Lue keskustelun säännöt.
Vanhuksen opittu avuttomuus.
31.07.2026 |
On muuten rasittavaa. Edes yksinkertaisia asioita ei voi opetella tekemään itse. Esimerkiksi puoliso tankkasi aina auton, niin leskeksi jäätyään muut tankkaavat auton, koska eihän nyt niin vaikeasta hommasta voi itse selvitä. On niin helppoa vain sanoa että hoida sinä tämä, kun en itse osaa. Eri asia jos fyysinen kunto ei enää riitä, kuin että on epävarma edes opettelemaan uutta taitoa.
Kommentit (306)
Asun yksin. Hoidan asiani ( netissä) ajan autoa, osaan viedä auton huoltoon ja öljyn vaihtoon ja katsastukseen. Jne.
Mutta en enää jaksa pestä ikkunoita tai mennä mattopyykille. Sitä varten on siivousliikkeet ja pesulat. Vaikka ennen itse pesinkin.
Niin kauan kuin olen miniäni tuntenut heille on äitinsä pessyt ikkunat. Sittemmin kun perhettä tullut siivousliike hoitaa hommat kuten minullakin .
Semmoseksi heittäytynyt niin miniät kuin anopit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alanuoli jos ei anoppi sanoo ettei jaksa vaan ostaa palvelut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan kun äiti/anoppi tarvitsisi jotain ei suinkaan se vastavuoroisuus toimi eikä "kauppasopimus", autetaan sitten vanhana.
Meillä on toiminut mutta tietyissä rajoissa. Esim. siinä että me emme alkaneet mieheni kanssa hoitamaan kahta omakotitaloa vain sen takia että äitini ei olisi halunnut talosta luopua vaikka ei itse enää kyennyt siitä huolehtimaan eikä halunnut siitä ulkopuoliselle maksaa. Parin talven jälkeen hän taipui ja muutti kerrostaloon ja jälkeenpäin on monta kertaa sanonut että se oli ehdottomasti hyvä päätös.
Mistä nyt kiukuttelette äidille kun asuu kerrostalossa? Kai ei enää tarvitse teitä ettekä te häntä?
Meillä se kiukuttelu menee kyllä ihan toisin päin. Äitini käy edellen säännöllisesti meidän luona avautumassa kaikista ongelmistaan ja esim. taloyhtiön ongelmista. Viimeksi eilen kävimme hänen luona asentamassa puhelimeen sovelluksia ja auttamassa printterin kanssa. Viimeiset kymmenen vuotta äitini on kyllä ollut raskaasti saamapuolella jos lasketaan "palveluksia". Korona-aikaankin kävimme hänelle kuukausia kaupassa ettei hänen tarvitse itse mennä kauppaan. Yleensä ottaen hän pärjää nyt hyvin omillaan mutta aina välillä tarvitsee apua jossakin.
Omistatteko äitisi asuntoa vai pystyikö hän sen ostamaan omalla osuudellaan omakotitalosta?
Ei omisteta. Äitini omisti omakotitalonsa ihan itse ja vaihdosta jäi rahaa ylikin.
Ettei isälläsi ollut yhtään osuutta talosta?
Isäni kuoli jo aikaisemmin mutta talo oli vain äitini nimissä. Me lapset emme siis ole ikinä omistaneet sitä edes osittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisiin sukupuolirooleihin totuttautuneita avuttomia on nuoremmissakin. Tiedän viisikymppisen akateemisen pariskunnan jossa vaimo ei osaa tankata autoa eikä tiedä perheen raha-asioista, esim. vakuutuksista, mies ei osaa/saa laittaa ruokaa eikä pestä pyykkiä. He jopa ylpeilevät omalla avuttomuudellaan. Oma mahdollinen leskeytyminen häämöttää vasta jossain kaukana tulevaisuudessa, ja kun kysyin että entäs jos tulee avioero, seurasi hiljaisuus. Sitä optiota ei ollut ajateltu.
Eiväthän he voi erota, koska kumpikaan ei pärjää arjessa omin neuvoin.
Ei tajuta että jokainen avioliitto päättyy joskus, viimeistään puolison kuolemaan.
Sepä onkin kiva avioliitto ruveta heti jo seurustellessa panikoimaan toisen kuolemaa. Hohhoijaa. Ehtii nuo asiat sitten opetella kun se aika tulee. Ihme stressaamista. Kaikki asiat eivät sitäpaitsi kiinnosta kaikkea joten mitä vikaa on jakaa kodin töitä keskenään? Näkee, että on nuoria "kaikkitietäviä ja kaikkivoipia" taas palstalla. Muutama vuosikymmen, niin rauhoittuu se päteminen, kun tajuatte, että alatte itsekin pudota kelkasta pikkuhiljaa ja nuoremmat painavat näppäryydessä ja aivoitteluissa teidän kalkkisten edelle... :D
Tottakai ruvetaan, mutta täällä ei nyt keskustellakkaan siitä. Jospa opettelisit lukemaan niin ymmärtäisit mistä tätä keskustelua käydään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisiin sukupuolirooleihin totuttautuneita avuttomia on nuoremmissakin. Tiedän viisikymppisen akateemisen pariskunnan jossa vaimo ei osaa tankata autoa eikä tiedä perheen raha-asioista, esim. vakuutuksista, mies ei osaa/saa laittaa ruokaa eikä pestä pyykkiä. He jopa ylpeilevät omalla avuttomuudellaan. Oma mahdollinen leskeytyminen häämöttää vasta jossain kaukana tulevaisuudessa, ja kun kysyin että entäs jos tulee avioero, seurasi hiljaisuus. Sitä optiota ei ollut ajateltu.
Eiväthän he voi erota, koska kumpikaan ei pärjää arjessa omin neuvoin.
Ei tajuta että jokainen avioliitto päättyy joskus, viimeistään puolison kuolemaan.
Sepä onkin kiva avioliitto ruveta heti jo seurustellessa panikoimaan toisen kuolemaa. Hohhoijaa. Ehtii nuo asiat sitten opetella kun se aika tulee. Ihme stressaamista. Kaikki asiat eivät sitäpaitsi kiinnosta kaikkea joten mitä vikaa on jakaa kodin töitä keskenään? Näkee, että on nuoria "kaikkitietäviä ja kaikkivoipia" taas palstalla. Muutama vuosikymmen, niin rauhoittuu se päteminen, kun tajuatte, että alatte itsekin pudota kelkasta pikkuhiljaa ja nuoremmat painavat näppäryydessä ja aivoitteluissa teidän kalkkisten edelle... :D
Tottakai ruvetaan, mutta täällä ei nyt keskustellakkaan siitä. Jospa opettelisit lukemaan niin ymmärtäisit mistä tätä keskustelua käydään.
Siitä ettei tahdota auttaa kummankaan vanhempia vaan odotetaan vain heiltäpäin apua ja tukea ja rahaa.
Minusta on sinkkunaisena kiva myös olla vähän perillä autostani,vioista ym. vaikka alussa auton hankittua ajattelin,ettei auton huolto,konepellin alla olevat asiat niin kiinnosta. Että kyllä se huoltomies sitten osaa. Mutta onhan niistä hyvä olla myös omistajana perillä👍. Tietää noin mistä puhutaan Renkaiden ostokin on tullut tutuksi. Sinkkuna on joutunut pakostakin haastamaan itseään menemällä myös 'miesten alueelle'. Mutta tykkään siitä,että pärjään monissa asioissa naisena yksinkin.