokin kuolemanpelko, ettei itsestä jää mitään jäljelle, jos ei ole lapsenlapsia? No kuka muistaa suvun 200 v sitten kuollutta mummoa enää, kyllä nämäkin muistot sinusta häviää parissa sukupolvessa eikä kukaan enää muista sinua. Valokuvatkin toimii tähän paremmin.
Nauran täällä ääneen velojen epätoivoisia selittelyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapset ovat ainoa elämän sisältö, elämä muuttuu päinvastoin tyhjäksi kun he muuttavat kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan kaikenlaista harrastus ja vapaaehtoistoimintaa. Voi olla vaikka sijaisäiti, tukihenkilö, avustaja jne, jos itsellä ei ole lapsia.
On eläkeläisten liittoja, kansalaisopiston kursseja tm tarjontaa yksielävillekin
Miksi ihmeen mummoiksi ja vaareiksi kuvittelet viisikymppisiä?
Itse käyn edelleenkin elektronisen musiikin klubeilla, festivaaleilla, matkustelen ja vietän viikonloppuja ystävien kanssa.
Ei minun elämänlaatuni ole muuttunut miksikään.
Puolison kanssa tutustutaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin ja pidetään hauskaa ilman jälkikasvun aiheuttamaa huolta, kun muut samanikäiset voivottelevat lapsiaan ja murheitaan.
Tämä. Ja me ollaan jo vähän päälle kuudenkymmenen - ei tosin käydä edm-klubeilla koska paskaa ;-) mutta muuten "ulkoillaan", reissataan, tavataan kavereita... yhdessä ja erikseen. Ei enää työtkään paina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole katkera lapsettomana yli 50 v. Miten se katkeruus ja katumus omasta valinnasta nyt tulisi, kun ei ole tullut aiemminkaan. Ajoittain olen yksinäinen, mutta en ole ajatellut, että lapset sen poistaisi. Heillä olisi kuitenkin oma elämä.
Eipä taida olla, koska pitää moittia muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan kaikenlaista harrastus ja vapaaehtoistoimintaa. Voi olla vaikka sijaisäiti, tukihenkilö, avustaja jne, jos itsellä ei ole lapsia.
On eläkeläisten liittoja, kansalaisopiston kursseja tm tarjontaa yksielävillekin
Miksi ihmeen mummoiksi ja vaareiksi kuvittelet viisikymppisiä?
Itse käyn edelleenkin elektronisen musiikin klubeilla, festivaaleilla, matkustelen ja vietän viikonloppuja ystävien kanssa.
Ei minun elämänlaatuni ole muuttunut miksikään.
Puolison kanssa tutustutaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin ja pidetään hauskaa ilman jälkikasvun aiheuttamaa huolta, kun muut samanikäiset voivottelevat lapsiaan ja murheitaan.
En voisi kuvitella mitään karseampaa kuin käydä yhä viisikymppisenä elektronisen musiikin klubeilla teinien pilkankohteena koska elämässä ei ole muuta sisältöä...
kuvittelee olevansa joku ikuinen teini
tuossa iässä normaaleilla on lapsenlapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain mammanpojat soittelee kotiin ja käyvät jatkuvasti kylässä.
No mä olen vanhempieni ainoa lapsi, ikää nyt itselläni 45 eikä lapsia ole/tule joten ei tule vanhemmilleni lastenlastakaan. Lisäksi asun toisella mantereella, joten Suomessa käyn noin kerran vuodessa. Pari kertaa viikossa toki puhun molempien vanhempien kanssa puhelimitse. Vanhempani ovat eronneet ja molemmat asuvat itsekseen.
Eivät siis ole lapsettomia, mutta kyllä heidän täytyy ihan itse tehdä arjestaan ja elämästään mielekästä. Varmaan mun olemassaolo antaa heille iloa ja jotain merkitystä, mutta eihän kukaan voi käytännössä rakentaa elämän mielekkyyttä pelkästään sen varaan, että tekee lapsia ja sitten toivoo saavansa lastenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan kaikenlaista harrastus ja vapaaehtoistoimintaa. Voi olla vaikka sijaisäiti, tukihenkilö, avustaja jne, jos itsellä ei ole lapsia.
On eläkeläisten liittoja, kansalaisopiston kursseja tm tarjontaa yksielävillekin
Miksi ihmeen mummoiksi ja vaareiksi kuvittelet viisikymppisiä?
Itse käyn edelleenkin elektronisen musiikin klubeilla, festivaaleilla, matkustelen ja vietän viikonloppuja ystävien kanssa.
Ei minun elämänlaatuni ole muuttunut miksikään.
Puolison kanssa tutustutaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin ja pidetään hauskaa ilman jälkikasvun aiheuttamaa huolta, kun muut samanikäiset voivottelevat lapsiaan ja murheitaan.
En voisi kuvitella mitään karseampaa kuin käydä yhä viisikymppisenä elektronisen musiikin klubeilla teinien pilkankohteena koska elämässä ei ole muuta sisältöä...
Tyhmentääkö vanhemmuus? Ei tuosta käy ilmi ettei mitään muuta elämänsisältöä olisi, tuo oli vain yksi esimerkki. Ja ne teinit ovat erittäin huonosti kasvatettuja jos pilkkaavat vanhempia ihmisiä tuollaisesta asiasta. Toisaalta en ihmettele sitä, niin ilkeästi ja rajoittuneesti kommentoivia ovat vanhempansakin tässä ketjussa.
Onko mennyt ohi että vanhemmuus tuo mukanaan paljon vastuuta ja velvollisuuksia, nyt osa paistattelee omassa erinomaisuudessaan vain siksi että on biologisesti lisääntynyt, muusta viis.
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Reissaaminen ei oo kiinnostanu koskaan, kavereiksi riittää sisarukset ja Kuhis 😍 Tämä on ihan täydellistä, oon aina viihtyny yksin kotona 😎
Sisarukset ja kuhafile?
Kyllä hän on ihan sssätkivä, ei oo kukaan fileoinu 😄
Vierailija kirjoitti:
Aika tyhjää on ihmisen elämä ellei siinä ole muuta sisältöä kuin lapsissaan kiinni roikkuminen. Antaisit heidän elää omaa elämäänsä ja elä sinä omaasi.
Entä jos ei ole omaa elämää? Pakkohan on takertua :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseton 50v on periaatteessa täysin tarpeeton.
Mitkä ovat tarpeet joihin ihmistä nyt ollaan sovittamassa?
Veronmaksajana tämähän on mitä parhain, ei käytä verovaroja esim. lasten päivähoitoon, koulutukseen/kouluruokailuun ja työssäkäyvänä tuottaa paljon. Poissaoloja ei työelämässä kerry vanhempinvapaiden takia yhtään, eikä sairauspoissaoloja tule kipeiden lasten vuoksi.
Kyllä niitä sairaspoissaoloja on lapsettomillakin. Aika reilustikin kun elämään mahtuu enemmän alko ja muut epäterveet elintavat. Paras veronmaksaja tekee uusia veronmaksajia. Sano kiitos kaikille, jotka tekivät lapset, jotka vaihtavat sun vaipan, kun olet ypöyksin vanhainkodissa.
Jaa, itsellä on yksi työkaveri jonka muksu nuohoaa päikystä kuukausittain jatkuvasti jonkun nuhan, itsellä on välillä vuosia etten ole päivääkään töistä pois, jonain vuonna satunnaisesti pari päivää flunssaa.
Komppaan tätä ajattelua. Usein naiset haaveilevat ja harrastavat jotain sellaista, mihin ei ole aikaa tai varaa. Elämä menee sitten haaveillessa ja prinssi rohkeaa odotellessa, joka tulisi tekemään haaveista totta. Lähellä on paljon mahdollisuuksia, mistä ei tiedä mitään, kun ei tutustu. Lähdetään kerran vuodessa viikoksi tai kahdeksi tappelemaan aurinkotuoleista, syömään ja juomaan ylen ja turistiripuli kruunaa loman. Loppuvuosi sitten haaveillaan ripulista toisessa kohteessa.