Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanotaan, että kyllä hyviä miehiä on jäljellä kaikenikäisissä, mutta millaisia ja mistä niitä löytää?
01.08.2026 |
Olen kolmekymppinen ja ollut jo 7 vuotta sinkkuna pitkän parisuhteen päätettyä. Olen yrittänyt löytää uuden puolison käymällä eri tapahtumissa, nettideiteillä ja ihan vaan juttelemalla ihmisille, mutta ei vaan nappaa. En tavoittele ihmeellistä ulkonäköä tai ammattia, vaan tärkeintä on, että henkilön seurassa on hyvä olla, ja hän haluaa ymmärtää mulle tärkeitä asioita ja päinvastoin.
Aina kun joku hyvä löytyy, niin saan kuulla henkilön olevan varattu. En löydä yhtäkään sinkkua, jonka kanssa ajatukset menisivät yks yhteen. Alan oikeasti uskoa, että yhtään hyvää ei enää ole jäljellä omassa ikäluokassa. On vaan kaikenlaista perässä vedettävää hiihtäjää, jonka seurassa väsyn.
Täälläkin palstalla on sanottu, että kyllä hyviä miehiä löytyy kaikista ikäluokista. Mutta mitä tällä tarkoitetaan, ja mistä heidät löytää? Tunnetko jonkun hyvä kolmekymppisen (tai jotain 25-45 v väliltä) sinkun, ja millainen hän on tai missä hänet voisi tavata?
Vinkkejä kaivataan tositarkoituksella! Itse voin hoitaa puhumisen ja ulospyytämisen, jos vaan toinen osaa jotenkin viestittää, että on vapaa ja kiinnostunut!
Kommentit (485)
Vierailija kirjoitti:
Kolmekymppisenä (omanikäiset) miehet ovat varattuja. Nelikymppisenå alkaa olla tarjontaa toisen kierroksen miehistä. Viisikymppisenä tajuat että miehistä on lähinnä riesaa. Kuusikymppisenä elämä on ihan helmee jos itse olet terve eikä tarvitse huolehtia ikääntyvästä äijänkäppänästä.
Tai sitten tajuat jo kolmekymppisenä, että elämä on pääosin helpompaa ja mukavampaa sinkkuna. Tällä mennään tämä elämä, ellei joku ihme tapahdu ja maailman ihanin mies vaan kävelee mun eteen (koska en todellakaan ole etsimässä mitään) ja haluaa minut. En pidätä hengitystä odotellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko tämän 7 vuotta yrittänyt löytää miestä?
Koska mahdollisuudet 23-vuotiaana vs 30-vuotiaana ovat kaksi aivan eri asiaa (naisen nuoruus ja vapaiden miesten määrä).
+-30v on ikävä kyllä se ikä kun naisilla alkaa biologinen kello tikittämään ja kunnolliset miehet viedään nopeasti, eli vapaita on oikeasti vähän.
Minä en osu haarukkaasi koska olen hieman yli 45v enkä välttämätä hyvä, mutta tuona aikana minut olisi voinut löytää harrastusten parista. Baareissa kävin harvoin koska en ylipäätään juo usein ja melkein kaikki kaverit olivat perheidensä luona. 40v eteenpäin sosiaalisia tapahtumia on ollut oikeastaan enemmän, koska kavereiden lapset alkoivat pärjäämään yksinkin ja osa pariskunnista erosi. Ruokakaupassa minut olisi tavannut useinkin, mutta olen huomannut, että etenkin naiset kulkevat arjessa "laput silmillä" sillä ajatuksella, että tutustumisen on tapahduttava jossain spesifissä tilanteessa ja aikana (Tinder/juhlat, kaunis kesäpäivä, jne). Tämä on ehkä naisten suuri kompastuskivi; monikin on sitä mieltä, että ain kevät ja kesä ovat pariutumisaikaa, arki on arkea ja harrastuksissa ollaan harrastamassa - ja miehen pitää vain tupsahtaa jostain luokse, eli miehen on tehtävä aloite.
Jos nyt jotain neuvoa voi antaa niin ole aktiivinen ja liikkeellä silä asenteella, ettei ole väliä missä ja milloin miehen tapaat., kunhan juttu lähtee alkuun. Mitään ei häviä siinä jos juttele hetken niitä näitä miehen kanssa joka paljastuu varatuksi.Miten se juttu sitten lähtisi alkuun? Näin naisena kysyn, miten miehiä pitäisi tai voisi siellä ruokakaupassa lähestyä? Katsonko ostoskoriasi ja kysyn syötkö paljon sitä ja tätä?
Tämän minäkin haluaisin tietää!
Ap
Kysy vaikka, että hei, tunnetaanko me jostain? Oletko sä se Mirkun mies? Ovelasti saat parisuhdestatuksen samalla selville.
Tai panet vahingossa tavaroita miehen kärryyn koska luulet sitä omaksesi.
Tai sitten vaan sanot, että oletko sinkku? Mennäänkö kahville?
Jatkan tuota jonkun heittämää. Kerran kaupassa otin ostoskärryt vihannesosastolta ja siirryin eteenpäin.
Kohta tuli joku nainen ystävällisesti kysymään että otitko minun kärryni. Katselin, että joo, tosiaan käytännössä samat vihannekset eli kurkku, tomaatti, salaatti jne oli kärryssä. Siinä muutama sana vaihdettiin ja kärryt tietty takaisin. Mutta tuolla tavalla pääsis jutun alkuun. Nyt vaan kärryjä vaihtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy hakemassa meidän poika :)
-viittä vaille maisteri, gradu kesken
-RUK, oikeistolaisesti ajatteleva
-vakityö, ICT-asiantuntija, kohtuu palkka, ei hyvä eikä huono
-omistusasunto 3h + k, mutta asuu vuokralla koska yksin
-29-V, 183/78, urheilee
-ei juo, eikä suostu Tinderiin tms
-en ymmärrä miten voisi löytää ketään, koska koska ei käy missäänOikeistolaisuuden takia hylky. Arvojen pitää kohdata, jotta suhteella on joku järkevä pohja. Perskokkareisuus ei kiinnosta, eikä menkää töihin huutelijat.
Sehän on hyvä, että tulisi hylky tuollaisen takia. Ennemmin tai myöhemmin huomaisitte, ettei arvomaailmat kohtaa. Luultavasti aika nopeasti.
No juuri sen takia kannattaa jo alkuvaiheessa tehdä tämä valinta, koska isot erot arvomaailmoissa aiheuttaisivat kitkaa pitkässä juoksussa ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi oikeistolaisilla miehillä on usein hyvinkin misogyynisiä asenteita ikään kuin pinnan alla. Ne huomaa kyllä teoista, vaikka ääneen ei mitään sanottaisikaan. Sitä se konservatismi teettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei löydä baareista tai mistään juottoloista tai tapahtumista. Minut löytää arjessa, mutta jostain syystä arjessa naiset ovat zombimodessa.
Minut löytää baareista, juottoloista ja tapahtumista, mutta juon vain yhden illassa. Siksi varmaan olen yksin, kun en vedä perskänniä. Nainen.
Tyypilliset syyt:
- vietät illan kaveriesi tai kaverisi seurassa, ja annatte ympärillenne signaalin "älä lähesty"
- sinulla on torjuva ilme tai kehonkieli
- porukassa toimit kuten naiset usein toimivat, eli kaikki huomio on porukan ns. johtavassa uroksessa, muiden muuttuessa näkymättömiksiSyy on se, että vaikka olen ujo ja hiljainen, hymyilen paljon ja olen ehkä liian kaunis ja siten monille miehille, joista itse tykkäisin saavuttamaton. Vain vääränlaiset itserakkaat narsisti-sovinistit lähestyvät.
Liian kaunis? Hauska juttu että mainitsit tuon itserakkaan narsistin kun tästä tekstistä se juuri paistaa
Vastaan tuolle kelle vastasit kun en jaksa sitä viestiä etsiä. Se että olet kaunis ei tarkoita sitä että olet seksikkäällä tavalla kaunis. Et ole haluja herättävän näköinen kaikkien mielestä.
Esim. missit ovat kauniita mutta eivät haluja herättävällä tavalla mun makuun. Kiva katsoa mutta ei muuta tai ainakaan en ole sellaista missiä vielä nähnyt.
On muuten tosi tärkeää ymmärtää, että kaunis, pantava ja miesten mielestä parisuhdemateriaalia ovat kolme aivan eri asiaa.
Kaunis oli joku Greta Garbo tai Grace Kelly, mutta kauneus on usein etäistä, eikä valtaosa miehistä halua ihan-niin-kaunista kumminkaan.
Pantava on -no, pantava, seksikäs, runkkumateriaalia. Mutta vaimona ja lasten äitinä ja arjen jakajana ei-ehkä-kuitenkaan.
Sitten on se naapurintyttö-vaimomatsku. Niin inhaa kuin se onkin, tutkitusti miehet tykkää niistä naapurintytöistä eniten. Siis että on nätti, pikkuisen keskimääräistä nätimpi, mutta ei liikaa jne.
Sitten on vielä Mysteeri, eli miksi miehet järjestään pitävät jostain tietysti naisesta joka näyttää vesikauhuiselta apinalta.
Ihmisten pitäisi vain keskittyä omaan elämäänsä ja joku tulee siihen, jos on tullakseen. Kauhean vaivallista kaikki muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy hakemassa meidän poika :)
-viittä vaille maisteri, gradu kesken
-RUK, oikeistolaisesti ajatteleva
-vakityö, ICT-asiantuntija, kohtuu palkka, ei hyvä eikä huono
-omistusasunto 3h + k, mutta asuu vuokralla koska yksin
-29-V, 183/78, urheilee
-ei juo, eikä suostu Tinderiin tms
-en ymmärrä miten voisi löytää ketään, koska koska ei käy missäänOikeistolaisuuden takia hylky. Arvojen pitää kohdata, jotta suhteella on joku järkevä pohja. Perskokkareisuus ei kiinnosta, eikä menkää töihin huutelijat.
Sehän on hyvä, että tulisi hylky tuollaisen takia. Ennemmin tai myöhemmin huomaisitte, ettei arvomaailmat kohtaa. Luultavasti aika nopeasti.
No juuri sen takia kannattaa jo alkuvaiheessa tehdä tämä valinta, koska isot erot arvomaailmoissa aiheuttaisivat kitkaa pitkässä juoksussa ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi oikeistolaisilla miehillä on usein hyvinkin misogyynisiä asenteita ikään kuin pinnan alla. Ne huomaa kyllä teoista, vaikka ääneen ei mitään sanottaisikaan. Sitä se konservatismi teettää.
Sano vain, että et tykkää vähääkään SDP:stä oikealla äänestävistä miehistä. Älä keksi heille jotain ihmeellisiä attribuutteja, joilla koitat järkeillä itsellesi valintaasi. Ei sinua kukaan siitä valinnasta moiti, kun teet sen rehellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on "hyvä" mies? Siihen on varmaan todella monta erilaista kriteeriä. Joskus riitti, että mies oli töissä, ei juonut eikä lyönyt. Tuskin riittää tänä päivänä.
Väkisin ei löydy ketään. Ei nyt toki voi vaan kotona maata. Se kiinnostava tupsahtaa yllättäen eteen jostain nurkan takaa - näin se vaan menee. Sitten pitäisi osata vaan tarttua hetkeen. Helpommin sanottu kuin tehty.
Ikävä sanoa enkä haluaisi kenenkään parisuhdetta rikkoa tai tulla väliin, mutta paljon on omaan parisuhteeseensa hyvin tyytymättömiä ihmisiä, niitä varattuja. Tällaisenkin ihmisen kanssa voi se suhde syntyä.
Naisilla on myös ennakkoluuloja. Väitetään, että varatut miehet kiinnostaa enemmän, vapaita kartetaan, niissä on joku vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi esimerkki lisää, kun kysyit. Minä käyn ryhmäliikunnassa jossa on ehkä 1/3 miehiä ja 2/3 naisia. Mutta, koska liikunnallisuus tekee naisesta suositumman kuin miehestä, voisin lyödä pääni pantiksi, että siellä on enemmän sinkkumiehiä kuin sinkkunaisia. Olin juuri eilen ikäiseni naisen parina siellä (naimisissa, mutta minä en ole, eli olist voinut tehdä saman kuin hänkin ja vain kysyä "ollaanko me parina").
Mä käyn myös ryhmäliikunnassa, jossa jakauma on suunnilleen näin, ja koitan jutella sielä vähän kaikkien kanssa, mutta jotenkin monet miehet tuntuu olevan tosi varautuneita. Osa vilkuilee, kun luulen, etten huomaa, mutta jos sanon heille jotain, voi olla, etten saa oikein mitään vastausta. Että ota siitä nyt sitten selvää!
Ap
Tuo kuulostaa oudolta. Vaikea sanoa mistä kiikastaa kun en ole itse ollut paikalla.
Jatketaanko suoralla linjalla?
Jos olet tyrmäävän hyvännäköinen, tuo voi johtua ujoudesta.
Jos olet liian "rempseä", se voi saada miehet vähän lukkoon.
Kumpikaan ei ole iso ongelma (miehet kaipaavat rohkaisua, tai tilanne tuli yllättäen).
Jos olet sosiaalisesti taitamaton ja suodattamaton, se voi ollakin ongelma.
En tiedä. Esim tällä viikolla mentiin salia ympäri, ja sanoin nauraen takana tulevalle, nopeammin liikkuvalle naiselle, että haluatko tästä ohi. Nainen vastasi nauraen, että kiitos, toivottavasti en liikaa painostanut, ja molemmat nauroivat lopulta tilanteelle. Mukava kohtaaminen!
Tehtiin sen jälkeen tosi rankka treeni ja lopulta vietiin painot pois. Mun kädet oli ihan maitohapoilla, niin kommentoin vieressä olevalle miehelle nauraen, et mun kädet ei nyt yhtään toimi. Ja miehin ilme oli kirjaimellisesti 😐, ja ei sanonut mitään. Tuli tyhmä olo.Ap
No, se mies katsos veti oikeasti kovan treenin, ja oli luultavasti oksentamaisillaan.
Jos pystyt naureskelemaan ja juttelemaan, et sinä lapsiparka tiedä kovasta treenaamisesta yhtään mitään.
Olen itse nainen, ja ihmettelen aina näitä naisia, jotka katsovat asiakseen puhella ja naureskella kesken "kovan" treenin. Ihmekös sitten, jos ei tulosta tule.
Kyllä me jutellaan tauoilla, ei noita painoja koko ajan nostella. Porukalla tehdään. Tosin ei mitään hampaat irvessä harjoituksia tehdäkään. Aika harva tällä salilla tekee.
-mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi esimerkki lisää, kun kysyit. Minä käyn ryhmäliikunnassa jossa on ehkä 1/3 miehiä ja 2/3 naisia. Mutta, koska liikunnallisuus tekee naisesta suositumman kuin miehestä, voisin lyödä pääni pantiksi, että siellä on enemmän sinkkumiehiä kuin sinkkunaisia. Olin juuri eilen ikäiseni naisen parina siellä (naimisissa, mutta minä en ole, eli olist voinut tehdä saman kuin hänkin ja vain kysyä "ollaanko me parina").
Mä käyn myös ryhmäliikunnassa, jossa jakauma on suunnilleen näin, ja koitan jutella sielä vähän kaikkien kanssa, mutta jotenkin monet miehet tuntuu olevan tosi varautuneita. Osa vilkuilee, kun luulen, etten huomaa, mutta jos sanon heille jotain, voi olla, etten saa oikein mitään vastausta. Että ota siitä nyt sitten selvää!
Ap
Tuo kuulostaa oudolta. Vaikea sanoa mistä kiikastaa kun en ole itse ollut paikalla.
Jatketaanko suoralla linjalla?
Jos olet tyrmäävän hyvännäköinen, tuo voi johtua ujoudesta.
Jos olet liian "rempseä", se voi saada miehet vähän lukkoon.
Kumpikaan ei ole iso ongelma (miehet kaipaavat rohkaisua, tai tilanne tuli yllättäen).
Jos olet sosiaalisesti taitamaton ja suodattamaton, se voi ollakin ongelma.
En tiedä. Esim tällä viikolla mentiin salia ympäri, ja sanoin nauraen takana tulevalle, nopeammin liikkuvalle naiselle, että haluatko tästä ohi. Nainen vastasi nauraen, että kiitos, toivottavasti en liikaa painostanut, ja molemmat nauroivat lopulta tilanteelle. Mukava kohtaaminen!
Tehtiin sen jälkeen tosi rankka treeni ja lopulta vietiin painot pois. Mun kädet oli ihan maitohapoilla, niin kommentoin vieressä olevalle miehelle nauraen, et mun kädet ei nyt yhtään toimi. Ja miehin ilme oli kirjaimellisesti 😐, ja ei sanonut mitään. Tuli tyhmä olo.Ap
Voi olla, että hän oli varattu ja halusi välttää vääränlaista signaalia. Jatka vain hyväntuulisia jutustelu yrityksiä muiden kanssa. Ei ole helppo löytää sopivaa kumppania, mutta ei kannata lannistua.
Tää on ehkä totta, ja en kyllä uudelleen tälle tyypille mitään juttua heitä, kun ei tunnu haluavan vuorovaikuttaa minun kanssani.
Ne on kivoja tyyppejä, jolle voi sanoa esim kuntopiirin ohessa, et huh ku tää oli raskas piste ja he vastaavat tyyliin "jep, mutta hyvin sä vedit!" Tommosista kohtaamisista mä tykkään, eli sitten minkä ikäinen, näköinen tai sukupuolta tahansa.
Ap
Kuulostaa siltä, ettei tuossa sitten olekaan ongelmia. Kyse on vain siitä, että niin suuri osa tuon ikäisistä miehistä oikeasti on varattuja (ja voi myös olla, että kiinnostut suosituista yksilöistä, vaikkeivat he olisikaan miljonäärimiesmalleja).
Meillä on ainakin ihan vapautunutta keskustelua ja huumoriakin. Mainittu fitnessmallin näköinen yli 180cm nuorempi nainen heitti joskus treeneissä "jos et ota isompaa painoa kuin mä niin tulen istumaan sun päälle". Ja kyllä, tajuan hyvin, ettei tuo ollut aloite vaan puhdasta läpänheittoa :) Itse en todellakaan uskaltaisi heittää vastaavaa läppää takaisin, sanotaan nyt näin :D
Joku mainitsi, että miehiä kaivataan naisten harrastuksiin. Enpä ole varma. Ehkä jos naiset saisivat suodattaa vain komeat ja karismaattiset miehet? Minusta tuntuu yhä, että naiset haluavat naisten vuorot, ainakin pääasiassa. Voin olla väärässä, jospa tilanne onkin muuttumassa.Mulle just ne, jotka on kaikkein mukavampia, ei ole niitä komeita ja karismaattisia yksilöitä, vaan enempi vähän hinteliä vanhempia miehillä, joilla on jo vähän kremppaa kehossa. Ovat ihanan rentoja itsensä kanssa. Mun mielestä on ihanaa, että näitä on mukana porukassa!
Sitten taas ne nuoremmat ja paremman näköiset eivät sano mitään mun heittoihin. Tuijottavat kyllä, mutta eivät saa suutaan auki. Huomaan kuitenkin välillä vilkuilua omaan suuntaani, ja jos vahingossa katseet kohtaa, niin pää käännetään nopeasti pois. Itse tykkään jutustella vähän kaikkien kanssa, mutta olen oppinut, että näille ei kannata sanoa mitään. Ihmesakkia!
Ap
Miten hyvännäköinen olet?
ohisSuht tavallisen näköinen, mutta hyvässä kunnossa. Olen kuitenkin kuullut kaverimiehiltä, että he pitävät minun asenteestani, kun olen määrätietoinen ja itsevarma, mutta samalla herkkä ja nauravainen. Esim treeneissä teen asiat täysillä miettimättä mitä muut ajattelee, ja jotenkin se tuntuu kiinnostavan joitain tyyppejä. Mutta eivät sitten kuitenkaan vastaa, jos puhun heille jotain.
Ap
Väität treenaavasi täysillä, ja samaan aikaan koko ajan kerron miten juttelet kesken treenien?
Ihan eivät kohtaa nämä asiat.
Ne hintelät vanhemmat miehet jutustelevat kanssasi, koska niistä on helmeä saada edes vähän huomiota keneltä hyvänsä naiselta joskus. Mielellään himmailevat treenin kanssa saadakseen puhella.
Ne komeammat, hyväkuntoiset, joille lätiset, ovat siellä treenaamassa, nieleskelevät yrjöä ja ihmettelevät, miksi häiritset niitä.
Jossain kuntopiirityyppisestä toiminnassa, eli oletettavasti jonkinlaisessa HIIT-treenissä, ei ole kerta kaikkiaan tarkoitus päästää sykettä välillä niin alas, että pystyy puhumaan.
Useimmat kovaa treenaavat tahtovat myös keskittyä treeniinsä, eivät lätistä kesken treenin.
Voit jutella ennen treeniä. Voit jutella sen jälkeen, jos toinen ei näytä olevan oksentamaisillaan.
MUTTA ÄLÄ HÄIRITSE TOISEN KESKITTYMISTÄ KESKEN TREENIN.
Vaikutat hirveän itsekeskeiseltä ja vihjeettömältä ihmiseltä, omahyväisestä puhumattakaan, kun retostelet kunnollasi ja kovaa tekemisellä, vaikka et selvästi ole eläissäsi kovaa treeniä tehnyt.
Jos olisit, tietäisit miksi joskus treeneissä ollaan hiljaa ja ilmeettömiä.
Lyhyemmin sanottuna sama: Punttisalilla treenaus ei ole sosiaalinen harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeampaa järkevän tolkun ihmisen löytää hyvä kumppani vanhemmalla iällä. Tosiasia on, että iso osa vakaista, ihmissuhdetaitoisista ja parisuhteen haluavista on jo löytänyt pitkäaikaisen kumppanin.
Tottakai kaikenlaista tapahtuu ja eroja tulee hyville tyypeille. Mutta suhdanne on erilainen, nuorena paljon on vapaana, vanhempana enemmän b-laatua..
Vapaaehtoistyö oli minun onni, sitä ei tee yleensä kuin hyväntahtoiset ja toimeliaat ihmiset, kenen maailmankuva ulottuu omaa napaa pidemmälle. Löysin hyvän miehen, kenen kanssa arvot kohtaa :)
Mä oon huomannut tämän saman, että kyllä hyvät taitaa olla viety päältä. Parikymppisenä oli ihan eri tilanne, mutta silloin olin itse varattu, joten se meni siinä.
Enpä enää tiedä mitä tässä sitten enää tekis, aika mahdottomalta tuntuu löytää enää hyvää parisuhdetta. Eipä löydy tyyppejä töistä (iso firma), ei harrastuksista, ei kaveriporukoiden kautta.
Ap
Olit jo varattu. Tyydy siihen. Ei ihmiset ole mitään kertakäyttöesineitä, joita voi ottaa aina uuden.
Tuollainen kolmekymppisen naisen epätoivo alkaa jo itsessään olla epäilyttävä ja luotaan työntävä ominaisuus.
Ehkä löydät, ehkä et. Se tiedetään, että tuolla tyylillä ja asenteella et ole löytänyt ketään. Viestisi perusteella se on miesten vika. Ei ole "hyviä" tarjolla. Huonolta siis näyttää, ihan riippumatta niistä miehistä.
Täysin asiaton ja turha viesti. Oletko entinen koulukiusattu joka ei ole käsitellyt traumaansa tai ehkä kiusaaja joka ei vielä aikuisenakaan tajua lopettaa. Naurettava koko viesti.
AP vaikuttaa oikein mukavalta pohdintoineen ja viestittelytyyliltään. Toivottavasti osuu sopiva kohdalle.
Ryhmähymistely ei nyt auta ap:ta. 7 vuotta toimimaton malli ja täällä pitäisi vaan hymistellä, että "hyvin sä vedät".
Jonkun pitää uskaltaa sanoa, että ei toimi, ei ole toiminut ennenkään.
Tuossa ei ollut asiallista palautetta. Ihan törkyä koko viesti.
Väännetään rautalangasta:
1. Ero nuoruuden suhteesta
- Ap ei kerro mitään syistä tai mitä oppi.
2. Ihmiset eivät ole esineitä, joita voi vaihtaa aina uuteen ja "parempaan".
3. Epätoivo on epätoivottavaa parisuhdemarkkinoilla, sekä miehillä että naisilla. Omilla jaloillaan seisominen ja tyytyväisyys omaan elämään toimii paremmin, myös parisuhteen löytymisessä.
4. Ap:lta puuttuu rehellinen itsereflektio. Kuten niin monelta muultakin (palsta)naiselta. Helpompi pistää miesten syyksi ap:n miehettömyys.
Ap ei kerro myöskään täsmällistä ikäänsä, mikä antaa ymmärtää että se on lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä.
Edelleen, ap on ainakin yli 30-vuotias nainen, joka kirjoittaa täysin puhekieltä foorumille, jossa suurin osa kirjoittaa kirjakieltä. Ap:n jokainen viesti pistää ainakin minun silmääni huonon kielen takia -miettikää, tällä palstalla. Hänellä ei ole siis edes sen vertaa pelisilmää, että ymmärtäisi säätää kirjoituksensa ympäristön mukaan.
Ap ei myöskään selvästikään oikein tunne itseään eikä tiedä, mitä mieheltä tai parisuhteelta haluaisi. Ehkä metsäläinen, mutta ei kuitenkaan kukaan joka tahtoo olla mökillä tai reppureissata. Missään nimessä ei saa olla "sliipattu kauppislainen" -merkonomithan ne usein niin sliipattuja ovatkin, kauppis kun on kauppaopisto. Kauppakorkeasta tulee ekonomeja, joita kliseisesti sliipattuna pidetään. Rolexit on pannassa nekin, eli ap:lla on jonkinlainen todella kummallinen kliseemielikuva kauppatieteen maistereista tai muista "rahahommissa" olevista ihmisistä. Tämä viittaa siihen, että hän ensinnäkin liikkuu todella pienissä piireissä, ei tunne kovinkaan monenlaisia ihmisiä (koska ei tiedä, ettei ihmiset ole koskaan tuollaisia kliseitä), ja on lisäksi sekä sivistymätön, että tietämätön. Sivistystaso toki jo käsiteltiin edellisessä kappaleessa.
Sitten kumminkin pitäisi löytää hyvä mies, vaikka ikä jo painaa ja kilpailu on kovaa.
Silloin täytyy tehdä, kuten huippu-urheilijat: kun kaikki muu on jo tehty suorituksen parantamiseksi, aletaan viilata mikrosekunteja korjaamalla jokainen pienikin asia, joka voi vaikuttaa. Otetaan oma tyyny mukaan kisareissulle yöunien varmistamiseksi ja siihen malliin.
Jos tahtoo hyvin miehen, täytyy olla itse hyvä nainen. Tuossa yllä nyt esitin muutamia kohtia, jotka ap voisi itsessään korjata alkuun: opetella viestimään kuten sivistynyt ihminen, luopua naurettavista karikatyyrikäsityksistä ihmisistä ja tutustua oikeasti erilaisiin ihmisiin, selvittää kuka itse on ja mitä haluaa, ja millaisen miehen oikeasti haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jostain sellaisista paikoista, joissa ihmiset kehittävät itseään kokonaisvaltaisesti ja ovat kiinnostuneita henkisestä kasvusta. Esimerkiksi mindfulness- ja meditaatiopiireistä, jooga- ja hyvinvointiyhteisöistä, erilaisista itsensä kehittämisen kursseista, kirjallisuus- ja keskusteluryhmistä, luovuuteen liittyvistä yhteisöistä, retriiteistä, vapaaehtoistoiminnasta sekä harrastuksista, joissa ihmiset pyrkivät oppimaan uutta ja kasvamaan ihmisenä.
Miehet noissa piireissä on joko eunukkeja tai polyja. Ei normaalit miehet tee tuollaista. Osaavat kasvaa henkisesti ihan itse.
Joku voi toki käydä joogassa oheisharjoitteluna, omakin mies tekee niin. Mutta jos on varsinaisesti "piireissä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeampaa järkevän tolkun ihmisen löytää hyvä kumppani vanhemmalla iällä. Tosiasia on, että iso osa vakaista, ihmissuhdetaitoisista ja parisuhteen haluavista on jo löytänyt pitkäaikaisen kumppanin.
Tottakai kaikenlaista tapahtuu ja eroja tulee hyville tyypeille. Mutta suhdanne on erilainen, nuorena paljon on vapaana, vanhempana enemmän b-laatua..
Vapaaehtoistyö oli minun onni, sitä ei tee yleensä kuin hyväntahtoiset ja toimeliaat ihmiset, kenen maailmankuva ulottuu omaa napaa pidemmälle. Löysin hyvän miehen, kenen kanssa arvot kohtaa :)
Mä oon huomannut tämän saman, että kyllä hyvät taitaa olla viety päältä. Parikymppisenä oli ihan eri tilanne, mutta silloin olin itse varattu, joten se meni siinä.
Enpä enää tiedä mitä tässä sitten enää tekis, aika mahdottomalta tuntuu löytää enää hyvää parisuhdetta. Eipä löydy tyyppejä töistä (iso firma), ei harrastuksista, ei kaveriporukoiden kautta.
Ap
Olit jo varattu. Tyydy siihen. Ei ihmiset ole mitään kertakäyttöesineitä, joita voi ottaa aina uuden.
Tuollainen kolmekymppisen naisen epätoivo alkaa jo itsessään olla epäilyttävä ja luotaan työntävä ominaisuus.
Ehkä löydät, ehkä et. Se tiedetään, että tuolla tyylillä ja asenteella et ole löytänyt ketään. Viestisi perusteella se on miesten vika. Ei ole "hyviä" tarjolla. Huonolta siis näyttää, ihan riippumatta niistä miehistä.
Täysin asiaton ja turha viesti. Oletko entinen koulukiusattu joka ei ole käsitellyt traumaansa tai ehkä kiusaaja joka ei vielä aikuisenakaan tajua lopettaa. Naurettava koko viesti.
AP vaikuttaa oikein mukavalta pohdintoineen ja viestittelytyyliltään. Toivottavasti osuu sopiva kohdalle.
Ryhmähymistely ei nyt auta ap:ta. 7 vuotta toimimaton malli ja täällä pitäisi vaan hymistellä, että "hyvin sä vedät".
Jonkun pitää uskaltaa sanoa, että ei toimi, ei ole toiminut ennenkään.
Tuossa ei ollut asiallista palautetta. Ihan törkyä koko viesti.
Väännetään rautalangasta:
1. Ero nuoruuden suhteesta
- Ap ei kerro mitään syistä tai mitä oppi.
2. Ihmiset eivät ole esineitä, joita voi vaihtaa aina uuteen ja "parempaan".
3. Epätoivo on epätoivottavaa parisuhdemarkkinoilla, sekä miehillä että naisilla. Omilla jaloillaan seisominen ja tyytyväisyys omaan elämään toimii paremmin, myös parisuhteen löytymisessä.
4. Ap:lta puuttuu rehellinen itsereflektio. Kuten niin monelta muultakin (palsta)naiselta. Helpompi pistää miesten syyksi ap:n miehettömyys.
Ap ei kerro myöskään täsmällistä ikäänsä, mikä antaa ymmärtää että se on lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä.
Edelleen, ap on ainakin yli 30-vuotias nainen, joka kirjoittaa täysin puhekieltä foorumille, jossa suurin osa kirjoittaa kirjakieltä. Ap:n jokainen viesti pistää ainakin minun silmääni huonon kielen takia -miettikää, tällä palstalla. Hänellä ei ole siis edes sen vertaa pelisilmää, että ymmärtäisi säätää kirjoituksensa ympäristön mukaan.
Ap ei myöskään selvästikään oikein tunne itseään eikä tiedä, mitä mieheltä tai parisuhteelta haluaisi. Ehkä metsäläinen, mutta ei kuitenkaan kukaan joka tahtoo olla mökillä tai reppureissata. Missään nimessä ei saa olla "sliipattu kauppislainen" -merkonomithan ne usein niin sliipattuja ovatkin, kauppis kun on kauppaopisto. Kauppakorkeasta tulee ekonomeja, joita kliseisesti sliipattuna pidetään. Rolexit on pannassa nekin, eli ap:lla on jonkinlainen todella kummallinen kliseemielikuva kauppatieteen maistereista tai muista "rahahommissa" olevista ihmisistä. Tämä viittaa siihen, että hän ensinnäkin liikkuu todella pienissä piireissä, ei tunne kovinkaan monenlaisia ihmisiä (koska ei tiedä, ettei ihmiset ole koskaan tuollaisia kliseitä), ja on lisäksi sekä sivistymätön, että tietämätön. Sivistystaso toki jo käsiteltiin edellisessä kappaleessa.
Sitten kumminkin pitäisi löytää hyvä mies, vaikka ikä jo painaa ja kilpailu on kovaa.
Silloin täytyy tehdä, kuten huippu-urheilijat: kun kaikki muu on jo tehty suorituksen parantamiseksi, aletaan viilata mikrosekunteja korjaamalla jokainen pienikin asia, joka voi vaikuttaa. Otetaan oma tyyny mukaan kisareissulle yöunien varmistamiseksi ja siihen malliin.
Jos tahtoo hyvin miehen, täytyy olla itse hyvä nainen. Tuossa yllä nyt esitin muutamia kohtia, jotka ap voisi itsessään korjata alkuun: opetella viestimään kuten sivistynyt ihminen, luopua naurettavista karikatyyrikäsityksistä ihmisistä ja tutustua oikeasti erilaisiin ihmisiin, selvittää kuka itse on ja mitä haluaa, ja millaisen miehen oikeasti haluaa.
Lyhyemmin sanottuna: Kirjoittajan mielestä ap:n tulisi suhtautua seuran etsimiseen samalla vakavuudella kuin hän itse suhtautuu treenaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan että kaikki hyvät jo viety ja varattu niin eikös se tarkoita ettei itsekään ole sitä halutuinta matskua...
En ole ap. Sanon sen heti alkuun kun muuten menee jutut sekaisin.
Kommentissasi on pointti. Ei sinkuissa aina vikaa ole, mutta ehkä ovat krantumpia. Se ei ole haittapuoli ihmisessä, mutta vaikeuttaa pariutumista.
Jos mietin itseäni, niin en todellakaan ole helppo kumppani. Elän hissukkaelämää, mutta tapani poikkeaa muista. Elämässä en tee asioita, koska on pakko tai kuuluu sosiaalisten normien mukaan tehdä. En tee jollen halua. Eli en ole esimerkiksi kiinnostunut tutustumaan henkilön lähipiiriin. Tiedän, hölmöä, mutta ei kiinnosta pätkän vertaa.
Siskoni taas on kaunis, ja luonteeltaan helppo ja mukautuva. Hänen taakkanaan on päihdeongelma. Se ei näy päällepäin. Muille se näyttäytyy katoamistemppuina.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mieluiten törmäisin heihin livenä, kun netissä. Livenä pystyy heti arvioimaan, että millainen fiilis toisen seurassa on, ja ei tarvitse kuluttaa aikaa niihin kaikkiin "mitä teet kesänä? Miten sun päivä on mennyt?"-viesteihin.
Ap
Ihan ekana, jos kerran etsit samanhenkistä miestä, niin älä kuluta OLLENKAAN aikaa noihin tuollaisia kyseleviin miehiin. Jos miehen kanssa ei ole mitään yhteistä, menee keskustelu juuri tuollaiseksi. Kun jonkun kanssa ollaan oikeasti samanhenkisiä, löytyy kyllä kiinnostavampaa puhuttavaa. Ja miten tällaisia miehiä sitten löytää? Tuo profiilissa selkeästi ilmi millainen ihminen olet ja millaisista asioista kiinnostunut, ja swaippaa oikealle vain sellaisia, joiden profiilissa on vastaavat tiedot, ja jotka vaikuttavat profiilinsa perusteella kiinnostavilta ja kanssasi samanhenkisiltä persoonilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy hakemassa meidän poika :)
-viittä vaille maisteri, gradu kesken
-RUK, oikeistolaisesti ajatteleva
-vakityö, ICT-asiantuntija, kohtuu palkka, ei hyvä eikä huono
-omistusasunto 3h + k, mutta asuu vuokralla koska yksin
-29-V, 183/78, urheilee
-ei juo, eikä suostu Tinderiin tms
-en ymmärrä miten voisi löytää ketään, koska koska ei käy missäänOikeistolaisuuden takia hylky. Arvojen pitää kohdata, jotta suhteella on joku järkevä pohja. Perskokkareisuus ei kiinnosta, eikä menkää töihin huutelijat.
Sehän on hyvä, että tulisi hylky tuollaisen takia. Ennemmin tai myöhemmin huomaisitte, ettei arvomaailmat kohtaa. Luultavasti aika nopeasti.
No juuri sen takia kannattaa jo alkuvaiheessa tehdä tämä valinta, koska isot erot arvomaailmoissa aiheuttaisivat kitkaa pitkässä juoksussa ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi oikeistolaisilla miehillä on usein hyvinkin misogyynisiä asenteita ikään kuin pinnan alla. Ne huomaa kyllä teoista, vaikka ääneen ei mitään sanottaisikaan. Sitä se konservatismi teettää.
Itse asiassa oikeistolaiset/konservatiiviset miehet kyllä kunnioittavat ja arvostavat kaikkia kanssaihmisiään sukupuoleen tai ihonväriin katsomatta.
Ne ovat vaan sillä tavalla ikäviä, että se rispekti on ansaittava. Substanssiosaamista mitattaessa ei saa säälipisteitä koska on nainen tai iholla eri väri: joko osaat, tai et.
Olen huomannut, että aika moni nainen pitää misogyniana sitä, että sinua oikeasti kohdellaan tasa-arvoisesti, eli tasan samoin kuin se mies kohtelisi toista valkoista miestä.
Saat rispektiä heti, kun sinulla on todellista kompetenssia.
Vasemmistolaisia (ja feministejä) ovat ne naiset, jotka katsovat tarvitsevansa tasoitusta voidakseen olla tasa-arvoisia. Konservatiiveja olemme me, jotka olemme oikeasti täysin tasavertaisia kaikessa, fyysinen voima poislaskettuna.
N47, konservatiivi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeampaa järkevän tolkun ihmisen löytää hyvä kumppani vanhemmalla iällä. Tosiasia on, että iso osa vakaista, ihmissuhdetaitoisista ja parisuhteen haluavista on jo löytänyt pitkäaikaisen kumppanin.
Tottakai kaikenlaista tapahtuu ja eroja tulee hyville tyypeille. Mutta suhdanne on erilainen, nuorena paljon on vapaana, vanhempana enemmän b-laatua..
Vapaaehtoistyö oli minun onni, sitä ei tee yleensä kuin hyväntahtoiset ja toimeliaat ihmiset, kenen maailmankuva ulottuu omaa napaa pidemmälle. Löysin hyvän miehen, kenen kanssa arvot kohtaa :)
Mä oon huomannut tämän saman, että kyllä hyvät taitaa olla viety päältä. Parikymppisenä oli ihan eri tilanne, mutta silloin olin itse varattu, joten se meni siinä.
Enpä enää tiedä mitä tässä sitten enää tekis, aika mahdottomalta tuntuu löytää enää hyvää parisuhdetta. Eipä löydy tyyppejä töistä (iso firma), ei harrastuksista, ei kaveriporukoiden kautta.
Ap
Olit jo varattu. Tyydy siihen. Ei ihmiset ole mitään kertakäyttöesineitä, joita voi ottaa aina uuden.
Tuollainen kolmekymppisen naisen epätoivo alkaa jo itsessään olla epäilyttävä ja luotaan työntävä ominaisuus.
Ehkä löydät, ehkä et. Se tiedetään, että tuolla tyylillä ja asenteella et ole löytänyt ketään. Viestisi perusteella se on miesten vika. Ei ole "hyviä" tarjolla. Huonolta siis näyttää, ihan riippumatta niistä miehistä.
Täysin asiaton ja turha viesti. Oletko entinen koulukiusattu joka ei ole käsitellyt traumaansa tai ehkä kiusaaja joka ei vielä aikuisenakaan tajua lopettaa. Naurettava koko viesti.
AP vaikuttaa oikein mukavalta pohdintoineen ja viestittelytyyliltään. Toivottavasti osuu sopiva kohdalle.
Ryhmähymistely ei nyt auta ap:ta. 7 vuotta toimimaton malli ja täällä pitäisi vaan hymistellä, että "hyvin sä vedät".
Jonkun pitää uskaltaa sanoa, että ei toimi, ei ole toiminut ennenkään.
Tuossa ei ollut asiallista palautetta. Ihan törkyä koko viesti.
Väännetään rautalangasta:
1. Ero nuoruuden suhteesta
- Ap ei kerro mitään syistä tai mitä oppi.
2. Ihmiset eivät ole esineitä, joita voi vaihtaa aina uuteen ja "parempaan".
3. Epätoivo on epätoivottavaa parisuhdemarkkinoilla, sekä miehillä että naisilla. Omilla jaloillaan seisominen ja tyytyväisyys omaan elämään toimii paremmin, myös parisuhteen löytymisessä.
4. Ap:lta puuttuu rehellinen itsereflektio. Kuten niin monelta muultakin (palsta)naiselta. Helpompi pistää miesten syyksi ap:n miehettömyys.
Ap ei kerro myöskään täsmällistä ikäänsä, mikä antaa ymmärtää että se on lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä.
Edelleen, ap on ainakin yli 30-vuotias nainen, joka kirjoittaa täysin puhekieltä foorumille, jossa suurin osa kirjoittaa kirjakieltä. Ap:n jokainen viesti pistää ainakin minun silmääni huonon kielen takia -miettikää, tällä palstalla. Hänellä ei ole siis edes sen vertaa pelisilmää, että ymmärtäisi säätää kirjoituksensa ympäristön mukaan.
Ap ei myöskään selvästikään oikein tunne itseään eikä tiedä, mitä mieheltä tai parisuhteelta haluaisi. Ehkä metsäläinen, mutta ei kuitenkaan kukaan joka tahtoo olla mökillä tai reppureissata. Missään nimessä ei saa olla "sliipattu kauppislainen" -merkonomithan ne usein niin sliipattuja ovatkin, kauppis kun on kauppaopisto. Kauppakorkeasta tulee ekonomeja, joita kliseisesti sliipattuna pidetään. Rolexit on pannassa nekin, eli ap:lla on jonkinlainen todella kummallinen kliseemielikuva kauppatieteen maistereista tai muista "rahahommissa" olevista ihmisistä. Tämä viittaa siihen, että hän ensinnäkin liikkuu todella pienissä piireissä, ei tunne kovinkaan monenlaisia ihmisiä (koska ei tiedä, ettei ihmiset ole koskaan tuollaisia kliseitä), ja on lisäksi sekä sivistymätön, että tietämätön. Sivistystaso toki jo käsiteltiin edellisessä kappaleessa.
Sitten kumminkin pitäisi löytää hyvä mies, vaikka ikä jo painaa ja kilpailu on kovaa.
Silloin täytyy tehdä, kuten huippu-urheilijat: kun kaikki muu on jo tehty suorituksen parantamiseksi, aletaan viilata mikrosekunteja korjaamalla jokainen pienikin asia, joka voi vaikuttaa. Otetaan oma tyyny mukaan kisareissulle yöunien varmistamiseksi ja siihen malliin.
Jos tahtoo hyvin miehen, täytyy olla itse hyvä nainen. Tuossa yllä nyt esitin muutamia kohtia, jotka ap voisi itsessään korjata alkuun: opetella viestimään kuten sivistynyt ihminen, luopua naurettavista karikatyyrikäsityksistä ihmisistä ja tutustua oikeasti erilaisiin ihmisiin, selvittää kuka itse on ja mitä haluaa, ja millaisen miehen oikeasti haluaa.
Lyhyemmin sanottuna: Kirjoittajan mielestä ap:n tulisi suhtautua seuran etsimiseen samalla vakavuudella kuin hän itse suhtautuu treenaamiseen.
Kyllä. Jos haluaa elämässään saavuttaa jotain, siihen asiaan on suhtauduttava kuin huippu-urheilija treeniin.
Tämän luulisi olevan oikeastaan itsestään selvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi esimerkki lisää, kun kysyit. Minä käyn ryhmäliikunnassa jossa on ehkä 1/3 miehiä ja 2/3 naisia. Mutta, koska liikunnallisuus tekee naisesta suositumman kuin miehestä, voisin lyödä pääni pantiksi, että siellä on enemmän sinkkumiehiä kuin sinkkunaisia. Olin juuri eilen ikäiseni naisen parina siellä (naimisissa, mutta minä en ole, eli olist voinut tehdä saman kuin hänkin ja vain kysyä "ollaanko me parina").
Mä käyn myös ryhmäliikunnassa, jossa jakauma on suunnilleen näin, ja koitan jutella sielä vähän kaikkien kanssa, mutta jotenkin monet miehet tuntuu olevan tosi varautuneita. Osa vilkuilee, kun luulen, etten huomaa, mutta jos sanon heille jotain, voi olla, etten saa oikein mitään vastausta. Että ota siitä nyt sitten selvää!
Ap
Tuo kuulostaa oudolta. Vaikea sanoa mistä kiikastaa kun en ole itse ollut paikalla.
Jatketaanko suoralla linjalla?
Jos olet tyrmäävän hyvännäköinen, tuo voi johtua ujoudesta.
Jos olet liian "rempseä", se voi saada miehet vähän lukkoon.
Kumpikaan ei ole iso ongelma (miehet kaipaavat rohkaisua, tai tilanne tuli yllättäen).
Jos olet sosiaalisesti taitamaton ja suodattamaton, se voi ollakin ongelma.
En tiedä. Esim tällä viikolla mentiin salia ympäri, ja sanoin nauraen takana tulevalle, nopeammin liikkuvalle naiselle, että haluatko tästä ohi. Nainen vastasi nauraen, että kiitos, toivottavasti en liikaa painostanut, ja molemmat nauroivat lopulta tilanteelle. Mukava kohtaaminen!
Tehtiin sen jälkeen tosi rankka treeni ja lopulta vietiin painot pois. Mun kädet oli ihan maitohapoilla, niin kommentoin vieressä olevalle miehelle nauraen, et mun kädet ei nyt yhtään toimi. Ja miehin ilme oli kirjaimellisesti 😐, ja ei sanonut mitään. Tuli tyhmä olo.Ap
No, se mies katsos veti oikeasti kovan treenin, ja oli luultavasti oksentamaisillaan.
Jos pystyt naureskelemaan ja juttelemaan, et sinä lapsiparka tiedä kovasta treenaamisesta yhtään mitään.
Olen itse nainen, ja ihmettelen aina näitä naisia, jotka katsovat asiakseen puhella ja naureskella kesken "kovan" treenin. Ihmekös sitten, jos ei tulosta tule.
Kyllä me jutellaan tauoilla, ei noita painoja koko ajan nostella. Porukalla tehdään. Tosin ei mitään hampaat irvessä harjoituksia tehdäkään. Aika harva tällä salilla tekee.
-mies
Kivat sulle. Ap kuitenkin sanoi tekevänsä kuntopiiriä, ja kovaa.
Silloin ei jutella. Kuntopiirissä siirrytään välittömästi pisteestä toiseen, ideana on pitää syke koko ajan korkealla vaihtamalla työskentelevää lihasryhmää.
Siinä jos oikeasti tekee kovaa, laktaatit nousee niin että yrjö oikeasti lentää hyvin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan että kaikki hyvät jo viety ja varattu niin eikös se tarkoita ettei itsekään ole sitä halutuinta matskua...
Ei. Tämä sääntö kun ei naisiin päde. Siis niiden naisten mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se vaikeampaa järkevän tolkun ihmisen löytää hyvä kumppani vanhemmalla iällä. Tosiasia on, että iso osa vakaista, ihmissuhdetaitoisista ja parisuhteen haluavista on jo löytänyt pitkäaikaisen kumppanin.
Tottakai kaikenlaista tapahtuu ja eroja tulee hyville tyypeille. Mutta suhdanne on erilainen, nuorena paljon on vapaana, vanhempana enemmän b-laatua..
Vapaaehtoistyö oli minun onni, sitä ei tee yleensä kuin hyväntahtoiset ja toimeliaat ihmiset, kenen maailmankuva ulottuu omaa napaa pidemmälle. Löysin hyvän miehen, kenen kanssa arvot kohtaa :)
Mä oon huomannut tämän saman, että kyllä hyvät taitaa olla viety päältä. Parikymppisenä oli ihan eri tilanne, mutta silloin olin itse varattu, joten se meni siinä.
Enpä enää tiedä mitä tässä sitten enää tekis, aika mahdottomalta tuntuu löytää enää hyvää parisuhdetta. Eipä löydy tyyppejä töistä (iso firma), ei harrastuksista, ei kaveriporukoiden kautta.
Ap
Olit jo varattu. Tyydy siihen. Ei ihmiset ole mitään kertakäyttöesineitä, joita voi ottaa aina uuden.
Tuollainen kolmekymppisen naisen epätoivo alkaa jo itsessään olla epäilyttävä ja luotaan työntävä ominaisuus.
Ehkä löydät, ehkä et. Se tiedetään, että tuolla tyylillä ja asenteella et ole löytänyt ketään. Viestisi perusteella se on miesten vika. Ei ole "hyviä" tarjolla. Huonolta siis näyttää, ihan riippumatta niistä miehistä.
Täysin asiaton ja turha viesti. Oletko entinen koulukiusattu joka ei ole käsitellyt traumaansa tai ehkä kiusaaja joka ei vielä aikuisenakaan tajua lopettaa. Naurettava koko viesti.
AP vaikuttaa oikein mukavalta pohdintoineen ja viestittelytyyliltään. Toivottavasti osuu sopiva kohdalle.
Ryhmähymistely ei nyt auta ap:ta. 7 vuotta toimimaton malli ja täällä pitäisi vaan hymistellä, että "hyvin sä vedät".
Jonkun pitää uskaltaa sanoa, että ei toimi, ei ole toiminut ennenkään.
Tuossa ei ollut asiallista palautetta. Ihan törkyä koko viesti.
Väännetään rautalangasta:
1. Ero nuoruuden suhteesta
- Ap ei kerro mitään syistä tai mitä oppi.
2. Ihmiset eivät ole esineitä, joita voi vaihtaa aina uuteen ja "parempaan".
3. Epätoivo on epätoivottavaa parisuhdemarkkinoilla, sekä miehillä että naisilla. Omilla jaloillaan seisominen ja tyytyväisyys omaan elämään toimii paremmin, myös parisuhteen löytymisessä.
4. Ap:lta puuttuu rehellinen itsereflektio. Kuten niin monelta muultakin (palsta)naiselta. Helpompi pistää miesten syyksi ap:n miehettömyys.
Ap ei kerro myöskään täsmällistä ikäänsä, mikä antaa ymmärtää että se on lähempänä neljää- kuin kolmeakymmentä.
Edelleen, ap on ainakin yli 30-vuotias nainen, joka kirjoittaa täysin puhekieltä foorumille, jossa suurin osa kirjoittaa kirjakieltä. Ap:n jokainen viesti pistää ainakin minun silmääni huonon kielen takia -miettikää, tällä palstalla. Hänellä ei ole siis edes sen vertaa pelisilmää, että ymmärtäisi säätää kirjoituksensa ympäristön mukaan.
Ap ei myöskään selvästikään oikein tunne itseään eikä tiedä, mitä mieheltä tai parisuhteelta haluaisi. Ehkä metsäläinen, mutta ei kuitenkaan kukaan joka tahtoo olla mökillä tai reppureissata. Missään nimessä ei saa olla "sliipattu kauppislainen" -merkonomithan ne usein niin sliipattuja ovatkin, kauppis kun on kauppaopisto. Kauppakorkeasta tulee ekonomeja, joita kliseisesti sliipattuna pidetään. Rolexit on pannassa nekin, eli ap:lla on jonkinlainen todella kummallinen kliseemielikuva kauppatieteen maistereista tai muista "rahahommissa" olevista ihmisistä. Tämä viittaa siihen, että hän ensinnäkin liikkuu todella pienissä piireissä, ei tunne kovinkaan monenlaisia ihmisiä (koska ei tiedä, ettei ihmiset ole koskaan tuollaisia kliseitä), ja on lisäksi sekä sivistymätön, että tietämätön. Sivistystaso toki jo käsiteltiin edellisessä kappaleessa.
Sitten kumminkin pitäisi löytää hyvä mies, vaikka ikä jo painaa ja kilpailu on kovaa.
Silloin täytyy tehdä, kuten huippu-urheilijat: kun kaikki muu on jo tehty suorituksen parantamiseksi, aletaan viilata mikrosekunteja korjaamalla jokainen pienikin asia, joka voi vaikuttaa. Otetaan oma tyyny mukaan kisareissulle yöunien varmistamiseksi ja siihen malliin.
Jos tahtoo hyvin miehen, täytyy olla itse hyvä nainen. Tuossa yllä nyt esitin muutamia kohtia, jotka ap voisi itsessään korjata alkuun: opetella viestimään kuten sivistynyt ihminen, luopua naurettavista karikatyyrikäsityksistä ihmisistä ja tutustua oikeasti erilaisiin ihmisiin, selvittää kuka itse on ja mitä haluaa, ja millaisen miehen oikeasti haluaa.
Lyhyemmin sanottuna: Kirjoittajan mielestä ap:n tulisi suhtautua seuran etsimiseen samalla vakavuudella kuin hän itse suhtautuu treenaamiseen.
Kyllä. Jos haluaa elämässään saavuttaa jotain, siihen asiaan on suhtauduttava kuin huippu-urheilija treeniin.
Tämän luulisi olevan oikeastaan itsestään selvää?
Riippuu tietenkin siitä miten tärkeä tuo tavoite on. Jos se on vain "olisi kiva jos" niin ei sen tavoittelemiseen kannata elämäänsä ja kaikkea vapaa-aikaansa uhrata. Varsinkaan tälläisissä asioissa joissa onnistuminen on joka tapauksessa sattumasta kiinni eli arpapeliä.
Asioilla on ihmisten elämissä keskinäinen tärkeysjärjestyksensä ja monilla parisuhteen syntyminen ja kumppanin löytäminen ei ole kovin korkealla tuossa luettelossa. Se toteutuu jos on toteutuakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy hakemassa meidän poika :)
-viittä vaille maisteri, gradu kesken
-RUK, oikeistolaisesti ajatteleva
-vakityö, ICT-asiantuntija, kohtuu palkka, ei hyvä eikä huono
-omistusasunto 3h + k, mutta asuu vuokralla koska yksin
-29-V, 183/78, urheilee
-ei juo, eikä suostu Tinderiin tms
-en ymmärrä miten voisi löytää ketään, koska koska ei käy missäänOikeistolaisuuden takia hylky. Arvojen pitää kohdata, jotta suhteella on joku järkevä pohja. Perskokkareisuus ei kiinnosta, eikä menkää töihin huutelijat.
Monet miehet on parikymppisinä oikeistolaisia, mutta heidän arvot saattaa alkaa pehmetä parisuhteessa. Eli tää ei oo mikään kiveenhakattu ominaisuus, paitsi ehkä jos omaisuus ja raha pelaa tosi isoa roolia elämässä.
Toki vasemmalle kallelleen olisi kiva, mutta kyllä monessa oikeistolaisessakin on potenttiaalia (paitsi jos on ahne, pihi ja todella rahan perään - sitten en edes yritä).Ap
Älä etsi miestä, jossa on potentiaalia muuntua mieleiseksesi, vaan etsi oikeasti mieleinen. Jos "vasemmalle kallellaan olisi kiva", niin skippaa nyt hyvä ihminen ne oikeistolaiset kokonaan! Suurin osa ei todellakaan muutu. Ja oikeistolaisella on kovat arvot, siitä ei pääse mihinkään. Tällä hetkellä oikeistolaiset tuhoavat suomalaista hyvinvointivaltiota, koulutusjärjestelmää, kulttuuria, ja veljeilevät rasistisen puolueen kanssa ja hyväksyvät persujen rasistisen toiminnan. Et kai oikeasti ottaisi kumppaniksi ihmistä, joka kannattaa tätä?
Alue: Aihe vapaa
Väität treenaavasi täysillä, ja samaan aikaan koko ajan kerron miten juttelet kesken treenien?
Ihan eivät kohtaa nämä asiat.
Ne hintelät vanhemmat miehet jutustelevat kanssasi, koska niistä on helmeä saada edes vähän huomiota keneltä hyvänsä naiselta joskus. Mielellään himmailevat treenin kanssa saadakseen puhella.
Ne komeammat, hyväkuntoiset, joille lätiset, ovat siellä treenaamassa, nieleskelevät yrjöä ja ihmettelevät, miksi häiritset niitä.
Jossain kuntopiirityyppisestä toiminnassa, eli oletettavasti jonkinlaisessa HIIT-treenissä, ei ole kerta kaikkiaan tarkoitus päästää sykettä välillä niin alas, että pystyy puhumaan.
Useimmat kovaa treenaavat tahtovat myös keskittyä treeniinsä, eivät lätistä kesken treenin.
Voit jutella ennen treeniä. Voit jutella sen jälkeen, jos toinen ei näytä olevan oksentamaisillaan.
MUTTA ÄLÄ HÄIRITSE TOISEN KESKITTYMISTÄ KESKEN TREENIN.
Vaikutat hirveän itsekeskeiseltä ja vihjeettömältä ihmiseltä, omahyväisestä puhumattakaan, kun retostelet kunnollasi ja kovaa tekemisellä, vaikka et selvästi ole eläissäsi kovaa treeniä tehnyt.
Jos olisit, tietäisit miksi joskus treeneissä ollaan hiljaa ja ilmeettömiä.