Lue keskustelun säännöt.
HS Lukijan mielipide: Opiskelija-asuntojen tulisi olla soluasuntoja eikä yksiöitä
09.08.2026 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012192662.html
"Opintojani aloittaessani syksyllä 1955 muutin asumaan Otaniemen Teekkarikylän soluasuntoon. Solussa oli viisi kahden hengen huonetta ja yhteiset pesu-, wc- ja keittotilat sekä pieni sohvanurkkaus, jossa sopi jutella tai pelata korttia."
"Soluasuntojärjestelmä oli hyvä. Siinä yhden kokemukset välittyivät myös toisille. Yhdessä tekeminen auttoi opiskelua, ja samalla se oli edullinen yhteisö itsenäistä elämää opetteleville nuorille ihmisille. Jos yhteiskunnalla on varaa opiskelija-asuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä."
Nyt on asiaa! Näin sen olla pitää! 👍
Edullisia soluasuntoja opiskelijoille, eikä mitään syrjäytymistä aiheuttavia yksiöitä! Ne yksiöt tulevat myös veronmaksajille kalliiksi, kun niihin maksetaan enemmän tukia kuin edullisempiin soluasuntoihin.
Kommentit (1248)
Elin kolme vuotta solussa, en tehnyt kämppäkaverini kanssa mitään yhteistä. Ihmiset laventavat omat henkilökohtaiset kokemuksensa koskettamaan kaikkia muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miksi opiskelijat ovat se yhteiskunnan sylkykuppi, jotka eivät monien mielestä tunnu ansaitsevan mitään ihmisarvoa. Pitäisi suunnilleen jossain parakissa elää ja vielä lainarahalla, että ei varmasti tarvitse ennen keski-ikää omaakaan asuntoa harkita. Minkään muun ihmisryhmän kohdalla ei olisi hyväksyttävää vaatia elämään lainalla ja pakottaa asumaan tuntemattomien keskellä, mutta opiskelijoiden kohdalla tämä on ihan ok.
Joo, ollut aina noin ja ihan kuin opiskelija ei ansaitsis mitään inhimillistä kohtelua ja elinoloja, kun opiskelin niin monilla ei ollut edes sivutyötä ja sillä opintotuella ja opiskelijan asumislisällä elettiin ja syötiin makaronia ja sitä kuuluisaa tonnikalaa joka oli silloin tosi halpaa, sit opettajat leuhkivat palkkapäivällään ja suurinpiirtein lällättelivät että tänään käydään miehen/kumppanin yms kanssa ravintolassa syömässä hyvin, moni opettaja kans tuntui nauttivan opiskelijoiden ahdingosta ja raha huolista.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Aika kullannut tuonkin mummelin muistot
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajata tämä vain opiskelijoihin? Perheetkin voisivat paremmin yhteisöllisessä asumisessa, missä perheellä on oma huone tai kaksi, mutta keittiö, pesutilat ja sosiaalitilat jaettaisiin toisten perheiden kanssa. Tätä sosiaalista kommuunia voisi kutsua vaikka kolhoosiksi. Miksei kukaan ole keksinyt tätä aiemmin?
NL:ssa tuon asumismuodon nimi oli kommunalka. Jokaisella taloudella oli oma vessanrenkaansa ja kantensa, joita pidettiin vessojen seinillä. Yhteistilat olivat monesti törkeässä kunnossa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elin kolme vuotta solussa, en tehnyt kämppäkaverini kanssa mitään yhteistä. Ihmiset laventavat omat henkilökohtaiset kokemuksensa koskettamaan kaikkia muitakin.
Mä en edes jutellut kämppiksen kanssa moikattiin kun nåhtiin mutta ei mitåän sen kummempaa, siivousvuoroja ei jaettu tai mitään, siivottiin omat jäljet ja tällein meni sen 2 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.
Oli joku suomenkielinenkin jossain välissä, mutta hänen kanssaan olin kaikkein vähiten tekemisissä, omituinen tyyppi.
Sen sijaan ruotsikielisten kanssa ryyppäsin yhdessä useat kerrat ja toisen luona olen käynyt muutaman kerran vierailulla opiskelujen jälkeenkin.
Vietnamilaiset järjestivät ruokabileitä ja välillä kämpässä oli 10 vietnamilaista kämppiksen ystävää ja tutustuimpa siinä vietnamilaiseen tyttöönkin.
Eli mulla on vain hyvää sanottavaa soluasumisesta.
Ton takia soluasunnot ei sovi fiksuille ja järkeville tyypeille, ei opiskelu rauhasta tietoakaan
Pystyy varmaan hyvin keskittymään opintoihin jos kymmenen ihmistä möykkää ympärillä!
Bassot raikaa ja alkoholi virtaa sit aina wuhuu huutoja ja karjumista, ai että!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on 5.5 miljoonaa asukasta. Miksi joku yksittäinen jolla on mielipide voisi määritellä sen ainoan oikean mielipiteen kaikkien muiden puolesta, ihan sama vaikka tuntisi jonkun mediassa ja saisi siten sen mielipiteensä jopa osaksi uutisia kuten nykyään on tapana.
Soluja ei kyllä kannata kukaan joka on nykysoluissa joutunut asumaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.
Oli joku suomenkielinenkin jossain välissä, mutta hänen kanssaan olin kaikkein vähiten tekemisissä, omituinen tyyppi.
Sen sijaan ruotsikielisten kanssa ryyppäsin yhdessä useat kerrat ja toisen luona olen käynyt muutaman kerran vierailulla opiskelujen jälkeenkin.
Vietnamilaiset järjestivät ruokabileitä ja välillä kämpässä oli 10 vietnamilaista kämppiksen ystävää ja tutustuimpa siinä vietnamilaiseen tyttöönkin.
Eli mulla on vain hyvää sanottavaa soluasumisesta.
Ton takia soluasunnot ei sovi fiksuille ja järkeville tyypeille, ei opiskelu rauhasta tietoakaan
Pystyy varmaan hyvin keskittymään opintoihin jos kymmenen ihmistä möykkää ympärillä!
Bassot raikaa ja alkoholi virtaa sit aina wuhuu huutoja ja karjumista, ai että!!
Vanhempien sukulaisten tarinat omasta hienosta soluasuntoajasta on just tuota, eli biletystä ja hassuja tempauksia aamuyöstä muiden riemuksi. Parin vuoden päästä nuokin pääsi partnerin löydettyään ja perheen perustettuaan kampuksen isompiin asuntoihin ilman solukavereita ja opiskelutkin onnistui paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niitä ei ole.
Hoas, Toas yms ovat muuttaneet soluasunnot yksiöiksi, siis talot viimevuosina remontoitu noin.
Itselläni oli vain hyviä kokemuksia soluasumisesta, jota kesti noin 3 vuotta, tämän jälkeen tuli muutto tyttöystävän kanssa samaan asuntoon.
Asuminen oli todella halpaa. Kämppikset olivat hyviä tyyppejä, joista tuli kavereita. Kämpän siivoaminen ei ollut mikään ylivoimainen toimi, sitä tehtiin yhdessä silloin kun ei enää siedetty sotkuja.
Levottomampaa oli kyllä, mutta toisaalta seuraa ja sosiaalista yhdessäoloa oli aina. Lukurauhatarpeen ratkaisin niin, että olin usein yliopiston kirjastossa lukusalissa - siellä sai kyllä olla rauhassa. Solukoti oli sitten virkistäytymistä varten. Öisin oli kyllä hiljaista, koska se oli vaatimus, josta pidin tiukasti kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soluissa on pahinta se, että kylpyhuone ja keittiö on aina sotkussa, koska se kuuluisa joku muu siivoaa.
Myöskään vessapapereille ei yllättäen löytynyt maksajia mutta käyttäjiä löytyi aina. Omaan soluuni yksi toi oman seurustelukumppaninsa asumaan. Suihkuun pääseminen oli työn ja tuskan takana. Oli inhottavaa kun tämä kämppiksen avokki istui päivät pitkät solun pienen keittiönpöydän ääressä. He söivät myös huoletta muiden asukkaiden ruoat, vaikka asiasta väännettiin kuinka monta kertaa. Heistä eroonpääseminen oli kovaa työtä ja lähtiessään virallisesti solussa asunut vielä haukkui meidät kaksi muuta.
Hänen ja avokkinsa tilalle muutti enemmän juomisesta kuin opiskelusta kiinnostunut. Älämölöä oli siis tarjolla milloin mihinkin aikaan ja hän yritti koko ajan saada rahaa ja tavaraa lainaksi meiltä muilta persaukisilta opiskelijoilta. Edes pestyä sukkaparia ei voinut jättää kylpyhuoneeseen kuivumaan kun tämä reipas juomari nappasi ne sieltä vaihtosukikseen. Ei puhettakaan, että myöskään hän olisi osallistunut yhteisten tilojen siivoamiseen tai vessapaperin ja siivousaineiden ostoon.
Seuraava asukas oli sitten kriiseilijä, joka tilitti joka ikisen viikonlopun ihmissuhdedraamansa yms lupaa kysymättä muille asukkaille. Hän ilmeisesti ajatteli, että olemme jonkin sortin terapeutteja?
Oli ilon ja onnen päivä päästä muuttamaan solusta yksiöön. Tein mieluummin vaikka enemmän töitä opintojen ohessa kuin asuin soluasunnossa. Opintomenestyskin koheni heti kun sai nukkua yönsä rauhassa eikä kukaan häirinnyt kotona ilman lupaani.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miksi opiskelijat ovat se yhteiskunnan sylkykuppi, jotka eivät monien mielestä tunnu ansaitsevan mitään ihmisarvoa. Pitäisi suunnilleen jossain parakissa elää ja vielä lainarahalla, että ei varmasti tarvitse ennen keski-ikää omaakaan asuntoa harkita. Minkään muun ihmisryhmän kohdalla ei olisi hyväksyttävää vaatia elämään lainalla ja pakottaa asumaan tuntemattomien keskellä, mutta opiskelijoiden kohdalla tämä on ihan ok.
Opiskelu kestää korkeintaan muutaman vuoden. Kyseessä on projekti, ei loppuelämän kurjuus. Opiskelu on kutakuinkin maksutonta, joten huonomminkin voisi olla. Ei ole syytä tehdä opiskelijoiden oloa liian ihanaksi.
Hyvähän minun tietysti on sanoa, kun en enää joudu soluasuntoon. Neljä vuotta aikoinani olin, kaksi niistä neljän hengen kaksiossa. Hirveää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kämppis usein vahtii ja pomottaa toista. Jopa paheksuu.
Minulla oli kämppis, jonka äiti kävi tuomassa opiskelijallekin ruokaa ja siivoamassa hänen huoneensa kerran viikossa. Äiti oli halukas tunkemaan nenänsä muidenkin asioihin ja suunnilleen kuulusteli esimerkiksi vanhempieni nimiä, ammatteja, työpaikkoja, tuttavapiiriä jne. Ei tuo ole tervettä, ei!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.
Oli joku suomenkielinenkin jossain välissä, mutta hänen kanssaan olin kaikkein vähiten tekemisissä, omituinen tyyppi.
Sen sijaan ruotsikielisten kanssa ryyppäsin yhdessä useat kerrat ja toisen luona olen käynyt muutaman kerran vierailulla opiskelujen jälkeenkin.
Vietnamilaiset järjestivät ruokabileitä ja välillä kämpässä oli 10 vietnamilaista kämppiksen ystävää ja tutustuimpa siinä vietnamilaiseen tyttöönkin.
Eli mulla on vain hyvää sanottavaa soluasumisesta.
Ton takia soluasunnot ei sovi fiksuille ja järkeville tyypeille, ei opiskelu rauhasta tietoakaan
Pystyy varmaan hyvin keskittymään opintoihin jos kymmenen ihmistä möykkää ympärillä!
Väittelin silti lopulta tohtoriksi, eli hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluissa on pahinta se, että kylpyhuone ja keittiö on aina sotkussa, koska se kuuluisa joku muu siivoaa.
Ja soloissa juuri keittiö ja kylpyhuone on niitä rahasyöppöjä, joku kylpyhuoneremontti 25.000€ muutaman vuoden välein, kun kukaan ei pidä huolta, eikä vastuita voi yksilöidä, toisin kuin yksiöissä ja ylleensä niissä käyttöikä voi olka jopa 20v ja sama keittiöissä, siksi soluasunnoista luovuttiin jo 90-luvulla, eikä ole tätä päivää, koska se vuokranantajalle kannattomatonta.
Meidän solussamme yksi sammui suihkuun ja oli laittanut vielä oven lukkoon. Asunnossa massiivinen vesivahinko. Vesi tulvi käytävään saakka. Kiva saada elää kosteusvaurioisessa murjussa jonkun kännisuihkuttelijan vuoksi! Sain astman siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, oppii yhteisöllisyyttä. Omana opinto-aikana asuin 3 huoneen solussa nelisen vuotta, sinä aikana kämppäkavereina oli pari ruotsinkielistä ja pari vietnamilaista.
Oli joku suomenkielinenkin jossain välissä, mutta hänen kanssaan olin kaikkein vähiten tekemisissä, omituinen tyyppi.
Sen sijaan ruotsikielisten kanssa ryyppäsin yhdessä useat kerrat ja toisen luona olen käynyt muutaman kerran vierailulla opiskelujen jälkeenkin.
Vietnamilaiset järjestivät ruokabileitä ja välillä kämpässä oli 10 vietnamilaista kämppiksen ystävää ja tutustuimpa siinä vietnamilaiseen tyttöönkin.
Eli mulla on vain hyvää sanottavaa soluasumisesta.
Ton takia soluasunnot ei sovi fiksuille ja järkeville tyypeille, ei opiskelu rauhasta tietoakaan
Pystyy varmaan hyvin keskittymään opintoihin jos kymmenen ihmistä möykkää ympärillä!
Väittelin silti lopulta tohtoriksi, eli hyvin.
Tuskin sinä solussa asuessasi väittelit tohtoriksi, joten älä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi rajata tämä vain opiskelijoihin? Perheetkin voisivat paremmin yhteisöllisessä asumisessa, missä perheellä on oma huone tai kaksi, mutta keittiö, pesutilat ja sosiaalitilat jaettaisiin toisten perheiden kanssa. Tätä sosiaalista kommuunia voisi kutsua vaikka kolhoosiksi. Miksei kukaan ole keksinyt tätä aiemmin?
NL:ssa tuon asumismuodon nimi oli kommunalka. Jokaisella taloudella oli oma vessanrenkaansa ja kantensa, joita pidettiin vessojen seinillä. Yhteistilat olivat monesti törkeässä kunnossa jne.
Ja lisäksi tulivat riidat ja tappelut, saattoipa joku välillä päästä hengestäänkin!
Vierailija kirjoitti:
Pöh
Joo, persusedät yrittää pakottaa nuoria naisia asumaan juoppoluuserien ja rskareiden kanssa.
Koska olihan silloin 1970-luvulla niin ihana röökata ja ryypätä solussa Otaniemessä, aah!
Veikkaan että persut saivat paljon homoseksiä silloin.
Kiinnostaisi tietää miksi opiskelijat ovat se yhteiskunnan sylkykuppi, jotka eivät monien mielestä tunnu ansaitsevan mitään ihmisarvoa. Pitäisi suunnilleen jossain parakissa elää ja vielä lainarahalla, että ei varmasti tarvitse ennen keski-ikää omaakaan asuntoa harkita. Minkään muun ihmisryhmän kohdalla ei olisi hyväksyttävää vaatia elämään lainalla ja pakottaa asumaan tuntemattomien keskellä, mutta opiskelijoiden kohdalla tämä on ihan ok.