Epäreilua että 90-luvulla moni pääsi 55-vuotiaana eläkkeelle ja kohta pitää työskennellä 70-vuotiaaksi!

Eiköhän me sitten kepeillä ja rollaattoreilla ja ilmaisella taksikyydillä mennä töihin, kun muistikaan ei pelaa

Enhän mä enää sillon työskentele. Kiireinen siivoustyö. Istuskelen saikulla vähän väliä ja liikun hitaasti. Vetoan, etten pysty kumartumaan ja kyykkimään, nostamaankaan ei jaksa. Kyllä joku keikoille tulee kun olen pois. 

Minusta eläkeikä voisi ihan hyvin olla 55 ja ne jotka haluavat tehdä töitä 70-vuotiaaksi voisivat tehdä niin. Kun kukaan ei kuitenkaan meitä vanhoja palkkaa mihinkään.

Eihän se silloin 80 - 90 -luvuilla ollut virallinen eläkeikä mikään 55 v. Kyllähän tuonikäisenä eläkkeelle päässeet eivät olleet enää työkykyisiä eli jonkun diagnoosin avulla se onnistui. Sen jälkeen ei ole ollut mitenkään helppo päästä eläkkeelle, vaikka olisi 90 % invalidi. 

Vierailija kirjoitti:

Enhän mä enää sillon työskentele. Kiireinen siivoustyö. Istuskelen saikulla vähän väliä ja liikun hitaasti. Vetoan, etten pysty kumartumaan ja kyykkimään, nostamaankaan ei jaksa. Kyllä joku keikoille tulee kun olen pois. 

Meillä laitetaan näytteenottovälineet rollaattorien kädensijoihin telineeseen. Istuinta voi sitten käyttää paitsi potilaan luona, myös huilatessa, kun kulkee pitkin pitkiä käytäviä. Hieman tulee ongelmia joillain osastoilla, kun sekä potilailla että hoitajilla on rollaattorit. Ehkä työnantaja sallii meidän rollaattoreihin laitettavan vaikka oranssin viirin, niin ei tarvi muistamattomien riidellä, kenen työ/kulkupelistä on kyse. Jos nyt edes sen verran ymmärtää. 

Äitini irtisanottiin 90-luvun lamavuosina 56 v. Pääsi ansiosidonnainen ja eläkeputkeen. Työvoimatoimisto ei hätyytellyt ja pakkohakemuksia ei tarvinnut tehdä. Asui tosin pikku kylässä Itä-Suomessa. Minä lähentelen 60 v ja olen hakemus  rumbassa, on sentään osa-aikatyö. Haluaisin eläkkeelle viimeistään 65 v vaikka olen hyväkuntoinen.

Silloin oli ns eläkeputki, eli jos joutui työttömäksi sai ansiosidonnaista eläkkeeseen asti. Esim.Isäni kohdalla oli näin. Hyvä ratkaisu monelle nuoresta asti raskasta ruumiillista duunia painaneelle.

Sairaaksi on touhu mennyt.

Minä olen tehnyt töitä 35 vuotta putkeen, voisin antaa työni nuoremmalle, mutta meille ei tulijoita ole. T.varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

Onhan moni asia epäreilua jos vertaa vanhaan. Joku paremmin ja joku huonommin. Kannattako noita vatvoa ja vertailla.

90-luvun lama-aikana työttömyystilastoja siivottiin puskemalla ihmisiä eläkkeelle. Nyt yritetään pitää kaikki, joilta syke löytyy, pysymään töissä mahdollisimman pitkään. 

Eläkeikä on se, milloin on tarpeeksi kerrytettyä omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se silloin 80 - 90 -luvuilla ollut virallinen eläkeikä mikään 55 v. Kyllähän tuonikäisenä eläkkeelle päässeet eivät olleet enää työkykyisiä eli jonkun diagnoosin avulla se onnistui. Sen jälkeen ei ole ollut mitenkään helppo päästä eläkkeelle, vaikka olisi 90 % invalidi. 

Mun äiti oli täysin terve ja jäi eläkkeelle jo 55 vuotiaana, siellä se painatteli koiran kanssa lenkillä joka ikinen päivä. Itse olen nyt vanhempi ja painan duunissa joka päivä 

Huvittaa, että miten laatoittaja-raukan saa 70 vuotiaana sieltä vessakopin lattialta enää nostettua ylös, vai muumioituuko se sinne asukkaiden ihmeteltäväksi 

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa, että miten laatoittaja-raukan saa 70 vuotiaana sieltä vessakopin lattialta enää nostettua ylös, vai muumioituuko se sinne asukkaiden ihmeteltäväksi 

Lapiolla kaavitaan roskalavalle 

Ei ole reilua ei. Mulla eläkeikä just tuo 70. Toki tässä viimeisen 20 vuoden aikana tuota on nostettu muutamaan otteeseen. Liekö sit kohta jo 80 vee.

Elikkäs tän hetkiseen eläkeikään töitä jäljellä vielä yli 30 vuotta. Tuskin eläkejärjestelmä on pystyssäkään enää silloin, joten siitä tulee lisää epäoikeudenmukaisuutta. Nykyeläkeläiset saa sen eläkkeenkin. Itselle ei varmaan sitäkään sitten tule, eli eläkkeelle ei pääse ikinä.

Jep muistan kun oma isoäitini jäi virkeänä 50-vuotiaana eläkkeelle hoitajan työstä. Oli joku hyvä eläkesoppari alla. Sai saman verran eläkettä seuraavat 30 vuotta kuin oma äitini vastaavasta työstä palkkaa nyt 65-vuotiaana loppuunkulutettuna ihmisrauniona.

Isäni pääsi tai joutui työkyvyttömyyseläkkeelle 55-vuotiaana. Hän teki raskasta työtä ja selkä ei kestänyt. Tavallisia kotipuuhasteluja hän pystyi tekemään. 

Vierailija kirjoitti:

Silloin oli ns eläkeputki, eli jos joutui työttömäksi sai ansiosidonnaista eläkkeeseen asti. Esim.Isäni kohdalla oli näin. Hyvä ratkaisu monelle nuoresta asti raskasta ruumiillista duunia painaneelle.

Ei saaanut ansiosidonnaista sen pitempään kuin muutkaan, mutta eläkkeen suuruus laskettiin sen hetkisten tulojen perusteella, eikä neljän eläkkettä edeltävän vuoden perusteella, joka työttömyyskorvauksista laskettuna olisi ollut tosi pieni.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se silloin 80 - 90 -luvuilla ollut virallinen eläkeikä mikään 55 v. Kyllähän tuonikäisenä eläkkeelle päässeet eivät olleet enää työkykyisiä eli jonkun diagnoosin avulla se onnistui. Sen jälkeen ei ole ollut mitenkään helppo päästä eläkkeelle, vaikka olisi 90 % invalidi. 

Kyllä ihan virallisesti pääsi 53-vuotiaat ennen ns. eläkeputkeen. Eikä vaadittu mitään työkyvyttömyyttä. Riitti ettei saanut töitä.

Aika harva 90-luvulla pääsi 55-vuotiaana eläkkeelle, jotain poikkeustapauksia. Suurin osa jäi silloin eläkkeelle 63-vuotiaana. Se oli normi.

      Miksi ap valehtelet?