Lue keskustelun säännöt.
HS Lukijan mielipide: Opiskelija-asuntojen tulisi olla soluasuntoja eikä yksiöitä
09.08.2026 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012192662.html
"Opintojani aloittaessani syksyllä 1955 muutin asumaan Otaniemen Teekkarikylän soluasuntoon. Solussa oli viisi kahden hengen huonetta ja yhteiset pesu-, wc- ja keittotilat sekä pieni sohvanurkkaus, jossa sopi jutella tai pelata korttia."
"Soluasuntojärjestelmä oli hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttoi opiskelua, ja samalla se oli edullinen yhteisö itsenäistä elämää opetteleville nuorille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa opiskelija-asuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."
Nyt on asiaa! Näin sen olla pitää! 👍
Edullisia soluasuntoja opiskelijoille, eikä mitään syrjäytymistä aiheuttavia yksiöitä! Ne yksiöt tulevat myös veronmaksajille kalliiksi, kun niihin maksetaan enemmän tukia kuin edullisempiin soluasuntoihin.
Kommentit (1248)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina, AINA näissä aloituksissa on asuttu suoraan kampuksella, jossa on yhteiset pelitilat yms. Tavallisessa solussa kilometrien päässä oppilaitoksesta ei ole mitään tuollaisia. On vain se pelkkä huonekoppi ja kummallinen kämppis. Ei välttämättä palveluja lähellä ja huonot bussiyhteydetkin. Siinä on valovuoden ero olosuhteissa kampusalueen kivoihin tiloihin, josta voi helposti piipahtaa luennolle.
Just tota sen pitäisi olla. Samalla kampuksella opiskelijasolu, jolloin asukkaita yhdistäisi se saman alan opiskelu ja sitä myötä olisi todennäköisesti samanhenkisiä asukkaita. Ja kampuksella asuminen olisi vielä kätevääkin.
Eih. Mitä järkeä siinä olisi, ei oppisi tuntemaan ketään.
Kun itse opiskelin Vaasan yliopistolla ja asuin solussa, kämppäkavereina oli vuosien varrella Hankenin, Åbo academin, Novian, Vamkin ja VYn opiskelijoita, kaikki eri alalta kuin minä itse.
Lisäksi tuli kämppäkaveiden kanssa käytyä mm. Hankenin ja Åbon bileissä, joihin en olisi varmasti ikinä suomenkielisenä muuten eksynyt, ja Oliver's Inn tuli tutuksi.
Ei minun tarvitse asua samassa asunnossa opiskelukaverien kanssa oppiakseni tuntemaan noita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasuminen tarkoitti sitä yhteiskeittiön vuoksi kaikkea ruoanlaittoa tuli välteltyä parhaan mukaan.
Juuri tuo on nykynuorisolla vikana kun ei uskalleta tai kehdata toimia normaalisti kuin kotona vieraiden ihmisten kanssa. Soluasunnossa ei pidä pelleillä vaan elää ihan niin kuin olisi kotonaan.
Soluasunto ei ole mikään koti. Se on pelkkä oma huone johon kuuluu jaetun wc:n ja keittiön käyttöoikeus.
Tuskin itsekään haluaisit että keittiössäsi pyörisi ulkopuolisia ihmisiä kokkailemassa.
Kaikki yli 65 vuotiaat parakkeihin leireille asumaan.
Olen asunut solussa. Kiva jos kemiat kohtaa, ei kiva jos ei kohtaa.
Yhdessä kämpässä asuintoveri järjesti jatkuvasti etkoja ja jatkoja ja juhli, otti päähän kun yritin opiskella tenttiin. Tämä sankari keskeytti opintonsa joten mikäs siinä juhliessa. Pyyntöni menivät kuuroille korville.
Myöhemmin solunaapuriksi muutti bangladeshilainen, joka toi tuliaisina luteita. Kaikki huonekaluni piti hävittää. Asuntoa myrkytettiin kolmesti ennen kuin luteista päästiin eroon.
Kolmas solukaveri linnottautui kämpän ainoaan vessaan/suihkuun pitkiksi ajoiksi. Kerran odottelin kauheassa vessahädässä hyvän tovin että toinen saa pestyä itsensä kunnes tajusin, että muija kuherteli suihkussa poikaystävänsä kanssa!
Neljästä solukaverista vain yksi oli sellainen, jonka kanssa tulin toimeen ja joka oli huomaavainen. Harmi, että muutti vain 2kk asumisen jälkeen pois. Kaikki muut kämppikset maanvaivoja.
Paljon puhetta opiskelija-asunnoista ja kukaan ei ole maininnut rahaa. Tiedättekö edes mitä esim Toasilla asuminen tänä päivänä maksaa? Se on ongelma, että opiskelijakäyttöön suunnitellut asunnot maksavat noin paljon, tällä hetkellä heti vapaana olevista asunnoista (kaksio) saa pulittaa ~830-1000€. Siis opiskelija-asunto. Vaikka kaksiossa asuisi pariskunta, on vuokra opintotuella melkoinen.
Katsoin halvimmat solut, reilu 300€ ja sijainti joko Hervanta tai muu mörönperä. Täytyisi siis opiskella Hervannan kampuksella saadakseen kohtuuhintaista asumista. Muiden oppilaitosten opiskelijat maksakoon itsensä kipeäksi. Maksaisitko sinä noin 500€ siitä ilosta että jaat kotisi tuntemattoman kanssa, kun opintotuki ja asumislisä ei kata edes vuokraa? Niinpä. Satanen lisää ja oma rauha.
Siellä on perheasuntojen vuokrat yli tonnia tällä hetkellä, se jos mikä on kohtuutonta OPISKELIJOILLE TARKOITETUSTA ASUNNOSTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina, AINA näissä aloituksissa on asuttu suoraan kampuksella, jossa on yhteiset pelitilat yms. Tavallisessa solussa kilometrien päässä oppilaitoksesta ei ole mitään tuollaisia. On vain se pelkkä huonekoppi ja kummallinen kämppis. Ei välttämättä palveluja lähellä ja huonot bussiyhteydetkin. Siinä on valovuoden ero olosuhteissa kampusalueen kivoihin tiloihin, josta voi helposti piipahtaa luennolle.
Just tota sen pitäisi olla. Samalla kampuksella opiskelijasolu, jolloin asukkaita yhdistäisi se saman alan opiskelu ja sitä myötä olisi todennäköisesti samanhenkisiä asukkaita. Ja kampuksella asuminen olisi vielä kätevääkin.
Eih. Mitä järkeä siinä olisi, ei oppisi tuntemaan ketään.
Kun itse opiskelin Vaasan yliopistolla ja asuin solussa, kämppäkavereina oli vuosien varrella Hankenin, Åbo academin, Novian, Vamkin ja VYn opiskelijoita, kaikki eri alalta kuin minä itse.
Lisäksi tuli kämppäkaveiden kanssa käytyä mm. Hankenin ja Åbon bileissä, joihin en olisi varmasti ikinä suomenkielisenä muuten eksynyt, ja Oliver's Inn tuli tutuksi.
Ei minun tarvitse asua samassa asunnossa opiskelukaverien kanssa oppiakseni tuntemaan noita.
Vähemmistö muuttaa tapailusäädönkään kanssa yhteen ennen kuin oppii toisen tuntemaan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Mua itseäni ällötti aikanaan jakaa kylppäri tuntemattoman kanssa, soluasunnot on itsemurha introvertille kiltille ujolle ihmisille.
Soluasunnot ei ole ihmisten paikkoja
Soluasunnoissa oppii olemaan toisten kanssa. Elämässä selvitäkseen menestyneesti tulee myös tulla pois omalta mukavuusalueeltaan, sitä kutsutaan myös aikustumiseksi.
Juuri näin. Ei ollut ihanneasumismuoto minullekaan etukäteen ajateltuna, mutta oli sitten monenlaisia kämppiksiä ja sitä aina oppii itsestään ja muista ihmisistä, ja minusta oli hyvä, kun oli oma huone, niin sai olla myös omissa oloissaan niin paljon kuin halusi (eka opiskeluvuonna oli yhteinen huone toisen opiskelijan kanssa, joten myöhemmin oma huone oli luksusta), vain keittiö ja WC/suihku olivat yhteisiä. Viimeisin solussa asumisvuoteni taitaa olla 2008, joten ei tuo niin esihistoriaa ole.
-Kolmessa eri soluasunnossa asunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina, AINA näissä aloituksissa on asuttu suoraan kampuksella, jossa on yhteiset pelitilat yms. Tavallisessa solussa kilometrien päässä oppilaitoksesta ei ole mitään tuollaisia. On vain se pelkkä huonekoppi ja kummallinen kämppis. Ei välttämättä palveluja lähellä ja huonot bussiyhteydetkin. Siinä on valovuoden ero olosuhteissa kampusalueen kivoihin tiloihin, josta voi helposti piipahtaa luennolle.
Just tota sen pitäisi olla. Samalla kampuksella opiskelijasolu, jolloin asukkaita yhdistäisi se saman alan opiskelu ja sitä myötä olisi todennäköisesti samanhenkisiä asukkaita. Ja kampuksella asuminen olisi vielä kätevääkin.
Eih. Mitä järkeä siinä olisi, ei oppisi tuntemaan ketään.
Kun itse opiskelin Vaasan yliopistolla ja asuin solussa, kämppäkavereina oli vuosien varrella Hankenin, Åbo academin, Novian, Vamkin ja VYn opiskelijoita, kaikki eri alalta kuin minä itse.
Lisäksi tuli kämppäkaveiden kanssa käytyä mm. Hankenin ja Åbon bileissä, joihin en olisi varmasti ikinä suomenkielisenä muuten eksynyt, ja Oliver's Inn tuli tutuksi.
Ei minun tarvitse asua samassa asunnossa opiskelukaverien kanssa oppiakseni tuntemaan noita.
Vähemmistö muuttaa tapailusäädönkään kanssa yhteen ennen kuin oppii toisen tuntemaan kunnolla.
Ei kämppisten kanssa varmaan yleensä intiimisti olla heihin voi tutustua vain sen verran kuin molempia kiinnostaa. Itse saatoin joskus jutella solukavereiden kanssa jostakin molempia kiinnostavasta asiasta, mutta enimmäkseen olin omissa oloissani ja elin omaa elämääni. Ei niiden tarvitse bestiksiä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, muuallakin asutaan kampuksilla soluissa mutta suomalaiselle kermaperseopiskelijalle ei kelpaa?
Ei täällä mitään kampussoluja ole kuin harvassa oppilaitoksessa, kuten muualla maailmassa. Et ole tainnut itse mitään opiskella, kun noin tietämätön olet.
Solu kuin solu. Taidat käydä vähän vajaalla? Miksi solu ei suomalaiselle kermaperseelle kelpaa kun se kelpaa muuallakin?
Nimenomaan ei ole solu kuin solu. Esim. Jenkeissä kampuksilla on uima-altaat, pelihuoneet ja lounget, ruokalat, kauppoja jne. Siinä on vissi ero, kun Suomessa pelkkä huonokuntoinen pieni huone kaukana kaikesta. Kallis bussilippu ostettava ja bussimatka oppilaitokselle kestää tunnin. Sitten ihmetellään, miksi opiskelijat masentuvat. T: Hoasin homesolusta aikoinaan sairastunut
Eiköhän se ruokailu järjesty siellä koululla opiskelijahintaan eli lopeta naukuminen. Pistää omat rahat sitten käyttöön jos on yksiöön päästävä - lainaa vaan jos ei muuten riitä.
Idiootti missasit pointin tässä kampussolu vs. mikä tahansa solu -vertailussa. Kuka esim. lähtee tunnin bussimatkan päästä pelkästään oppilaitokselle syömään, jos opetus on sinä päivänä etänä? Kyllä siinä vaan on pikkasen eroa, kun kaikki palvelut ja se asunto ja koulu sijaitsevat kaikki kampuksella.
Jos ei ole niin nälkä, että viitsisi sitä varten raahautua oppilaitokselle syömään opiskelijahintaan, niin voi sitten olla a) syömättä tai b) syödä jossain muualla. Suomi on vapaa maa.
Halvemmalla saa tehtyä ruoan itse, eikä tarvitse maksaa bussilippua ja istua yhteensä 2h bussissa sen takia, että käy Vantaan perukoilta pelkästään syömässä maksullisen ruoan. Vain tyhmä ei osaa miettiä, mikä on kulloinkin järkevää ja kannattavaa ja mikä ei.
No mitä sitten valitatte ruokalan puutteesta jos ette siellä kuitenkaan söisi? Pelkkiä selityksiä kermaperseiltä taas.
Skarppaahan nyt vähän! Jos asunnot olisivat kampuksella, niin tietenkin syötäisi ruokalassa. Nyt asunnot ovat Vantaan perukoilla, jolloin syömään Otaniemeen on niin pitkä matka, ettei siinä ole järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut solussa. Kiva jos kemiat kohtaa, ei kiva jos ei kohtaa.
Yhdessä kämpässä asuintoveri järjesti jatkuvasti etkoja ja jatkoja ja juhli, otti päähän kun yritin opiskella tenttiin. Tämä sankari keskeytti opintonsa joten mikäs siinä juhliessa. Pyyntöni menivät kuuroille korville.
Myöhemmin solunaapuriksi muutti bangladeshilainen, joka toi tuliaisina luteita. Kaikki huonekaluni piti hävittää. Asuntoa myrkytettiin kolmesti ennen kuin luteista päästiin eroon.
Kolmas solukaveri linnottautui kämpän ainoaan vessaan/suihkuun pitkiksi ajoiksi. Kerran odottelin kauheassa vessahädässä hyvän tovin että toinen saa pestyä itsensä kunnes tajusin, että muija kuherteli suihkussa poikaystävänsä kanssa!
Neljästä solukaverista vain yksi oli sellainen, jonka kanssa tulin toimeen ja joka oli huomaavainen. Harmi, että muutti vain 2kk asumisen jälkeen pois. Kaikki muut kämppikset maanvaivoja.
Justiinsa toi että ne kivat kämppikset joiden kanssa synkkais muuttaa nopeasti solusta pois:(
Vierailija kirjoitti:
Paljon puhetta opiskelija-asunnoista ja kukaan ei ole maininnut rahaa. Tiedättekö edes mitä esim Toasilla asuminen tänä päivänä maksaa? Se on ongelma, että opiskelijakäyttöön suunnitellut asunnot maksavat noin paljon, tällä hetkellä heti vapaana olevista asunnoista (kaksio) saa pulittaa ~830-1000€. Siis opiskelija-asunto. Vaikka kaksiossa asuisi pariskunta, on vuokra opintotuella melkoinen.
Katsoin halvimmat solut, reilu 300€ ja sijainti joko Hervanta tai muu mörönperä. Täytyisi siis opiskella Hervannan kampuksella saadakseen kohtuuhintaista asumista. Muiden oppilaitosten opiskelijat maksakoon itsensä kipeäksi. Maksaisitko sinä noin 500€ siitä ilosta että jaat kotisi tuntemattoman kanssa, kun opintotuki ja asumislisä ei kata edes vuokraa? Niinpä. Satanen lisää ja oma rauha.
Siellä on perheasuntojen vuokrat yli tonnia tällä hetkellä, se jos mikä on kohtuutonta OPISKELIJOILLE TARKOITETUSTA ASUNNOSTA.
Suomessa asumistukeen menee (yleinen + eläkeläiset) reilu miljardi noin 90 miljardin valtion budjetista. Prosentteina tuo on alle 2 ja siitä opiskelijoiden osuus on aika minimaalinen, vaikka nuo saisikin yleistä asumistukea. Turha myös vedota perheasuntoihin kun solussa asuvat yksittäiset opiskelijat ei noissa asu missään tapauksessa, eikä yleinen asumistuki tuollaista asumista maksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Mua itseäni ällötti aikanaan jakaa kylppäri tuntemattoman kanssa, soluasunnot on itsemurha introvertille kiltille ujolle ihmisille.
Soluasunnot ei ole ihmisten paikkoja
Soluasunnoissa oppii olemaan toisten kanssa. Elämässä selvitäkseen menestyneesti tulee myös tulla pois omalta mukavuusalueeltaan, sitä kutsutaan myös aikustumiseksi.
Juuri näin. Ei ollut ihanneasumismuoto minullekaan etukäteen ajateltuna, mutta oli sitten monenlaisia kämppiksiä ja sitä aina oppii itsestään ja muista ihmisistä, ja minusta oli hyvä, kun oli oma huone, niin sai olla myös omissa oloissaan niin paljon kuin halusi (eka opiskeluvuonna oli yhteinen huone toisen opiskelijan kanssa, joten myöhemmin oma huone oli luksusta), vain keittiö ja WC/suihku olivat yhteisiä. Viimeisin solussa asumisvuoteni taitaa olla 2008, joten ei tuo niin esihistoriaa ole.
-Kolmessa eri soluasunnossa asunut
Yhtä hyvin voi perustella armeijan käymisen pakollisuutta kaikille, kun sielläkin joutuu samoihin tupiin erilaisten tuntemattomien ihmisten kanssa.
""Opintojani aloittaessani syksyllä 1955 muutin asumaan Otaniemen Teekkarikylän soluasuntoon."
Tältä kirjoittajalta voisi kysyä että menisikö hän mielellään vuoden 1955 asumis- ja palvelutason vanhainkotiin vai vaatiiko hän kuitenkin itselleen 2020-luvun tasoa?
Maailma muuttuu ja menee eteenpäin mutta jostain syystä se ei saisi vanhojen ihmisten mielestä koskea opiskelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on neljän työttömän juopon kommuuni. Kullakin omat vuokrasopimukset ja täten tuet. 5h+k+p.
Olkkari ja omat huoneet. 1600e eli 400e per lärvi. Tuet menee suoraan vuokranantajalle. Jos joku dokukaveri bunkkaa olkkarissa niin kaljakopalla voi pari päivää loisia. Laivalta haetaan viinaa ja lonkkua. Osa menee myyntiin.
- nousevan auringon talo
"Kaikki yli 65 vuotiaat parakkeihin leireille asumaan."
Vaivaistalo riittää kun kerran se mikä kelpasi ennen pitää kelvata nytkin.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surkuhupaisaa, että joku horiseva 50-luvulla opiskellut idiootti tulee vinkumaan tämän päivän asumisesta. Mahtasikohan homekorvalle itselle maistua muuten 50-60 -luvun olosuhteet tänä päivänä? Jos ei, niin miksi sitten tämän päivän opiskelijoille pitäisi?
50-60-luvulla ei ollut opintotukia, asumistukia eikä mitään muutakaan tukea. Ei pitäisi olla nykyopiskelijoillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajata tämä vain opiskelijoihin? Perheetkin voisivat paremmin yhteisöllisessä asumisessa, missä perheellä on oma huone tai kaksi, mutta keittiö, pesutilat ja sosiaalitilat jaettaisiin toisten perheiden kanssa. Tätä sosiaalista kommuunia voisi kutsua vaikka kolhoosiksi. Miksei kukaan ole keksinyt tätä aiemmin?
Jos maksat itse asumisesi, niin voit asua ihan missä haluat. Jos joku muu maksaa, niin silloin pitää tyytyä siihen mitä saa.
"50-60-luvulla ei ollut opintotukia, asumistukia eikä mitään muutakaan tukea. Ei pitäisi olla nykyopiskelijoillakaan."
Aikanaan ei ollut edes kansaneläkettä. Vanhukset vain syytingillä muiden nurkissa. Kelpasi silloin joten pitäisi kelvata nykypäivän vanhuksillekin logiikkasi mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemessä on ainakin ollut järkeviäkin soluasuntoja, joissa jokaisessa huoneessa on oma kylppäri, mutta käytävän päässä on yhteinen keittiö.
Kaikkein eniten itseä vitutti tavallisessa solussa asuessa se kylppärin jakaminen muiden kanssa. Yhteiskeittiö voisi toimiakin.
Mua itseäni ällötti aikanaan jakaa kylppäri tuntemattoman kanssa, soluasunnot on itsemurha introvertille kiltille ujolle ihmisille.
Soluasunnot ei ole ihmisten paikkoja
Soluasunnoissa oppii olemaan toisten kanssa. Elämässä selvitäkseen menestyneesti tulee myös tulla pois omalta mukavuusalueeltaan, sitä kutsutaan myös aikustumiseksi.
Juuri näin. Ei ollut ihanneasumismuoto minullekaan etukäteen ajateltuna, mutta oli sitten monenlaisia kämppiksiä ja sitä aina oppii itsestään ja muista ihmisistä, ja minusta oli hyvä, kun oli oma huone, niin sai olla myös omissa oloissaan niin paljon kuin halusi (eka opiskeluvuonna oli yhteinen huone toisen opiskelijan kanssa, joten myöhemmin oma huone oli luksusta), vain keittiö ja WC/suihku olivat yhteisiä. Viimeisin solussa asumisvuoteni taitaa olla 2008, joten ei tuo niin esihistoriaa ole.
-Kolmessa eri soluasunnossa asunut
Yhtä hyvin voi perustella armeijan käymisen pakollisuutta kaikille, kun sielläkin joutuu samoihin tupiin erilaisten tuntemattomien ihmisten kanssa.
Armeijahan onkin periaatteessa pakollinen kaikille miehille, tosin nykyään aika moni taitaa syystä tai toisesta välttää sen.
Tää nyt varsinkin on sitä eriarvoistamista, eli vain ne joilla on rikkaat vanhemmat jotka joko makselee vuokria tai ostaa jopa oman asunnon teinilleen saa jälkikasvulleen rauhallisen opiskeluympäristön. Köyhät kärsikööt solujen asukkaiden sekoilun keskellä.
Huvittaa muutenkin että asiasta puhuu fanaattisimmin suu vaahdossa ne poliitikot ja muut tärkeilijät jotka ei ole taatusti itse asuneet suomalaisessa soluasunnossa, varsinkaan viime vuosina.