Lue keskustelun säännöt.
HS Lukijan mielipide: Opiskelija-asuntojen tulisi olla soluasuntoja eikä yksiöitä
09.08.2026 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012192662.html
"Opintojani aloittaessani syksyllä 1955 muutin asumaan Otaniemen Teekkarikylän soluasuntoon. Solussa oli viisi kahden hengen huonetta ja yhteiset pesu-, wc- ja keittotilat sekä pieni sohvanurkkaus, jossa sopi jutella tai pelata korttia."
"Soluasuntojärjestelmä oli hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttoi opiskelua, ja samalla se oli edullinen yhteisö itsenäistä elämää opetteleville nuorille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa opiskelija-asuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."
Nyt on asiaa! Näin sen olla pitää! 👍
Edullisia soluasuntoja opiskelijoille, eikä mitään syrjäytymistä aiheuttavia yksiöitä! Ne yksiöt tulevat myös veronmaksajille kalliiksi, kun niihin maksetaan enemmän tukia kuin edullisempiin soluasuntoihin.
Kommentit (1220)
Mistä ap on saanut päähänsä että yksiöihin maksettaisiin enemmän tukia kuin soluasumiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajata tämä vain opiskelijoihin? Perheetkin voisivat paremmin yhteisöllisessä asumisessa, missä perheellä on oma huone tai kaksi, mutta keittiö, pesutilat ja sosiaalitilat jaettaisiin toisten perheiden kanssa. Tätä sosiaalista kommuunia voisi kutsua vaikka kolhoosiksi. Miksei kukaan ole keksinyt tätä aiemmin?
Opiskelu on väliaikaista, vai eikö muka ole?
Niin on eläkkeelläkin olo - boomerit ja muut vanhukset voitaisiin laittaa yhteisiin huoneisiin asumaan loppuelämäkseen, ja heidän asuntonsa antaa nuorille, joilla on elämä edessä.
Vanhuksille voisi hyvin sopia soluasuminen, ainakin leskille tai sellaisille joiden puoliso on hoivakodissa. Omassa huoneessa voi olla rauhassa, yhteisistä tiloista löytyy seuraa, on turvallisempaakin kun kämppäkaveri voi soittaa apua jos jotain tapahtuu. Jos tarvitaan kotihoidon palveluita, niin samalla käynnillä voi hoitaa monta asiakasta. Eikö tällainen senioritalon ja hoivakodin välimuoto olisi ihanteellinen asumisratkaisu? Ainakin Jarmo Kervinen muuttaa sellaiseen riemumielin.
Ja siellä huonosti liikkuva Pirkko vaihtaa Marjatan vaipat, sen lisäksi vahtii muistisairasta Liisaa ja huolehtii, ettei Helenan alkoholisoitunut poika vie äitinsä viimeisiä rahoja! Joopa joo!
Jos lakkautetaan opintotuki kokonaan ja korvataan se vanhustenhuollolla kuten palstan uuvatit vaativat? Sidotaan opiskelijat sänkyyn, vaipat päälle ja ruoaksi laitosmössöä. Kyllä sillä hengissä pysyy. Voidaan sitten bussilla viedä luennolla josta takaisin osastolle ja sidotaan taas sänkyyn. Saattaisi opintoajat parantua! Esperi caren ja Attendon rotevat työntekijät pistävät kuriin jos ilmenee vastahankaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Mua itseäni ällötti aikanaan jakaa kylppäri tuntemattoman kanssa, soluasunnot on itsemurha introvertille kiltille ujolle ihmisille.
Soluasunnot ei ole ihmisten paikkoja
Soluasunnoissa oppii olemaan toisten kanssa. Elämässä selvitäkseen menestyneesti tulee myös tulla pois omalta mukavuusalueeltaan, sitä kutsutaan myös aikustumiseksi.
Aikuistumiseen ei tarvita soluasuntoa ja sosiaalisuutta ja toisten kanssa toimeen tulemista opetellaan jo kotona ja koulussa, ei vasta jossain soluasunnossa!
Hyvin on onnistuttu nyky menetelmin, ennätys määrä erakoituneita, mielenterveys hajalla, ihmisjoukossa ahdistuvia nuoria suomessa...
Olet tosi lapsellinen, jos kuvittelet, että tuo kaikki muuttuu sillä, että opiskelijat pakotetaan soluihin.
Huomaatko, miten itsestäsikin on tullut ilkeä ja muita tuomitseva ihminen, eikä millään tavalla hyvä ihminen. Varmasti solun syytä.
Ei tietenkään muutu, mutta joskus kannattaa edes yrittää katsoa laajempaa kuvaa ja yleistystä. Opiskelijoiden realiteettitaju on kadonnut, soluasuminen ja oikean elämän eläminen varmasti auttaisi hyvin usein.
Miksi juuri soluasuminen olisi oikeaa elämää?
Miksi ei olisi? Jos almuilla elää niin pitää tyytyä siihen mitä saa. Omilla rahoillaan saa sitten asua ihan miten haluaa.
Jankuti, jankuti!
Niin se nyt vaan on. Loppuu muilta se avustushalu kokonaan kun ahneena lokkina vaatii vain itselleen lisää.
Milloin opiskelijat ovat mitään vaatineet? Yleensä he ovat melko vähään tyytyväisiä! Niin, saitko itse aikoinasi opintotukea, asumislisää, valtion takaamaa opintolainaa, tuettuja aterioita, edullista terveydenhoitoa, opiskelija-alennuksia ym.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap on saanut päähänsä että yksiöihin maksettaisiin enemmän tukia kuin soluasumiseen?
Ylipäänsä opiskelija-asumista ei makseta verovaroista yhtään sen enempää kuin muutakaan vuokra-asumista. Rakentamiseen voi saada samoja tukia mitä muutkin "köyhille" tarkoitetut rakentajat saa, mutta muuten tuo pyörii ihan vuokratuotoilla tuokin bisnes. Ei tosin ole tarkoitus tuottaa voittoa, ja asunnot on halvempia esim. soluasuntoja kuin oikeat vuokra-asunnot olisi. Ja opiskelijoiden asumistukea maksetaan noin 200 miljoonaa vuodessa joka on kokonaissummaan verrattuna (vajaa 2 miljardia) pieni osa. Eikä opiskelijat edes saa toimeentulotuessa osaa vuokrastaan kuten normiköyhät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä jotain tästä nostalgisesta poimminnasta voisi tuoda esille on se, että nuori 50-luvulla oli kuitenkin saanut kovan kotikasvatuksen, hyviä käytöstapoja arvostettiin, kohteliaisuutta ja muiden huomioimista, nykyaikaisen minä-minä ja minä kulttuurin sijaan. Harrastukset olivat tervehenkistä urheilua - uiminen kesäaikaan, talvella murtomaahiihto.Oli ehkä jokin pieni kämänen radion tapainen, josta kuunneltiin sen ajan saksalaishenkistä iskelmää, rock-musiikki ja kulttuuri teki vasta tuloaan. Tyttöjä lähestyttiin lavatansseissa ja oltiin onnellisia jos päästiin saatille. Naimaonnea odoteltiin sitten kun oli opinnot valmiina. Huvitukset olivat tansseissa käymistä. Alkoholiinkaan ei ollut niin paljon laittaa rahaa kuin nykypäivänä.
Pikakelaus tähän päivään. Nuorisomusiikki kovaäänistä, solun jaat ahmedin ja abudabin kanssa. Käytössä alkoholi, peukku ja muut virkistysaineet appelsiinijaffan sijaan.
Olisihan soluunkin aivan helppoa laittaa järjestyssäännöt, joiden rikkominen johtaa varoitukseen ja toistuessaan kämpän menetykseen.
No onhan niissä eikä peukun käyttäjät ole mitään opiskelijoita. Enemmän niitä varmasti siellä yksiössä Kalliossa pyörii kuitenkin. Ja tuo ra sis tinen ulina on niin naurettavaa kuin olla boi. Ihan kuin sillä nyt olisi jotain väliä minkä värinen kämppis on tai mihin uskoo. Vanhoillisempi ajattelutapa kuin aloituksessa puhutulla 50-luvun tapauksella tuntuu sulla olevan.
50-luvulla ei ollut vielä koko maailma kylässä eivätkä opiskelijat käyttäneet laajalti huumeita!
50-luvullahan käytettiin paljon huumeita, koska moni sodasta palannut oli koukussa.
Koukkuun jääneet eivät olleet 50-luvulla opiskelijoita. Itse asiassa suuri osa heistä oli ehtinyt jo 50-luvulla kuolla pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap on saanut päähänsä että yksiöihin maksettaisiin enemmän tukia kuin soluasumiseen?
Ylipäänsä opiskelija-asumista ei makseta verovaroista yhtään sen enempää kuin muutakaan vuokra-asumista. Rakentamiseen voi saada samoja tukia mitä muutkin "köyhille" tarkoitetut rakentajat saa, mutta muuten tuo pyörii ihan vuokratuotoilla tuokin bisnes. Ei tosin ole tarkoitus tuottaa voittoa, ja asunnot on halvempia esim. soluasuntoja kuin oikeat vuokra-asunnot olisi. Ja opiskelijoiden asumistukea maksetaan noin 200 miljoonaa vuodessa joka on kokonaissummaan verrattuna (vajaa 2 miljardia) pieni osa. Eikä opiskelijat edes saa toimeentulotuessa osaa vuokrastaan kuten normiköyhät.
Niin, opiskelijat voitaisiin majoittaa soluihin ja säästää yhteiskunnan varoja. Ei se ole yhteiskunnan etu että tukia valuu vuokraloordien taskuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota opiskelijoille asuminen soluissa, niin oletteko myös sitä mieltä, että:
1. kaikkien yhteiskunnan rahoilla asuvien (opiskelijat, työttömät, työkyvyttömyyseläkeläiset yms.) ensisijainen asumismuoto pitäisi olla solu ja jos haluaa yksiön, erotus pitäisi maksaa itse VAI
2. ainoastaan opiskelijoita voidaan laittaa soluun
Erityisesti kiinnostaisi kakkoskohtaan, että jos ollaan määritelty jokin inhimillisen elämän vähimmäistaso asumiselle, niin miksi se olisi erilainen opiskelijoille?
Opiskelu on väliaikainen vaihe elämässä, muttei nyt opiskeluaikaisessa asumisessakaan mitä tahansa tarvitse sietää: jatkuvaa möykkäämistä ja bilettämistä, sottaamista ym.muuta!
Kyllähän työttömyyskin on väliaikainen vaihe elämässä. Entä jos siirretään köyhät työttömät soluihin? Se ehkäisisi syrjäytymisvaaraa ja mitä kaikkea muita näitä perusteluita olikaan opiskelijoille.
Kaikki vaiheet elämässä ovat väliaikaisia. Sillä perusteella kaikki voidaan majoittaa elämäntilanteen mukaisiin kolhooseihin jos ei ole varaa maksaa itse haluamaansa asumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä jotain tästä nostalgisesta poimminnasta voisi tuoda esille on se, että nuori 50-luvulla oli kuitenkin saanut kovan kotikasvatuksen, hyviä käytöstapoja arvostettiin, kohteliaisuutta ja muiden huomioimista, nykyaikaisen minä-minä ja minä kulttuurin sijaan. Harrastukset olivat tervehenkistä urheilua - uiminen kesäaikaan, talvella murtomaahiihto.Oli ehkä jokin pieni kämänen radion tapainen, josta kuunneltiin sen ajan saksalaishenkistä iskelmää, rock-musiikki ja kulttuuri teki vasta tuloaan. Tyttöjä lähestyttiin lavatansseissa ja oltiin onnellisia jos päästiin saatille. Naimaonnea odoteltiin sitten kun oli opinnot valmiina. Huvitukset olivat tansseissa käymistä. Alkoholiinkaan ei ollut niin paljon laittaa rahaa kuin nykypäivänä.
Pikakelaus tähän päivään. Nuorisomusiikki kovaäänistä, solun jaat ahmedin ja abudabin kanssa. Käytössä alkoholi, peukku ja muut virkistysaineet appelsiinijaffan sijaan.
Olisihan soluunkin aivan helppoa laittaa järjestyssäännöt, joiden rikkominen johtaa varoitukseen ja toistuessaan kämpän menetykseen.
No onhan niissä eikä peukun käyttäjät ole mitään opiskelijoita. Enemmän niitä varmasti siellä yksiössä Kalliossa pyörii kuitenkin. Ja tuo ra sis tinen ulina on niin naurettavaa kuin olla boi. Ihan kuin sillä nyt olisi jotain väliä minkä värinen kämppis on tai mihin uskoo. Vanhoillisempi ajattelutapa kuin aloituksessa puhutulla 50-luvun tapauksella tuntuu sulla olevan.
50-luvulla ei ollut vielä koko maailma kylässä eivätkä opiskelijat käyttäneet laajalti huumeita!
50-luvullahan käytettiin paljon huumeita, koska moni sodasta palannut oli koukussa.
Koukkuun jääneet eivät olleet 50-luvulla opiskelijoita. Itse asiassa suuri osa heistä oli ehtinyt jo 50-luvulla kuolla pois.
Älä höpise vastoin parempaa tietoasi. Miten luulet sodan vaikuttaneen opintoihin? Olisiko viivästyttänyt kenties?
Täälläkin on kermaperseet valittaneet että korona pilasi opiskelun niin mitä luulet sotavuosien tehneen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota opiskelijoille asuminen soluissa, niin oletteko myös sitä mieltä, että:
1. kaikkien yhteiskunnan rahoilla asuvien (opiskelijat, työttömät, työkyvyttömyyseläkeläiset yms.) ensisijainen asumismuoto pitäisi olla solu ja jos haluaa yksiön, erotus pitäisi maksaa itse VAI
2. ainoastaan opiskelijoita voidaan laittaa soluun
Erityisesti kiinnostaisi kakkoskohtaan, että jos ollaan määritelty jokin inhimillisen elämän vähimmäistaso asumiselle, niin miksi se olisi erilainen opiskelijoille?
Opiskelu on väliaikainen vaihe elämässä, muttei nyt opiskeluaikaisessa asumisessakaan mitä tahansa tarvitse sietää: jatkuvaa möykkäämistä ja bilettämistä, sottaamista ym.muuta!
Kyllähän työttömyyskin on väliaikainen vaihe elämässä. Entä jos siirretään köyhät työttömät soluihin? Se ehkäisisi syrjäytymisvaaraa ja mitä kaikkea muita näitä perusteluita olikaan opiskelijoille.
Kaikki vaiheet elämässä ovat väliaikaisia. Sillä perusteella kaikki voidaan majoittaa elämäntilanteen mukaisiin kolhooseihin jos ei ole varaa maksaa itse haluamaansa asumista.
Miksi suomalainen opiskelija on erikoistapaus joka ei voi solussa asua? Täysin naurettavaa ulinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota opiskelijoille asuminen soluissa, niin oletteko myös sitä mieltä, että:
1. kaikkien yhteiskunnan rahoilla asuvien (opiskelijat, työttömät, työkyvyttömyyseläkeläiset yms.) ensisijainen asumismuoto pitäisi olla solu ja jos haluaa yksiön, erotus pitäisi maksaa itse VAI
2. ainoastaan opiskelijoita voidaan laittaa soluun
Erityisesti kiinnostaisi kakkoskohtaan, että jos ollaan määritelty jokin inhimillisen elämän vähimmäistaso asumiselle, niin miksi se olisi erilainen opiskelijoille?
Esität vaikean kysymyksen. Kun aikoinaan itse opiskelin, ei opiskelijat kuuluneet yleisen asumistuen piiriin. Oli vain se opiskelijan asumislisä. MUTTA elettiin aikaa, jolloin oli vaikka minkälaista hanttihommaa. Monella alalla oli erilaisia keikkahommia. Kesälomia ei pidetty vaan oltiin töissä koko kesä. Moni silloin soluasunnossa asuneista kurssikavereistani meni kesäksi aina kotipaikkakunnalleen ja siellä töihin. Soluasuminen oli vuokrayksiöön nähden halpaa ja kesän ajalta ei tietenkään siitä soluasunnostaan tarvinnut maksaa mitään, kun ei siellä asunutkaan vaan vanhempiensa luona kotipaikkakunnalla. Joillekin kauempaa tulleille vanhemmat olivat ostaneet Helsingistä yksiön, jossa nuori sai asua ilmaiseksi tai pelkän yhtiövastikkeen hinnalla. Kun valmistui, vanhemmat joko myivät asunnon tai pitivät sen sijoitusasuntona. Osalla muualla kuin soluasunnossa asuvia vanhemmat avustivat vuokranmaksussa. Maailma on muuttunut ja nyt on vaikeaa nuoren opiskelijan löytää edes kesätöitä saati sitten viikonloppuisin tai iltaisin mitään keikkahommia. Joten se, että nyt opiskelijat jotenkin pakotettaisiin soluasuntoihin, ei ole hyvä juttu. Ennen soluasunto oli vain yksi vaihtoehdoista, mutta nyt se olisi siis pakko. Paitsi jos "pappa betalar".
Mitä tulee tuohon kohtaan 1, niin työkyvyttämät eivät todennäököisesti yks kaks ihmeparannu. Paitsi Kelan asiantuntijalääkäreiden mielestä. Eli heidän kohdallaan tilanne ei ole vain väliaikainen vaan useimmiten pysyvä. On eri asia asua soluasunnossa 4 vuotta kuin 40 vuotta. Työttömien kohdalla taas tilanne olisi ihan "mission impossible". 6 kk soluasunnossa, 3 kk vuokralla, 4 kk soluasunnossa, 3 viikkoa vuokralla jne jne. Lisäksi monella työttömällä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin on lapsia, joten mihis nämä lapset laitettaisiin? Huostaan?
Tavallaan ymmärrän opiskelijoiden kohdalla yleisen asumistuen muuttamisen takaisin opiskelijan asumislisäksi, mutta tämä muutos olisi pitänyt tehdä sellaiseen aikaan, jolloin suunnilleen bussipysäkiltäkin sua pyydetään töihin. Kasarilla koin useammankin kerran tuollaisen tilanteen, kun Meilahdessa bussipysäkillä juttelin jonkun kurssikaverini kanssa ja siinä pysäkillähän oli sitten sekä Meilahden sairaala-alueelta että myös Laakson sairaalan alueelta osastonhoitajia ja kun kuulivat meidän jutustelun, tulivat kysymään, tultaisko heille viikonloppuksi iltavuoroon ja kesäksi kesätöihin. Nämä ajat ovat mennyttä maailmaa.Nin ovat ja juuri siksi opiskelijoiden on aika naurettavaa pyrkiä samaan elintasoon tekemättä mitään kuin aiemmin. Tilanne on se, että asuntoja eikä rahaa eikä töitä ole, jolloin elintasoa pitää laskea. Ja opiskelijoilla siihen on edellytyksiä ihan eri tavalla kuin muilla. Nuoret on tärkeitä, mutta eivät tärkeimpiä.
Asuntojahan kyllä on vaikka kuinka paljon. Hekallakin tyhjillään tuhansia. Mutta opiskelijalla ei ole rahaa eikä töitä. Ja tuo rahan puuttuminen johtuu nimenomaan siitä, että töitä ei ole. Opiskelijat joutuvat jokatapauksessa laskemaan elintasoaan, mutta pitääkö ajaa niin ahtaalle, että nuoren on järkevämpää olla työtön kuin lähteä opiskelemaan? Kaikilta aloilta kun ei valmistu hyväpalkkaisiin hommiin ja myös rividuunareitakin tarvitaan tulevaisuudessakin. Paitsi jos hommataan rividuunarit jostain kehitysmaista.
Ne eivät kelpaa opiskelijoille. Opiskelijakämpistä jäisi 50€/kk maksettavaa, mutta kun eivät ole oikeassa paikassa tai ovat liian vanhoja tms. Asennevamma on tosi yleistä opiskelijoilla.
Lähde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä jotain tästä nostalgisesta poimminnasta voisi tuoda esille on se, että nuori 50-luvulla oli kuitenkin saanut kovan kotikasvatuksen, hyviä käytöstapoja arvostettiin, kohteliaisuutta ja muiden huomioimista, nykyaikaisen minä-minä ja minä kulttuurin sijaan. Harrastukset olivat tervehenkistä urheilua - uiminen kesäaikaan, talvella murtomaahiihto.Oli ehkä jokin pieni kämänen radion tapainen, josta kuunneltiin sen ajan saksalaishenkistä iskelmää, rock-musiikki ja kulttuuri teki vasta tuloaan. Tyttöjä lähestyttiin lavatansseissa ja oltiin onnellisia jos päästiin saatille. Naimaonnea odoteltiin sitten kun oli opinnot valmiina. Huvitukset olivat tansseissa käymistä. Alkoholiinkaan ei ollut niin paljon laittaa rahaa kuin nykypäivänä.
Pikakelaus tähän päivään. Nuorisomusiikki kovaäänistä, solun jaat ahmedin ja abudabin kanssa. Käytössä alkoholi, peukku ja muut virkistysaineet appelsiinijaffan sijaan.
Olisihan soluunkin aivan helppoa laittaa järjestyssäännöt, joiden rikkominen johtaa varoitukseen ja toistuessaan kämpän menetykseen.
No onhan niissä eikä peukun käyttäjät ole mitään opiskelijoita. Enemmän niitä varmasti siellä yksiössä Kalliossa pyörii kuitenkin. Ja tuo ra sis tinen ulina on niin naurettavaa kuin olla boi. Ihan kuin sillä nyt olisi jotain väliä minkä värinen kämppis on tai mihin uskoo. Vanhoillisempi ajattelutapa kuin aloituksessa puhutulla 50-luvun tapauksella tuntuu sulla olevan.
50-luvulla ei ollut vielä koko maailma kylässä eivätkä opiskelijat käyttäneet laajalti huumeita!
50-luvullahan käytettiin paljon huumeita, koska moni sodasta palannut oli koukussa.
Kaikken nuorimmat sodassa olleet miehet olivat syntyneet 1926. Ei heitä 1950-luvun opiskelijakämpissä siis ruuhkaksi asti ollut, etenkin kun ottaa huomioon että siihen aikaan yliopistoon meneminen ei ollut kovin yleistä.
Meinaat että korsuissa opiskelivat koko sodan ajan? :D Ettei olisi opinnot monellakin lykkääntyneet.
Tiesitkö muuten, että jatkosodan aikana rintamalla oli oppikouluja heille joilla oli jäänyt koulu kesken? Ylioppilaskirjoituksetkin niissä järjestettiin. Mutta hyvin harva lähti enää sodan jälkeen yli-ikäisenä yliopistoon, ja ylipäänsä koulutusmahdollisuuksia tarjottiin lähinnä sotainvalideille. Eli jos nyt yrität vääntää jotain analogiaa että sotien jälkeen opiskelijoilla olisi ollut yleisesti nykyiseen bilehuumeiden käyttöön verrattavaa huumeidenkäyttöä, olet totaalisen väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Mua itseäni ällötti aikanaan jakaa kylppäri tuntemattoman kanssa, soluasunnot on itsemurha introvertille kiltille ujolle ihmisille.
Soluasunnot ei ole ihmisten paikkoja
Soluasunnoissa oppii olemaan toisten kanssa. Elämässä selvitäkseen menestyneesti tulee myös tulla pois omalta mukavuusalueeltaan, sitä kutsutaan myös aikustumiseksi.
Aikuistumiseen ei tarvita soluasuntoa ja sosiaalisuutta ja toisten kanssa toimeen tulemista opetellaan jo kotona ja koulussa, ei vasta jossain soluasunnossa!
Hyvin on onnistuttu nyky menetelmin, ennätys määrä erakoituneita, mielenterveys hajalla, ihmisjoukossa ahdistuvia nuoria suomessa...
Olet tosi lapsellinen, jos kuvittelet, että tuo kaikki muuttuu sillä, että opiskelijat pakotetaan soluihin.
Huomaatko, miten itsestäsikin on tullut ilkeä ja muita tuomitseva ihminen, eikä millään tavalla hyvä ihminen. Varmasti solun syytä.
Ei tietenkään muutu, mutta joskus kannattaa edes yrittää katsoa laajempaa kuvaa ja yleistystä. Opiskelijoiden realiteettitaju on kadonnut, soluasuminen ja oikean elämän eläminen varmasti auttaisi hyvin usein.
Miksi juuri soluasuminen olisi oikeaa elämää?
Miksi ei olisi? Jos almuilla elää niin pitää tyytyä siihen mitä saa. Omilla rahoillaan saa sitten asua ihan miten haluaa.
Ketju on täynnä kuvauksia solujen ongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajata tämä vain opiskelijoihin? Perheetkin voisivat paremmin yhteisöllisessä asumisessa, missä perheellä on oma huone tai kaksi, mutta keittiö, pesutilat ja sosiaalitilat jaettaisiin toisten perheiden kanssa. Tätä sosiaalista kommuunia voisi kutsua vaikka kolhoosiksi. Miksei kukaan ole keksinyt tätä aiemmin?
Opiskelu on väliaikaista, vai eikö muka ole?
Niin on eläkkeelläkin olo - boomerit ja muut vanhukset voitaisiin laittaa yhteisiin huoneisiin asumaan loppuelämäkseen, ja heidän asuntonsa antaa nuorille, joilla on elämä edessä.
Vanhuksille voisi hyvin sopia soluasuminen, ainakin leskille tai sellaisille joiden puoliso on hoivakodissa. Omassa huoneessa voi olla rauhassa, yhteisistä tiloista löytyy seuraa, on turvallisempaakin kun kämppäkaveri voi soittaa apua jos jotain tapahtuu. Jos tarvitaan kotihoidon palveluita, niin samalla käynnillä voi hoitaa monta asiakasta. Eikö tällainen senioritalon ja hoivakodin välimuoto olisi ihanteellinen asumisratkaisu? Ainakin Jarmo Kervinen muuttaa sellaiseen riemumielin.
Käykääs joskus vanhainkodissa vierailulla; kyllä se solu on vaan luksusta niihin verrattuna. Muutenkin typerää verrata nuorta ja tervettä elämänsä ehtoopuolella oleviin. Kumma kun ei suoraan osastolla oleviin sairaisiin.
Juuri tuosta syystä vanhukset pitäisi laittaa soluasuntoihin. Parannus heidän viimeisiin vuosiinsa, eikä kukaan vanha pappa tai mamma tarvitse yhtä pikku huonetta kummempaa elintilaa. Eiväthän ne edes liiku paljoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
En ole onneksi koskaan joutunut asumaan soluasunnossa, mutta mietin vaan, miten noissa on tarkoitus järjestää vessassa ja suihkussa käymiset? Seinällä lista, josta jokainen varaa itselleen vuoron kuten vanhoissa kerrostaloissa saunavuorot tai pesutuvan vuorot? Entä, jos joku onkin vatsataudissa? Saako käydä useammin vai pitääkö omassa huoneessa olla sitä varten ämpäri? Yhteinen keittiö ei mielestäni olen niin iso ongelma, jos jokaisella on kuitenkin oma kylppäri. Mikroaaltouunin ja minijääkaapin kun voi hankkia sinne omaan huoneeseenkin eikä tarvitse käyttää yhteiskeittiötä ollenkaan, jos ei halua.
Mutta joo, ehkä ei kannata verrata 1950-lukua nykypäivään. Aikoinaan, jos oli jotain sääntöjä, niitä myös pääsääntöisesti noudatettiin. Se, joka ei noudattanut, "savustettiin" muiden toimesta ulos. Kasarilla Helsingin Sairaanhoito-opiston ylimmässä kerroksessa oli asuntola kaeumpaa tulleille opiskelijoille ja eihän siellä saanut edes päiväsaikaan kaverit käydä kylässä. Saati sitten iltaisin tai öisin. Ei edes kurssikaverit vaan piti odottaa alakerrassa, kun kaveri kävi asuntolasta hakemassa huoneestaan jotain.
Opiskeluaika on väliaikainen tilanne ihmisen elämässä ja siten moni kyllä kykenee asumaan sen vähän askeettisemminkin. Asuihan aikoinaan moni opiskelija alivuokralaisenakin. Ei voinut perseillä miten huvittaa tai alivuokralainen olisi hetkessä löytänyt itsensä tavaroidensa kanssa pihalta. Moni kuitenkin tarvitsee hiljaisuutta ja rauhaa opiskeluun ja siinä missä aikoinaan kirjastot olivat hiljaisia paikkoja, niin eivät ole enää. Mölyä soluasunnossa, mölyä kirjastossa, mölyä jokapaikassa, joten mistä löytyy paikka, jossa saa rauhassa opiskella?Miten tuo nyt eroaa nelihenkisen perheen suihku ja vessa-tilanteesta? Harvalla on jokaiselle oma kylppäri meinaan. Miten sä esim. mökillä tai leirillä tai retkellä tai hostellissa pärjäät noisen kanssa?
Perheenjäsenelle voi huutaa, että tule nyt pois jo sieltä suihkusta, että muutkin pääsee.
Jos ei saa suutaan auki, niin sitten on turha valittaakaan. Siinähän voi vaikka oppia kommunikaatiotaitoja kun asuu solussa.
Mene sitten itse soluun tai kommuuniin asumaan, jos se on sinusta niin ihanaa. Älä pakota muita elämäntapoihisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
En ole onneksi koskaan joutunut asumaan soluasunnossa, mutta mietin vaan, miten noissa on tarkoitus järjestää vessassa ja suihkussa käymiset? Seinällä lista, josta jokainen varaa itselleen vuoron kuten vanhoissa kerrostaloissa saunavuorot tai pesutuvan vuorot? Entä, jos joku onkin vatsataudissa? Saako käydä useammin vai pitääkö omassa huoneessa olla sitä varten ämpäri? Yhteinen keittiö ei mielestäni olen niin iso ongelma, jos jokaisella on kuitenkin oma kylppäri. Mikroaaltouunin ja minijääkaapin kun voi hankkia sinne omaan huoneeseenkin eikä tarvitse käyttää yhteiskeittiötä ollenkaan, jos ei halua.
Mutta joo, ehkä ei kannata verrata 1950-lukua nykypäivään. Aikoinaan, jos oli jotain sääntöjä, niitä myös pääsääntöisesti noudatettiin. Se, joka ei noudattanut, "savustettiin" muiden toimesta ulos. Kasarilla Helsingin Sairaanhoito-opiston ylimmässä kerroksessa oli asuntola kaeumpaa tulleille opiskelijoille ja eihän siellä saanut edes päiväsaikaan kaverit käydä kylässä. Saati sitten iltaisin tai öisin. Ei edes kurssikaverit vaan piti odottaa alakerrassa, kun kaveri kävi asuntolasta hakemassa huoneestaan jotain.
Opiskeluaika on väliaikainen tilanne ihmisen elämässä ja siten moni kyllä kykenee asumaan sen vähän askeettisemminkin. Asuihan aikoinaan moni opiskelija alivuokralaisenakin. Ei voinut perseillä miten huvittaa tai alivuokralainen olisi hetkessä löytänyt itsensä tavaroidensa kanssa pihalta. Moni kuitenkin tarvitsee hiljaisuutta ja rauhaa opiskeluun ja siinä missä aikoinaan kirjastot olivat hiljaisia paikkoja, niin eivät ole enää. Mölyä soluasunnossa, mölyä kirjastossa, mölyä jokapaikassa, joten mistä löytyy paikka, jossa saa rauhassa opiskella?Miten tuo nyt eroaa nelihenkisen perheen suihku ja vessa-tilanteesta? Harvalla on jokaiselle oma kylppäri meinaan. Miten sä esim. mökillä tai leirillä tai retkellä tai hostellissa pärjäät noisen kanssa?
Perheenjäsenelle voi huutaa, että tule nyt pois jo sieltä suihkusta, että muutkin pääsee.
Jos ei saa suutaan auki, niin sitten on turha valittaakaan. Siinähän voi vaikka oppia kommunikaatiotaitoja kun asuu solussa.
Mene sitten itse soluun tai kommuuniin asumaan, jos se on sinusta niin ihanaa. Älä pakota muita elämäntapoihisi.
Nämä jotka halveksii sitä että opiskelija ei halua asua solussa eivät ole itse tietenkään joutuneet asumaan niissä tai sitten ovat näitö joilla vain "mahtavia" Kokemuksia koko kommuuniasutuksesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka olette sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tarjota opiskelijoille asuminen soluissa, niin oletteko myös sitä mieltä, että:
1. kaikkien yhteiskunnan rahoilla asuvien (opiskelijat, työttömät, työkyvyttömyyseläkeläiset yms.) ensisijainen asumismuoto pitäisi olla solu ja jos haluaa yksiön, erotus pitäisi maksaa itse VAI
2. ainoastaan opiskelijoita voidaan laittaa soluun
Erityisesti kiinnostaisi kakkoskohtaan, että jos ollaan määritelty jokin inhimillisen elämän vähimmäistaso asumiselle, niin miksi se olisi erilainen opiskelijoille?
Opiskelu on väliaikainen vaihe elämässä, muttei nyt opiskeluaikaisessa asumisessakaan mitä tahansa tarvitse sietää: jatkuvaa möykkäämistä ja bilettämistä, sottaamista ym.muuta!
Kyllähän työttömyyskin on väliaikainen vaihe elämässä. Entä jos siirretään köyhät työttömät soluihin? Se ehkäisisi syrjäytymisvaaraa ja mitä kaikkea muita näitä perusteluita olikaan opiskelijoille.
Kaikki vaiheet elämässä ovat väliaikaisia. Sillä perusteella kaikki voidaan majoittaa elämäntilanteen mukaisiin kolhooseihin jos ei ole varaa maksaa itse haluamaansa asumista.
Miksi suomalainen opiskelija on erikoistapaus joka ei voi solussa asua? Täysin naurettavaa ulinaa.
Suomessa opiskelija-asunto on aikuisen ihmisen vakituinen koti. Sitä ei voi verrata mihinkään asuntolaan mistä nuori lähtee aina lomille kotiin vanhempien luokse.
Opiskelija-asuntosäätiöillä uudisrakentaminen on ollut jo vuosia pääasiassa yksiöitä. Isommatkin asunnot on tarkoitettu lähinnä perheasunnoiksi, mutta ne tehdään sellaisella pohjaratkaisulla että niitä voi tarvittaessa käyttää soluina. Samoin vanhojen kohteiden remontoinnissa soluja korjataan yksiöiksi. Onneksi asioista on päättämässä järki-ihmisiä.
Monet hoas opiskelijaasunnot erittäin huonossa kunnossa niitähän ei varmaan ikinä rempata tai tehdä pintaremppaa, repsottavia kaapinovia, rikkinäistä muovi mattoa tahroineen, mustaa hometta kylppärien kaakelinsaumoissa yms, lattiakaivot tukossa kun kukaan ei niitä putsaile haisee sit koko kylppäri muutenkin etovalta... Joo kyl en ihmettele että harva haluaa asua tuollaisessa terveydelle vaarallisissa läävissä, kyl sen verran nipo voi olla että vaatii suht siistin asuntolan jossa ei kuki home, haise viemäri ja jossa ei vipellä banaanikärpäsiä ja sokeritoukkia.
Nyt kun osa on ottanut asenteen, että työttömiä saa maalittaa vapaasti tyyliin kaikki on liikaa, kun minä veronmaksajana maksan, tämä sama ikävä rankaisumentaliteetti on levinnyt myös suhtautumisessa opiskelijoihin. Argumentointi on ala-arvoista, simputtavaa, henkilöön menevää tuubaa tyyliin, "kermaperseet" eivät pysty elämään jossain alkeellisessa bunkkerissa.
Epäilemättä nämä vanhustrollit kuuluvat siihen ikäluokkaan joiden opiskelut sujuivat matalakorkoisilla opintolainalla, joiden eläkkeisiin ei kajota jne.
Senioritalon ja hoivakodin välimuotoa kutsutaan palvelutaloksi. Niitä on jo.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/