Oikein havahduin miettimään kuinka tyhjää elämän täytyy olla kun on ikää 50--> ja on lapseton
Koska siinä vaiheessa kun alkaa ikää tulla ja kremppoja, reissutkaan enää kiinnosta samalla tavalla, ystävyyssuhteita ei saa luotua yhtä helposti kuin nuorempana ja elämä kutistuu yhä enemmän kotiin ja ei ole ketään jos ei ole puolisoakaan. Aika yksin alkaa olla siinä vaiheessa. Silloin se katkeruus helposti valtaa mielen. Enkä sano tätä pilkatakseen lapsettomia, vaan enemmän vain on pohdiskelun tulos. Koska lastenlapset tuovat niin paljon iloa elämään ja tuntuisi elämä tyhjältä ilman heitä.
Kommentit (717)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi luonnevikaiset ei lisäänny.
Ooppa nyt rehellinen, tää maailma on täynnä idiootteja ja muita makeja joilla on parempi flaksi kun sulla ja mulla :D
kato kuin monta hajonnutta perhettä tuol on
Ap on todellakin pelkkä trolli. Melko vanhakantaiset ajatusmallit näillä trolleilla jyllää: paljon on vihaa köyhiä, vammaisia, eläkeläisiä, vanhuksia, naisia ja lapsettomia naisia tai yh-äitejä kohtaan. Kertoo trollien omasta ankeasta maailmankuvasta.
Juuri tänään kävi koiralenkillä sääliksi naista, jolla oli 4 pientä lasta mukanaan (1 vaunuissa, 3 käveli). Kaikki lapsista riekkuivat ja rääkyivät ja nainen puhui puhelimeen miten ne olivat osanneet käyttäytyä jopa kahden minuutin ajan. Nainen näytti niin väsyneeltä, turhautuneelta ja kyllästyneeltä, että sääliksi kävi.
No, elämä on valintoja ja niin makaa kuin petaa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi luonnevikaiset ei lisäänny.
Kun tajuaisivatkin jättää lisääntymättä, mutta ei.
Vinkki vitonen: elämän sisältö ja tarkoitus ei löydy muista ihmisistä.
Se ei ole sitä, että läheisesi täyttävät tyhjiötäsi.
Elämän sisältö ja tarkoitus on siinä, mitä sinä teet muille muiden hyväksi ja maailman parantamiseksi. Oletko muille hyödyksi ja iloksi vai vittuiletko koko valveillaoloaikasi somessa kerjäten lyhyitä, sekuntien mittaisia dopamiiniryöppyjä kuin narkki.
Minä myönnän, että pelkään vähän jääväni yksin. Erityisesti vanhemmat vuodet tuntuvat yksinäisiltä ajatella, jos omaa perhettä ei silloin ole.
Olen siis reilu 30-vuotias nainen ja siksi on todennäköistä, etten omaa perhettä saa, koska minulla on uskonnollinen vakaumus ja on hyvin vaikeaa löytää miestä, jolla olisi samat arvot.
No, on minulla yliopistoura alalla, jota rakastan, ehkä se täyttää tyhjistä vähän. Mutta olisin sen sijaan ottanut oman perheen.
Vierailija kirjoitti:
Vinkki vitonen: elämän sisältö ja tarkoitus ei löydy muista ihmisistä.
Se ei ole sitä, että läheisesi täyttävät tyhjiötäsi.
Elämän sisältö ja tarkoitus on siinä, mitä sinä teet muille muiden hyväksi ja maailman parantamiseksi. Oletko muille hyödyksi ja iloksi vai vittuiletko koko valveillaoloaikasi somessa kerjäten lyhyitä, sekuntien mittaisia dopamiiniryöppyjä kuin narkki.
Kyllä se elämän sisältö usein löytyy juuri muista ihmisistä, vaikka yrittäisi pyristellä tätä faktaa vastaan.
-sinkku, lapseton nuori nainen.
Mitä jollain lapsilla tekee, kun niitä ei halua elämäänsä? Ajatuskin kammottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jollain lapsilla tekee, kun niitä ei halua elämäänsä? Ajatuskin kammottaa.
Ehkä vanhempana ymmärrät.
Vierailija kirjoitti:
velat paniikissa
Lapsellisillahan täällä näyttää jokin ongelma olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jollain lapsilla tekee, kun niitä ei halua elämäänsä? Ajatuskin kammottaa.
Ehkä vanhempana ymmärrät.
Ei minusta tule vanhempaa, koska en halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jollain lapsilla tekee, kun niitä ei halua elämäänsä? Ajatuskin kammottaa.
Ehkä vanhempana ymmärrät.
Että haluaisin elämääni lapsia, joita en halua? En vihaa lapsia niin paljon, että rääkkäisin heitä vanhemmalla, joka ei heitä halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jollain lapsilla tekee, kun niitä ei halua elämäänsä? Ajatuskin kammottaa.
Ehkä vanhempana ymmärrät.
Ei minusta tule vanhempaa, koska en halua.
Tarkoitin, että iältäsi vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jollain lapsilla tekee, kun niitä ei halua elämäänsä? Ajatuskin kammottaa.
Ehkä vanhempana ymmärrät.
Ei minusta tule vanhempaa, koska en halua.
Tarkoitin, että iältäsi vanhempana.
En minä mikään nuori ole. En ole koskaan halunnut lapsia. Ihmiset, jopa naiset, ovat erilaisia ja heillä on siihen oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se tunne kun et jätä maapallolle mitään pysyvää. Et ole kenenkään isä/äiti/isoisä/isoäiti.
Muutakin pysyvää voi jättää kuin oman solumöykkyjätteensä. Mutta eihän teitä mielikuvituksettomia elukoita esim. tiede tai taide kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se tunne kun et jätä maapallolle mitään pysyvää. Et ole kenenkään isä/äiti/isoisä/isoäiti.
Muutakin pysyvää voi jättää kuin oman solumöykkyjätteensä. Mutta eihän teitä mielikuvituksettomia elukoita esim. tiede tai taide kiinnosta.
Hohhoijaa näitä provoja...
Minä olen sekä tiede- että taideihminen, mutta koen silti, että muut ihmiset ovat suurimman tyydytyksen tuova asia ihmiselle. Tietenkin, jos ihmissuhde on hyvä.
Voi kuule, päinvastoin. Elämä on ihanaa kun ei ole mitään kiviriippoja perässä. Ei tarvi olla tilivelvollinen kellekään vaan saa tulla ja menmä mitä huvittaa, olla mitenpäin huvittaa, saa nukkua vaikka koko päivän ja valvoa yön jne jne. Toisekseen, ite ootte kakaranne tehneet niin hoitakaa ne kans, moni mummo ja pappa on väsymyksen partaalla kun viedään kakarat ja elukat päiväksikin saati että ovat koko ajan riesana, ajatelkaa heidänkin jaksamista ja niitä heidän sairauksia.
Ap projisoi. Hänellä kun ei ole ystäviä, ei puolisoa, ei lapsia.