Lue keskustelun säännöt.
Siis anteeksi mitä? Vanhanaikaiset hautajaiset
04.08.2026 |
Miitta Sorvali kuvaa, että hautajaisista haluttiin ”vanhanaikaiset”. Pariskunta oli puhunut lapsuutensa hautajaisista, joissa hautaan lapioitiin hiekkaa.
– Eihän se nykyään ole varmaan millään tavalla käytäntö. Meillä oli kolme lapiota. Ajattelimme, että jos perheemme ja lapset laitamme vähän hiekkaa sinne.
Lopulta muutkin halusivat osallistua.
– Tuntui hyvältä, että itse asiassa koko saattoväki kävi laittamassa hiekkaa sinne hautaan, Miitta Sorvali kertoo.
Tätä lukiessa tuli (taas jälleen kerran) olo, että elääkö pk-seutu, ihan jossain omassa erillisessä kuplassa? En ole ollut yksissäkään hautajaisissa joissa saattoväki ei olisi lapioinut koko hautaa täyteen. Ja lopuksi hyvin usein vielä havuilla peitelty. Kuka muukaan sen tekisi? Täältä pohjoisesta katsottuna niin moni etelän juttu tuntuu ihan toiselta maailmalta.
Kommentit (100)
Helsingissä tuhkataan yli 90 % vainajista. Hietaniemessä ei ole tilaa arkkuhaudoille, ellei kyseessä ole vanha sukuhauta, kuten tässä Sorvalin tapauksessa.
Muistolehtoihin haudataan pelkkä tuhka, ja niissä hautajaisvieraa saavat kyllä lapioida sen onkalon umpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanpuutteen ja hautajaisiin osallistujen vuoksi on nykyään harvinaista, että omaiset täyttää itse haudan. Seurakunnan työntekijät kaivavat haudan ja siirtää irtomaan muualle (ei toisen haudan päälle) ja kun siunaus on suoritettu (päälle tulee se "muovikupu), niin käyvät myöhemmin täyttämässä ja asettelemassa kukat takaisin haudan päälle. Näin nykyään.
Onni asua pienellä paikkakunnalla missä tilaa riittää.
Mun mielestä on älytöntä käyttää tilaa tuommoiseen älyttömyyteen kuin arkkuhautaus. Vaikka tilaa on, niin saahan sitä tulevaisuutta ajatella.
No mutta näistä pienistä paikoistahan joutuu väki joka tapauksessa lähtemään, niin tilaa riittää ja jääkin yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ollut hautajaisissa joissa hautajaisväki lapioisi arkkuhautaa umpeen. Pari uurnaa olen kyllä peittänyt.
Miten se sitten peitettiin jos ei lapioimalla? Niissä missä minä olen ollut, on uurna samalla tavalla lapioitu kuin arkkuhautakin. Ja siis omaiset lapioinut.
Laitettiin päälle kansi. Sitten kukat sen päälle. Mullat päälle laittaa hautausmaan työntekijä. Arkkuhautaus eroaa uurnahautauksesta siten, että arkku haudataan yleensä välittömästi siunaustilaisuuden jälkeen. Polttohautauksessa vainaja siirretään vielä ties kuinka pitkäksi aikaa odottamaan tuhkausta ja uurnanlasku ja mahdollinen muistotilaisuus ovat vielä erikseen.
Kai uurnan peittäminen lapioimalla on paljon pienempi urakka kuin arkun.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä tuhkataan yli 90 % vainajista. Hietaniemessä ei ole tilaa arkkuhaudoille, ellei kyseessä ole vanha sukuhauta, kuten tässä Sorvalin tapauksessa.
Muistolehtoihin haudataan pelkkä tuhka, ja niissä hautajaisvieraa saavat kyllä lapioida sen onkalon umpeen.
Eli Miitan tapauksessa se vanhanaikaisuus ei siis ollutkaan lapioiminen vaan arkku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti viime vuosina on ollut useampia hautajaisia, enkä ole nähnyt omaisten lapiointia missään muualla kuin pk-seudulla kun perhe hautasi uurnan maahan. Kaikkialla muualla on pistetty kansi päälle ja kukat siihen, jos on ollut arkkuhautaus.
Viimeksi kävin hautajaisissa, missä arkku vietiin pois eikä saattoväki mennyt haudalle.
Kuulostaa tosi ikävältä, mutta ehkä heillä oli syynsä..?
Itse olen miettynyt, että omien vanhempieni haudan peittämistä en varmaan pysty katsomaan. Täytyy varmaan olla silmät kiinni lapioimisen ajan…
Ihan tavallinen käytäntö polttohautauksessa.
En ole ollut paikalla, kun läheisten hautoja on peitetty. Ehkä sen aikataulun voisi sopia työntekijöiden kanssa. Yleensähän haudat täytetään hautajaisten jälkeen päivän tai kahden päästä. Miten kerkeevät. Kuormaajallahan ne täytetään, eikä lapiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan meidän kotipitäjässä lapioidaan itse. Viereisessä pienessä kaupungissa pohjanmaalla tästä tavasta on jo luovuttu tai sitä pitää erikseen pyytää. Samoin on arkun kantaminen eli usein näkee että viedään sillä kärryllä vaan paikasta toiseen vainaja. Toisaalta nyt kun mietin niin en tiedä kykenisinkö oman rakkaani päälle lapioimaan hiekkaa. Tuntuu brutaalilta. Olen menettänyt vain pari isovanhempaa joiden kummankaan kanssa en ollut aidosti läheinen. Heidän hautajaisissa pystyin lapioimaan. Jos menettäisin puolisoni, en usko että pystyisin moiseen saati edes laskemaan arkkua hautaan tai poltettavaksi.
Et sinä joudu laskemaan arkkua poltettavaksi. Krematoriossa on ammattilaiset.
Ja mitä muuten tarkoitat kirjoittamalla että "jos menettäisin puolisoni"? Aiotko siis kuolla ennen häntä, jolloin hän menettää sinut? Vai meinaatteko te erota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä tuhkataan yli 90 % vainajista. Hietaniemessä ei ole tilaa arkkuhaudoille, ellei kyseessä ole vanha sukuhauta, kuten tässä Sorvalin tapauksessa.
Muistolehtoihin haudataan pelkkä tuhka, ja niissä hautajaisvieraa saavat kyllä lapioida sen onkalon umpeen.
Eli Miitan tapauksessa se vanhanaikaisuus ei siis ollutkaan lapioiminen vaan arkku?
Joo. Sattumoisin tiedän että arkkuhautauksia on Hietaniemessä 2-3 kpl viikossa, yleensä vanhoille ihmisille joilla on sukuhauta valmiina ja jotka eivät ehkä hyväksy tuhkaamista. Tosin näin siellä vastikään ihan pienen arkkuhaudan johon oli haudattu vastasyntynyt vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miitta itse kaivoi haudan ja teki puuristin. Todella vanhanaikaiset siis.
mee nyt nolo kaivoon, oksetat- käyttäydy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seurakunnat ole enää oikein suopeita itse tehdyille haudan peitoille. Vähän kai turvallisuuskysymyskin.
Joskus oikeasti mahdotonta, jos hautaa on joutunut tukemaan metallisella kehikolla, että sen reunat eivät romahda. Kehikko poistetaan koneellisesti, joten konepelti on silloin ainoa vaihtoehto.
Muutos on tullut myös maaseutuseurakuntiin vähitellen tässä 2010-2020 -aikavälillä, noin omien havaintojeni mukaan.
Joskus muistelen jonkun kommentoineet jossakin, että saattoväen lapiointitaidot ja fyysinen jaksaminenkin on heikentynyt.Miksi tätä alapeukutettiin, kun näin se on?
-hautausmaatyöntekijä
Koska en ole kertaakaan sellaista suojapeltiä nähnyt yhdessäkään haudassa, ja olen nähnyt niitä aika monta. Luultavasti tähän vaikuttaa maalaji, ja varsinkin talvella jäinen maa pysyy kyllä paikallaan. Se on tosin myös haastavampi lapioida.
Hautausmaat eivät ehkä ole suopeita omaisten lapioimiselle, koska voivat rahastaa haudan peittämisellä. Eivät ne voi sitä kuitenkaan kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilanpuutteen ja hautajaisiin osallistujen vuoksi on nykyään harvinaista, että omaiset täyttää itse haudan. Seurakunnan työntekijät kaivavat haudan ja siirtää irtomaan muualle (ei toisen haudan päälle) ja kun siunaus on suoritettu (päälle tulee se "muovikupu), niin käyvät myöhemmin täyttämässä ja asettelemassa kukat takaisin haudan päälle. Näin nykyään.
Monessa paikassa koneurakoitsija kaivaa ja peittää haudan. Ostopalvelu.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut hautajaisissa missä omaiset olisi heittäneet lapiolla hiekkaa hautaan. Ainoa mitä hautaan on heitetty on ollut kukkia.
Olen ollut aika monissa, mutta useammin on kuitenkin laitettu vain kansi. Eräissä hautajaisissa osa miehistä lähti peittämään hautaa muistotilaisuuden jälkeen. Ei ole kovin viihtyisää jököttää hautausmaalla haudan peittämisen aikaa ja veisata virsiä, joitten sanat ja laulajat loppuvat jo peittämisen puolivälissä. Ei varsinkaan silloin, jos on kova pakkanen, paljon hyttysiä tai muuta harmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tulla yllätyksenä että on olemassa erilaisia hautajaisia? Jotkut valitsee arkkuhautauksen, jotkut tuhkauksen, toiset haluaa uurnahaudan ja jotkut valitsee tuhkien sirottelun. Myös se vaihtelee miten käytännössä järjestetään, arkkuhautaus hautaanlaskuineen vai siunaustilaisuuden jälkeen arkku kannetaan autolle mikä vie arkun tuhkaukseen. Joskus menee niinkin, että arkku jää siunauspaikkaan kun vieraat lähtevät odottamaan kuljetusta tuhkaukseen. Sitenkin voidaan tehdä, että kuollut tuhkataan ensin ja vasta sitten järjestetään hautajaiset siunaustilauksineen.
Ai kauheeta. Ei kai nyt sentään…
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin pohjanmaalla on muuten tapana myös että lähisukulainen tekee villasukat ja arkkupeiton arkkuun mukaan. Käytännössä villapeittoja ja valkoisia sukkia tehdään valmiiksi kaappiin odottamaan koska nämä pitää aika pian olla kuoleman jälkeen valmiina. Samoin ylisillä voi olla itse veistettyjä arkkujakin odottamassa jos on tilaa säilyttää ja tiloja veistellä. Sellaisia vanhan ajan lämpimiä tapoja. Samoin ruokalista hautajaissa on aina sama eli joko lihakeitto (piheillä) tai karjalanpaisti ja luumukiisseli kermavaahdolla. Perinteistä tulee aina jotenkin lämmin tunne menetyksen ja surun keskellä.
Kansalaisopistokursseiksi on ehdotettu ruumisarkuntekokurssia ja kuolinpaidan tekoa. Ensinmainittu kaatui siihen, että joku opettaja jyrkästi vastusti eikä löytynyt riittävän isoa puutyötilaa. Sitä en tiedä, toteutuiko kuolinpaitakurssi, juuri Pohjanmaalla.
Varsinkin vanhojen ihmisten hautajaisissa ruuatkin ovat niitä samoja, joita he itse ovat aikoinaan hautajaisissa syöneet. Nuorempia ei onneksi ole tarvinnut haudata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ollut hautajaisissa joissa hautajaisväki lapioisi arkkuhautaa umpeen. Pari uurnaa olen kyllä peittänyt.
Miten se sitten peitettiin jos ei lapioimalla? Niissä missä minä olen ollut, on uurna samalla tavalla lapioitu kuin arkkuhautakin. Ja siis omaiset lapioinut.
Laitettiin päälle kansi. Sitten kukat sen päälle. Mullat päälle laittaa hautausmaan työntekijä. Arkkuhautaus eroaa uurnahautauksesta siten, että arkku haudataan yleensä välittömästi siunaustilaisuuden jälkeen. Polttohautauksessa vainaja siirretään vielä ties kuinka pitkäksi aikaa odottamaan tuhkausta ja uurnanlasku ja mahdollinen muistotilaisuus ovat vielä erikseen.
Kai uurnan peittäminen lapioimalla on paljon pienempi urakka kuin arkun.
Tuhkaus voidaan myös suorittaa ennen hautajaisia, näin saadaan siunaustilaisuus uurnanlaskuineen samalla kertaa.
Mikä ihmeen tilaisuus, missä ihmiset tekevät kirkolle maksetun työn, eli haudan täyttämisen kirkon puolesta?
Pohjanmaalla saatetaan pikkulapiolla heittää muodollinen hiekka arkun päälle ja siihen sitten kansi, kunnes hautausmaan työläiset myöhemmin täyttävät haudan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tulla yllätyksenä että on olemassa erilaisia hautajaisia? Jotkut valitsee arkkuhautauksen, jotkut tuhkauksen, toiset haluaa uurnahaudan ja jotkut valitsee tuhkien sirottelun. Myös se vaihtelee miten käytännössä järjestetään, arkkuhautaus hautaanlaskuineen vai siunaustilaisuuden jälkeen arkku kannetaan autolle mikä vie arkun tuhkaukseen. Joskus menee niinkin, että arkku jää siunauspaikkaan kun vieraat lähtevät odottamaan kuljetusta tuhkaukseen. Sitenkin voidaan tehdä, että kuollut tuhkataan ensin ja vasta sitten järjestetään hautajaiset siunaustilauksineen.
Ai kauheeta. Ei kai nyt sentään…
Mikä tässä sinusta on kauheeta? Eihän se mene niin kuin elokuvissa, että hautajaisväki istuu siunaustilaisuudessa, sitten arkku katoaa uuniin ja pian lähdetään uurnaa hautaamaan.
Ruumiin polttamista voi oikeasti joutua odottamaan pitkäänkin, eikä tuhkat ole noudettavissa samana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seurakunnat ole enää oikein suopeita itse tehdyille haudan peitoille. Vähän kai turvallisuuskysymyskin.
Joskus oikeasti mahdotonta, jos hautaa on joutunut tukemaan metallisella kehikolla, että sen reunat eivät romahda. Kehikko poistetaan koneellisesti, joten konepelti on silloin ainoa vaihtoehto.
Muutos on tullut myös maaseutuseurakuntiin vähitellen tässä 2010-2020 -aikavälillä, noin omien havaintojeni mukaan.
Joskus muistelen jonkun kommentoineet jossakin, että saattoväen lapiointitaidot ja fyysinen jaksaminenkin on heikentynyt.Miksi tätä alapeukutettiin, kun näin se on?
-hautausmaatyöntekijä
Koska en ole kertaakaan sellaista suojapeltiä nähnyt yhdessäkään haudassa, ja olen nähnyt niitä aika monta. Luultavasti tähän vaikuttaa maalaji, ja varsinkin talvella jäinen maa pysyy kyllä paikallaan. Se on tosin myös haastavampi lapioida.
Hautausmaat eivät ehkä ole suopeita omaisten lapioimiselle, koska voivat rahastaa haudan peittämisellä. Eivät ne voi sitä kuitenkaan kieltää.
Laidat haudassa on ihan normaalia sortumisen estämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi tulla yllätyksenä että on olemassa erilaisia hautajaisia? Jotkut valitsee arkkuhautauksen, jotkut tuhkauksen, toiset haluaa uurnahaudan ja jotkut valitsee tuhkien sirottelun. Myös se vaihtelee miten käytännössä järjestetään, arkkuhautaus hautaanlaskuineen vai siunaustilaisuuden jälkeen arkku kannetaan autolle mikä vie arkun tuhkaukseen. Joskus menee niinkin, että arkku jää siunauspaikkaan kun vieraat lähtevät odottamaan kuljetusta tuhkaukseen. Sitenkin voidaan tehdä, että kuollut tuhkataan ensin ja vasta sitten järjestetään hautajaiset siunaustilauksineen.
Ai kauheeta. Ei kai nyt sentään…
Mikä tässä sinusta on kauheeta? Eihän se mene niin kuin elokuvissa, että hautajaisväki istuu siunaustilaisuudessa, sitten arkku katoaa uuniin ja pian lähdetään uurnaa hautaamaan.
Ruumiin polttamista voi oikeasti joutua odottamaan pitkäänkin, eikä tuhkat ole noudettavissa samana päivänä.
Tuossa lukee, että vieraat jäävät odottamaan kuljetusta tuhkaukseen. Se olisi kauheeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seurakunnat ole enää oikein suopeita itse tehdyille haudan peitoille. Vähän kai turvallisuuskysymyskin.
Joskus oikeasti mahdotonta, jos hautaa on joutunut tukemaan metallisella kehikolla, että sen reunat eivät romahda. Kehikko poistetaan koneellisesti, joten konepelti on silloin ainoa vaihtoehto.
Muutos on tullut myös maaseutuseurakuntiin vähitellen tässä 2010-2020 -aikavälillä, noin omien havaintojeni mukaan.
Joskus muistelen jonkun kommentoineet jossakin, että saattoväen lapiointitaidot ja fyysinen jaksaminenkin on heikentynyt.Miksi tätä alapeukutettiin, kun näin se on?
-hautausmaatyöntekijä
Koska en ole kertaakaan sellaista suojapeltiä nähnyt yhdessäkään haudassa, ja olen nähnyt niitä aika monta. Luultavasti tähän vaikuttaa maalaji, ja varsinkin talvella jäinen maa pysyy kyllä paikallaan. Se on tosin myös haastavampi lapioida.
Hautausmaat eivät ehkä ole suopeita omaisten lapioimiselle, koska voivat rahastaa haudan peittämisellä. Eivät ne voi sitä kuitenkaan kieltää.
Ei ne mitään rahasta. Hautatoimi ei saa tehdä voittoa eikä tappiota.
Mun mielestä on älytöntä käyttää tilaa tuommoiseen älyttömyyteen kuin arkkuhautaus. Vaikka tilaa on, niin saahan sitä tulevaisuutta ajatella.