”Mikä meidän nuoria miehiä vaivaa? Nuoret miehet eivät saa lapsia, he eivät mene naimisiin. Minä olen huolissani heistä”, Varhila sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään ei kannata tässä maassa enää tavallisena miehenä tehdä koska parisuhteen tai seksin saaminen on äärimäisen mahdotonta. Naisten vaatimukset ovat todella röyhkeitä ja saavuttamattomissa kunnollisille miehille: pitää olla kavereita ja isot sosiaaliset piirit, hyväpalkkainen työpaikka, auto, nousujohteinen ura tai rankka rikoshistoria tatuointeineen, ei saa olla yksinäinen, ei saa olla hiljainen, ei saa olla ujo, ei saa pelata videopelejä, pitää olla urheilullinen, pitää olla pitkä jne. Diversiteetti, inkluusio ja feminismi ovat saaneet syövyttää yhteiskuntaa jossa elämme sisältä pitkään - vihdoin samme nauttia tuloksista saaden sen mitä ansaitsemme.

Höpö höpö. Minulla ei ollut 80-luvulla muuta kuin seisova mulkku ja kohtelias käytös, sekä tanssitaito. Siihen aikaan nussittiin ihan ekaksi pari vuotta. Jos värkit passas hyvin vastakkain, niin mentiin naimisiin. Ei mitään isoja suunnitelmia ollut kummallakaan. Kunhan oli kummallakin ammatit ja minulla työpaikka. Minun palkalla elettiin siihen saakka, että lapset oli isompia. Sen jälkeen alettiin pärjäämään paremmin.

Haiskahtaa aikas köyhältä ja tylsältä elämältä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

 

 

Tähän sopii klassikko: Elämä on valintoja. Jos valitsee pleikkarin ja Batteryn kouluttautumisen ja työnhaun sijaan, on turha itkeä, jos perhe jää saamatta. Nykyisinhän voi kouluttautua vielä aikuisiälläkin, joten voi muutaman vuoden vetää es-jonne elämää ja silti saada koulutuksen ja perheen. 

Miten voi nykyään kouluttautua aikuisiällä, jos lasketaan pois omat säästöt tai oppisopimus (mikä ala??)? Jollain pitää elää se opiskeliaikakin, ehkäpä jopa elättää muutakin perhettä (jos niitä lapsia on menty hankkimaan).

Kela maksaa lääkärit ja lääkkeet ainoastaan niille perheille, jotka saavat toimeentulotukea. Jos puoliso on pienellä palkalla töissä niin perhe ei saa tt-tukea. Se puolison palkka korvaa tt-tuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään ei kannata tässä maassa enää tavallisena miehenä tehdä koska parisuhteen tai seksin saaminen on äärimäisen mahdotonta. Naisten vaatimukset ovat todella röyhkeitä ja saavuttamattomissa kunnollisille miehille: pitää olla kavereita ja isot sosiaaliset piirit, hyväpalkkainen työpaikka, auto, nousujohteinen ura tai rankka rikoshistoria tatuointeineen, ei saa olla yksinäinen, ei saa olla hiljainen, ei saa olla ujo, ei saa pelata videopelejä, pitää olla urheilullinen, pitää olla pitkä jne. Diversiteetti, inkluusio ja feminismi ovat saaneet syövyttää yhteiskuntaa jossa elämme sisältä pitkään - vihdoin samme nauttia tuloksista saaden sen mitä ansaitsemme.

Höpö höpö. Minulla ei ollut 80-luvulla muuta kuin seisova mulkku ja kohtelias käytös, sekä tanssitaito. Siihen aikaan nussittiin ihan ekaksi pari vuotta. Jos värkit passas hyvin vastakkain, niin mentiin naimisiin. Ei mitään isoja suunnitelmia ollut kummallakaan. Kunhan oli kummallakin ammatit ja minulla työpaikka. Minun palkalla elettiin siihen saakka, että lapset oli isompia. Sen jälkeen alettiin pärjäämään paremmin.

Haiskahtaa aikas köyhältä ja tylsältä elämältä. 

Noh, miehille elämän sisällöksi riittää nouseva mulkku. Naiset yleensä kaipaa muutakin ja tässäpä sitä ollaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

 

 

Tähän sopii klassikko: Elämä on valintoja. Jos valitsee pleikkarin ja Batteryn kouluttautumisen ja työnhaun sijaan, on turha itkeä, jos perhe jää saamatta. Nykyisinhän voi kouluttautua vielä aikuisiälläkin, joten voi muutaman vuoden vetää es-jonne elämää ja silti saada koulutuksen ja perheen. 

Jos olisi kyse vain yksittäisestä henkilöstä, voisit olla oikeassa. Oma valinta. Mutta koska on kyse väestötason ongelmasta, ei kukaan tolkun ihminen ajattele, että nuoret miehet ovat vain yhtäkkiä ihan omasta tahdostaan päättäneet alkaa valita syrjäytymisen. 

Saisi Vnäjä jo miehittää tämän maan, ei mitään puolustettavaa. 

Olisi kommarien kannattanut jo Talvisodassa keksiä miesvihan levittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

 

 

Tähän sopii klassikko: Elämä on valintoja. Jos valitsee pleikkarin ja Batteryn kouluttautumisen ja työnhaun sijaan, on turha itkeä, jos perhe jää saamatta. Nykyisinhän voi kouluttautua vielä aikuisiälläkin, joten voi muutaman vuoden vetää es-jonne elämää ja silti saada koulutuksen ja perheen. 

Miten voi nykyään kouluttautua aikuisiällä, jos lasketaan pois omat säästöt tai oppisopimus (mikä ala??)? Jollain pitää elää se opiskeliaikakin, ehkäpä jopa elättää muutakin perhettä (jos niitä lapsia on menty hankkimaan).

Ihan siten, että menee kouluun ja rahoittaa opintonsa tekemällä töitä. Sillä tavala olen itse hankkinut kaksi tutkintoa. Jos ei töitä ole, opiskeluun saa aikuisiälläkin ihan normaalit opintotuet ja lainat. Niillä kyllä elää sen muutaman vuoden, mitä opinnot kestävät. Etenkin kun  ei ole sitä perhettä, vaan on vastuussa vain omasta elannostaan. 

Jos työtön vanhempi saa pelkän 595 yleistuen niin siihen ei kuulu maksusitoumusta apteekkiin.

Maksusitoumuksen lääkkeisiin apteekkiin saavat ainoastaan toimeentulotukea saavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

 

 

Tähän sopii klassikko: Elämä on valintoja. Jos valitsee pleikkarin ja Batteryn kouluttautumisen ja työnhaun sijaan, on turha itkeä, jos perhe jää saamatta. Nykyisinhän voi kouluttautua vielä aikuisiälläkin, joten voi muutaman vuoden vetää es-jonne elämää ja silti saada koulutuksen ja perheen. 

Miten voi nykyään kouluttautua aikuisiällä, jos lasketaan pois omat säästöt tai oppisopimus (mikä ala??)? Jollain pitää elää se opiskeliaikakin, ehkäpä jopa elättää muutakin perhettä (jos niitä lapsia on menty hankkimaan).

 

 

Ihan siten, että menee kouluun ja rahoittaa opintonsa tekemällä töitä. Sillä tavala olen itse hankkinut kaksi tutkintoa. Jos ei töitä ole, opiskeluun saa aikuisiälläkin ihan normaalit opintotuet ja lainat. Niillä kyllä elää sen muutaman vuoden, mitä opinnot kestävät. Etenkin kun  ei ole sitä perhettä, vaan on vastuussa vain omasta elannostaan. 

Kaikki ei saa töitä ja kuka tekee kotityöt ja hoitaa lapset, kun opiskelet ja olet lisäksi töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

 

 

Tähän sopii klassikko: Elämä on valintoja. Jos valitsee pleikkarin ja Batteryn kouluttautumisen ja työnhaun sijaan, on turha itkeä, jos perhe jää saamatta. Nykyisinhän voi kouluttautua vielä aikuisiälläkin, joten voi muutaman vuoden vetää es-jonne elämää ja silti saada koulutuksen ja perheen. 

Miten voi nykyään kouluttautua aikuisiällä, jos lasketaan pois omat säästöt tai oppisopimus (mikä ala??)? Jollain pitää elää se opiskeliaikakin, ehkäpä jopa elättää muutakin perhettä (jos niitä lapsia on menty hankkimaan).

Helposti. Jos ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, on vielä kaikki opistososiaalisest etuuden käyttämättä. Opintolainakin täysimääräisenä nostamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaivaa yhtää mikää. Paras asia mitä te voitte tehdä omalla elämällänne on keskittyä itsenne kehittämiseen. Hyvä vaan että tämä tyhmä populaatio ei lisäänny yhtää enempää. Ei pahalla.

Nythän pitäisi pelkästään suomalaisille olla nykyisellä kulutuskäyttäytymisellä neljä maapalloa. Sitten itketään kun kansa ei kuluta, koska Suomen BKT:sta syntyy sisämarkkinoiden yksityisestä kulutuksesta. Mutta mihinpä se itsensä kehittämiseen keskittyvä sinkku tarvii mielettömiä määriä tavaraa, elämyksiä ja palveluita? Harvemmin he myöskään tekevät omaan asumuksensa mitään mittavia remontteja jne. 

Taas joku, joka aliarvoi sinkkutalouksien itseensä käytettävää rahamäärää. Mutta hei, kiitos tiedosta, hoidan omakotitaloni ilman ostopalveluita, tai ostan palvelut pimeästi, jatkossakin. 

Äläkä vaan enää  ihmettele, miksi ihmiset ei kuluta. 

T sinkku omakotitaloasuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

Mitä väliä? Se oikeus heille suokoon jättäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle tässä liberaalissa yhteiskunnassa.

Tämä juuri eikä tukeakaan tarvitse nykyään vissiin maksaa kuin tuo n 300. Kelan täti on siis huolissaan siitä, ettei miehet nosta tarpeeksi tukia. Työkkäri himmelit on muutenkin nykyään niin nöyryyttävää, että hyväkin etteivät alistu moiseen. Työ- ja parisuhdemarkkinoissa on se yhdistävä tekijä että on täysin turhaa juosta kaikkien potentiaalisten mahdollisuuksien perässä vastaanottaen samalla miljoona "valintamme ei kohdistunut sinuun" viestiä. Ennemmin odottaa että ne, ketkä on aidosti kiinnostuneita, ottavat itse yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

 

 

Tähän sopii klassikko: Elämä on valintoja. Jos valitsee pleikkarin ja Batteryn kouluttautumisen ja työnhaun sijaan, on turha itkeä, jos perhe jää saamatta. Nykyisinhän voi kouluttautua vielä aikuisiälläkin, joten voi muutaman vuoden vetää es-jonne elämää ja silti saada koulutuksen ja perheen. 

Miten voi nykyään kouluttautua aikuisiällä, jos lasketaan pois omat säästöt tai oppisopimus (mikä ala??)? Jollain pitää elää se opiskeliaikakin, ehkäpä jopa elättää muutakin perhettä (jos niitä lapsia on menty hankkimaan).

 

 

Ihan siten, että menee kouluun ja rahoittaa opintonsa tekemällä töitä. Sillä tavala olen itse hankkinut kaksi tutkintoa. Jos ei töitä ole, opiskeluun saa aikuisiälläkin ihan normaalit opintotuet ja lainat. Niillä kyllä elää sen muutaman vuoden, mitä opinnot kestävät. Etenkin kun  ei ole sitä perhettä, vaan on vastuussa vain omasta elannostaan. 

Kaikki ei saa töitä ja kuka tekee kotityöt ja hoitaa lapset, kun opiskelet ja olet lisäksi töissä?

Miksi et lukenut viestiä loppuun saakka? Siinä oli myös ratakiskosta väännettynä vaihtoehto, jos ei saa töitä. Mitään lapsia ei ole, koska aiheena on nuoret perheettömät miehet. Kotitöihin riittää tunti viikossa kun asuu yksin. 

Toimeentulotukeen vaikuttavat puolison tulot, lainat ei ole menoja, ei saa säästöjä itsellä eikä puolisolla. Ei saa omistaa kesämökkiä tai asuntovaunua tai venettä tai moottoripyörää, ne on myytävä ja käytettävä rahat ensin.

Vierailija kirjoitti:

Jään vain odottamaan sitä, että tässäkin ketjussa syytetään naisia, eikä ao miehiä itseään, puhumattakaan laajemmista yhteiskunnallisista rakenteista.

Uhriuduit jo etukäteen. Go girls!

Jos ei saa valmistumisen jälkeen töitä niin opintolaina ei ole meno toimeentulotuessa ja opintolainaa maksetaan myös työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko oli ap:n tahallaan vääristelemä. Varhilan suuri huoli ei ollut nuortenmiesten pariutuminen. Varhilan huolenaihe oli, että suuri joukko nuoriamiehiä ei hanki peruskoulun jälkeen edes toisenasteen koulutusta ja että nuoret miehet eivät edes ilmottaudu työttömiksi työnhakijoiksi, mistä seuraa perustulon puolittuminen. Jättäytyvät siis yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämän seurauksena jää sitten perhekin saamatta, jos sitä vaikka myöhemmin haluaisikin.

 

 

Tähän sopii klassikko: Elämä on valintoja. Jos valitsee pleikkarin ja Batteryn kouluttautumisen ja työnhaun sijaan, on turha itkeä, jos perhe jää saamatta. Nykyisinhän voi kouluttautua vielä aikuisiälläkin, joten voi muutaman vuoden vetää es-jonne elämää ja silti saada koulutuksen ja perheen. 

Miten voi nykyään kouluttautua aikuisiällä, jos lasketaan pois omat säästöt tai oppisopimus (mikä ala??)? Jollain pitää elää se opiskeliaikakin, ehkäpä jopa elättää muutakin perhettä (jos niitä lapsia on menty hankkimaan).

 

 

Helposti. Jos ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, on vielä kaikki opistososiaalisest etuuden käyttämättä. Opintolainakin täysimääräisenä nostamatta. 

Urpo. Ne opintososiaaliset tuet on nykään  järjettömän pienet ja jos et tiennyt, opintolainakin pitää maksaa ainakin joiltain osin takaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä pakkomiellettä lisääntymisestä. Meitä on täällä nyt jo ihan liikaa. Kun porukkaa on vähemmän, riittää reursseista ennemmän jokaiselle. 

Jos meillä on enemmän muiden työpanoksen varassa eläviä vanhuksia ja vähemmän työikäisiä, joiden työpanoksen varassa eletään, niin miten meillä riittää enemmän resursseja jokaiselle?

Suurten ikäluokkien vanhukset ovat kohta haudassa. Ei boomeritkaan ikuisesti elä.

Jostain syystä iso osa kansasta tuntuu elävän siinä uskossa, että suurten ikäluokkien kuoltua ei tule olemaan vanhuksia.

"Väestöennusteen mukaan 80 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana lähes neljännesmiljoonalla."

https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2026/Vanhusvaeestoen-maeaeraess…

 

 

Ei kukaan luule, että vanhukset lakkaavat olemasta suurten ikäluokkien kuoltua Mutta ihan voi järjellä päätellä, että jos 50-luvulla syntyi 20 kertaa enemmän vauvoja kuin 80-luvulla, ei meillä 30 vuoden päästä ole niin paljon vanhuksia kuin nyt. 

"Ei kukaan luule, että vanhukset lakkaavat olemasta suurten ikäluokkien kuoltua Mutta ihan voi järjellä päätellä, että jos 50-luvulla syntyi 20 kertaa enemmän vauvoja kuin 80-luvulla, ei meillä 30 vuoden päästä ole niin paljon vanhuksia kuin nyt. "

Mutta meillä on yhä sama ongelma silloinkin. Tuossa ajassa menee kokonaiselta sukupolvelta lastenteko-aikaikkuna kiinni. Suhteessa nuorempia elättäjiä noille tuleville vanhuksille on yhtä vähän. Johtuu politiikasta. Vanhukset on asetettu kaikkien nuorempien ja tulevien polvien edelle. Yhteiskunta elättää ja hoitaa ensisijaisesti heidät. Muut saa pärjätä aikalailla omillaan leikatuin resurssein ja heidän eteensä työtä tehden. Eläkeläiset itse ei edes halua ottaa osaa talkoisiin. Uskomaton häiriö ihmiskunnan historiassa. Ihmisyyteen kuuluu oleellisena osana se, että alemmat polvet turvataan.

Vierailija kirjoitti:

Toimeentulotukeen vaikuttavat puolison tulot, lainat ei ole menoja, ei saa säästöjä itsellä eikä puolisolla. Ei saa omistaa kesämökkiä tai asuntovaunua tai venettä tai moottoripyörää, ne on myytävä ja käytettävä rahat ensin.

Niin vaikuttavat. Mutta - yllätys, yllätys - yksin asuvilla sinkkumiehillä ei ole puolisoa. Jännää, eikö? 

Vantaan kaupunki irtisanoo 200. Ei saa toimeentulotukea lasten ruokiin, jos omistaa kesämökin tai asuntovaunun. Ensin myydään kesämökki ja ostetaan ruokaa niillä rahoilla lapsille. Asuntolaina ja rahoitusvastike ei ole menoja toimeentulotuessa.