Oikein havahduin miettimään kuinka tyhjää elämän täytyy olla kun on ikää 50--> ja on lapseton
Koska siinä vaiheessa kun alkaa ikää tulla ja kremppoja, reissutkaan enää kiinnosta samalla tavalla, ystävyyssuhteita ei saa luotua yhtä helposti kuin nuorempana ja elämä kutistuu yhä enemmän kotiin ja ei ole ketään jos ei ole puolisoakaan. Aika yksin alkaa olla siinä vaiheessa. Silloin se katkeruus helposti valtaa mielen. Enkä sano tätä pilkatakseen lapsettomia, vaan enemmän vain on pohdiskelun tulos. Koska lastenlapset tuovat niin paljon iloa elämään ja tuntuisi elämä tyhjältä ilman heitä.
Kommentit (175)
Onko kysyjän nimi Mauri?
Jotenkin taktiikka on tuttu, mutta nyt jäi tämä pohdinta vähän piippuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas provo. Itse elän elämäni parasta aikaa, vaikka ikää on jo 60+.
Happamia, sanoi….
.... aloittaja.
Mitä sinä lapseton 50v olet saavuttanut elämässäsi?
No mulla on nää harrastukset niinku.
Vierailija kirjoitti:
Lapseton 50v on periaatteessa täysin tarpeeton.
Ja on lapsellinenkin, kun ovat omillaan. Siksi luonto ei tehnyt meitä elämään niin pitkään kuin nyt.
Myönnän että ehkä minua harmittaa asia 50-vuotiaana (kaikkia ei varmasti harmita) mutta enemmän harmi se olisi ollut lasten kannalta jos olisivat vaistonneet että heidän lapsuus olisi ollut äidille tuskaa ja äiti olisi odottanut että se on ohi. Olisin halunnut aikuiset lapset viisikymppisenä mutta sen lapsuus aiheen olisin halunnut pikakelata äkkiä ohi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä lapseton 50v olet saavuttanut elämässäsi?
No mulla on nää harrastukset niinku.
Onko sulle lapset joku saavutus? Oletko ihan tosissasi?
T.mies, kaksi lasta
Hohhoijaa. Elämä on ollut aina ihan parasta ilman lapsia.
vela N51
Kyllähän 50v lapsettomuus kertoo luonteessa jotain vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapseton 50v on periaatteessa täysin tarpeeton.
Älä mitä, ei ole mikään häiritsemässä työuraa eläkeikään asti. Veroillani ne sinunkin kela- ja sossurahat maksetaan.
Moni missasi ap:n pointin. Lastenlapset. Elämän suola.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän 50v lapsettomuus kertoo luonteessa jotain vikaa.
ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa taas provo. Itse elän elämäni parasta aikaa, vaikka ikää on jo 60+.
Ei ole provo. Valitettavasti seurqnnut vierestä tällaista irl.
Etkä tiedä ketään perheellistä jonka asiat ei ole hyvin? Huonot välit kaukana asuviin lapsiin, paska parisuhde? Katkeroitunut kun on elämänsä uhrannut perheen paapomiseen ja ystävät on jääneet?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä lapseton 50v olet saavuttanut elämässäsi?
No mulla on nää harrastukset niinku.
Voisiko ap tai joku toinen samoin ajatteleva kertoa ihan selkeästi miksi ne lapset/lapsenlapset ovat saavutus elämässä ja miksi niillä pitää päteä?
Apkin kun kertoo niiden olevan vain väline oman yksinäisyyden tunteen poistoon. Toiset eivät tarvitse siihen jälkeläisiä niin ovat jotenkin epäonnistuneita?
Vierailija kirjoitti:
Moni missasi ap:n pointin. Lastenlapset. Elämän suola.
liika suola on pahasta
Työ, harrastukset, läheiset ja ystävät. Ja mieheni on ihan mahtava tyyppi. Musta ne on parhaita ihmissuhteita, jotka sä saat valita. Ja juuri aloitin hyroxin ja sain taas lisää liikunta kavereita. 60 on uusi 40, tässä on vielä paljon aktiivisia vuosia edessä.
Ja ihana siskoni tytär on ottanut minut osaksi poikansa elämää. Ja myös miehen tyttärellä on poika, joka myös välillä ilahduttaa meitä.
Joten älä ole noin suppea.
Mitä ihmettä oikein horiset? Ei 50-vuotiaana voi olla vielä mikään ikääntynyt ja kremppaantunut, kyllä meidän nuorempien sukupolvien eläkeikä alkaa olla 70-v. Sinun iässäsi meillä on vielä parikymmentä vuotta työuraa edessä, ei silloin jäädä kotiin makoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Moni missasi ap:n pointin. Lastenlapset. Elämän suola.
Tuhoavat vain isovanhempien lopunkin talouden, terveyden ja mielenterveyden lopullisesti.
Lapseton 50v on periaatteessa täysin tarpeeton.