Lue keskustelun säännöt.
Asumiskuviot uusiksi. Miten tekisit?
30.07.2026 |
Minä olen myymässä rivitalokolmiota pikkukaupungista. Saan siitä korkeintaan 100t€ (optimistinen arvio). Aikomus on muuttaa johonkin isompaan kaupunkiin tai parempien kulkuyhteyksien päähän (tarvitsen erikoislääkäriä ja jossain vaiheessa sairaalaa todennäköisesti). Tuloni on yleistuki eli noin 640€ kuussa. Olen 60v yksin elävä. Minkä vaihtoehdon valitsisit ja miksi?
1) vuokralle yksiöön, vuokra noin 500-600€ (tulot tällä hetkellä 640€, myöhemmin takuueläke).
2) ostan oman yksiön/kaksion, hinta maks 110t€. Vastike alle 200€/kk + muut kulut.
3) ostan vanhan halvan omakotitalon 50-60 000€ jostain keskustasta kaukana ja auton. Etuna voisi kasvattaa omaa ruokaa.
4) joku muu, mikä?______________
Kysy jos on kysyttävää. Kerro miten itse tekisit. Minä en osaa päättää mikä olisi järkevintä taloudellisesti.
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto 1 tai 2 tai Vaihtoehto 4 > pieni kaksio
Jos oot kerran rivarikolmiota myymässä kun on liian iso, kallis, liian kaukana, työläs jne niin mitä luulet omakotitalon olevan? Omakotitalossa ei huoltoyhtiö tee puolesta vaan joutuisit tekemään lumityöt, hiekoitukset ja remppa hommat itse.
Vaihtoehto 3 ei juuri eroa nykysestä vaihtoehdosta juuri mitenkään. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna Vaihtoehtoissa 1 ja 2 voisit asua niin kauan kun pärjäät kotona ennen hoitokotiin muuttoa. Vaihtoehto 3 joutuisin vielä muuttamaan ennen hoitokotiin todennäköisesti.
Ei okt välttämättä ole lainkaan tuollainen. Meilläkin on pieni ja edullinen okt, oikein mieluisalla paikalla, lähin aluesairaala on 30 km päässä ja keskussairaala 90 km päässä. Pihatöitä ym on just sen verran mitä tykkää tehdä ja asumiskustannukset on todella pienet.
Paljon mukavampaa tässä on asua, kuin aiemmassa rivarineliössä.
Ei kai mitään aluesairaaloita ole enää olemassakaan?
Onhan ne olemassa edelleen. Virallisesti lienevät nimeltään "lähisairaaloita" tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi kaupunkiin, vaan pieneen taloon/mökkiin maalla. Lääkärissä ja sairaalassa pääsee käymään tarvittaessa kauempaakin.
Pieni sopiva talo ei tule kalliiksi ja todellakin sitä pysyy paremmassa kunnossa, kun on arkiaskareita tehtävänä.
Itse en ylipäätään halua kaupunkiin enkä rivariin/kerrostaloon. Ikinä. Menee elämänhalu.
Tuo olisi haave kun en välitä ihmisistä, metelistä,ruuhkasta. Mutta sitten jää miettimään että miten perikunnalle jää riesaksi vanha pieni talo, pääsevätkö ikinä siitä eroon. Tiedän että eläisin huomattavasti mielekkäämpää elämää omassa talossa. Jäisi rahaa remppoihin jos ostaisi halvan pienen mökin. Auto olisi sitten se riesa ja rahareikä.
Sen voi miettiä, kannattaako sinun iässäsi miettiä päätökset perikunnan mukaan, vai sen mukaan missä kokisit itsesi onnelliseksi viimeiset vuosikymmenet? 😊
Olen välikädessä tämän asian kanssa. Oma vanhempani haluaa asua omakotitalossa loppuun saakka ja meille lapsille jää riesaksi myyntikelvoton talo. Haluanko omille lapsilleni tehdä saman. Ristiriita tässä se että elänkö niin kuin olen aina haaveillut eli ostan omakotitalon vai säälinkö lapsiani ja menen "odottamaan kuolemaa" yksiöön kaupunkiin. Eivät ota kantaa mihinkään mitä ehdotan. Ja mitäpä hekään voivat sanoa tai määrätä. Itse pitäisi päättää mutta kun kuitenkin tietää mitä mieltä muut ovat.
No jos sua kovasti rasittaa jälkipolville tuleva riesa niin sitten valitset vuokravaihtoehdon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi kaupunkiin, vaan pieneen taloon/mökkiin maalla. Lääkärissä ja sairaalassa pääsee käymään tarvittaessa kauempaakin.
Pieni sopiva talo ei tule kalliiksi ja todellakin sitä pysyy paremmassa kunnossa, kun on arkiaskareita tehtävänä.
Itse en ylipäätään halua kaupunkiin enkä rivariin/kerrostaloon. Ikinä. Menee elämänhalu.
Tuo olisi haave kun en välitä ihmisistä, metelistä,ruuhkasta. Mutta sitten jää miettimään että miten perikunnalle jää riesaksi vanha pieni talo, pääsevätkö ikinä siitä eroon. Tiedän että eläisin huomattavasti mielekkäämpää elämää omassa talossa. Jäisi rahaa remppoihin jos ostaisi halvan pienen mökin. Auto olisi sitten se riesa ja rahareikä.
Sen voi miettiä, kannattaako sinun iässäsi miettiä päätökset perikunnan mukaan, vai sen mukaan missä kokisit itsesi onnelliseksi viimeiset vuosikymmenet? 😊
Tätähän tässä on saanut miettiä. Itsekin perimässä omakotitalosta osuuden, ehkä, ellei ole testamenttia tehty jonkun toisen hyväksi. Pahin skenaario on että joudun muuttamaan siihen taloon.
Perinnöstä (siis koko perinnöstä) voi kirjallisella ilmoituksella perukirjassa kieltäytyä.
Tiedän. Sitä en vaan tiedä voiko enää luopua kun toinen vanhemmista on jo kuollut, leski elää talossa loppuun asti ja kuolleen perintö on jaettu (rahat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi kaupunkiin, vaan pieneen taloon/mökkiin maalla. Lääkärissä ja sairaalassa pääsee käymään tarvittaessa kauempaakin.
Pieni sopiva talo ei tule kalliiksi ja todellakin sitä pysyy paremmassa kunnossa, kun on arkiaskareita tehtävänä.
Itse en ylipäätään halua kaupunkiin enkä rivariin/kerrostaloon. Ikinä. Menee elämänhalu.
Tuo olisi haave kun en välitä ihmisistä, metelistä,ruuhkasta. Mutta sitten jää miettimään että miten perikunnalle jää riesaksi vanha pieni talo, pääsevätkö ikinä siitä eroon. Tiedän että eläisin huomattavasti mielekkäämpää elämää omassa talossa. Jäisi rahaa remppoihin jos ostaisi halvan pienen mökin. Auto olisi sitten se riesa ja rahareikä.
Tee testamentti jollekin, vaikka kunnan sosiaalitoimelle , niin perikunta ei saa mitään, ei edes harmia. siis ellei ole rintaperillisä, joita sitten opastat luopumaan perinnöstään, elleivät sitä halua
No tuohan onkin ihan varteenotettava vaihtoehto.
Rintaperillisen luopuessa riesa siirtyy hänen rintaperillisilleen jne. jos sellaisia on.
Mitä kahta työtä olet tehnyt? Sadan tonnin laina muistaen entiset euriborkorot, useampi lapsi jouta ei voi jättää koko ajaksi keskenään, kaksi huonostipalkattua työtä johon on muka saatu noin iso laina. Jokin tässä nyt ei täsmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai mitään aluesairaaloita ole enää olemassakaan?
Tavallaan on, niiltä on vain soteuudistuksessa viety toimintoja isompaan maakuntakeskuksen sairaalaan. On jo tullut kuolonuhreja ambulanssissa ajan loppuessa kesken kun lähisairaalassa ei olekaan enää erikoissairaanhoidon päivystystä ja leikkaussalivalmiutta vaan se on siirretty yli 100 kilometrin päähän.
Ylivieska-- Oulu
Varkaus-- Kuopio
Kemi-- Rovaniemi
Savonlinna -- Mikkeli nyt ainakin
Niin. Päivystystä ei välttämättä ole, mutta aloittaja puhui erikoissairaanhoidosta, ja niitä palveluja kyllä ainakin osassa lähisairaaloita on edelleen. Poliklinikkojen vastaanottoja, ym.
Ja sitten on keskussairaalat, joita on edelleen iso määrä, ja joissa on leikkauksia ym. Me asumme keskellä ei mitään, ja silti on kaksikin keskussairaalaa tunnin matkan päässä ja yliopistosairaala reilun 2 tunnin päässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kahta työtä olet tehnyt? Sadan tonnin laina muistaen entiset euriborkorot, useampi lapsi jouta ei voi jättää koko ajaksi keskenään, kaksi huonostipalkattua työtä johon on muka saatu noin iso laina. Jokin tässä nyt ei täsmää.
Matalapalkkatyössä koko lyhyt työelämä. Kyllä 2000 luvun alussa sai yksin lainan ilman säästöjä. Eikä se summa ollut satatonnia. Arvo on noussut. Mulla oli takaajat. Senttiäkään eivät joutuneet lainastani maksamaan, pidin siitä huolen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kahta työtä olet tehnyt? Sadan tonnin laina muistaen entiset euriborkorot, useampi lapsi jouta ei voi jättää koko ajaksi keskenään, kaksi huonostipalkattua työtä johon on muka saatu noin iso laina. Jokin tässä nyt ei täsmää.
Matalapalkkatyössä koko lyhyt työelämä. Kyllä 2000 luvun alussa sai yksin lainan ilman säästöjä. Eikä se summa ollut satatonnia. Arvo on noussut. Mulla oli takaajat. Senttiäkään eivät joutuneet lainastani maksamaan, pidin siitä huolen.
Suomessa on ainoastaan pari kasvukeskusta joissa asuntojen hinnat onat nousseet eikä sieltäkään ole perheasuntoja irronnut alle satkulla, jonkun pikku yksiön on saattanut saada.
2. asunto läheltä sairaalatarpeita. Hissi tärkeämpi kuin parveke. Ruokakaupan sijaintikin jää toiseksi, kun on olemassa kauppakassitilaus-palveluita. Kyllä tuolla summalla saa kaksion yliopistokaupungeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto 1 tai 2 tai Vaihtoehto 4 > pieni kaksio
Jos oot kerran rivarikolmiota myymässä kun on liian iso, kallis, liian kaukana, työläs jne niin mitä luulet omakotitalon olevan? Omakotitalossa ei huoltoyhtiö tee puolesta vaan joutuisit tekemään lumityöt, hiekoitukset ja remppa hommat itse.
Vaihtoehto 3 ei juuri eroa nykysestä vaihtoehdosta juuri mitenkään. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna Vaihtoehtoissa 1 ja 2 voisit asua niin kauan kun pärjäät kotona ennen hoitokotiin muuttoa. Vaihtoehto 3 joutuisin vielä muuttamaan ennen hoitokotiin todennäköisesti.
Ei ole mitään harhakuvitelmia omakotitaloista. En ole missään sanonut nykyistä asuntoani liian työlääksi, päinvastoin. Läheltä seurannut vuosikymmeniä muiden asumista ja puhuttu kuluista. Osa elää ihan samoilla asumiskuluilla omakotitalossa ( kuin minä rivarissa) paljon suuremmassa kodissa ja on pihaa ja tilaa. Mielelläni tekisin pihatöitä. Tässä nykyisessä niitä ei ole ollenkaan tai joku toinen ehtii tekemään ennen minua. Pihaan ei saa laittaa juuri mitään, kun heti tulee valitusta. Laiskaa elämää joka masentaa jokaista tekevää ihmistä. Yksiö tai kaksio olisi vielä rajoittuneempaa asumista. Muutama huonekalu, neljä seinää ja siinäpä se loppuelämä.
Saat tekemistä vaikka sillä että lähdet aamuisin roskankeruukierrokselle ympäristöösi niinkuin jotkut tekevät. Ympäristörikollista roska(avaa)väkeä on jatkuvasti yllättävän paljon liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto 1 tai 2 tai Vaihtoehto 4 > pieni kaksio
Jos oot kerran rivarikolmiota myymässä kun on liian iso, kallis, liian kaukana, työläs jne niin mitä luulet omakotitalon olevan? Omakotitalossa ei huoltoyhtiö tee puolesta vaan joutuisit tekemään lumityöt, hiekoitukset ja remppa hommat itse.
Vaihtoehto 3 ei juuri eroa nykysestä vaihtoehdosta juuri mitenkään. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna Vaihtoehtoissa 1 ja 2 voisit asua niin kauan kun pärjäät kotona ennen hoitokotiin muuttoa. Vaihtoehto 3 joutuisin vielä muuttamaan ennen hoitokotiin todennäköisesti.
Ei ole mitään harhakuvitelmia omakotitaloista. En ole missään sanonut nykyistä asuntoani liian työlääksi, päinvastoin. Läheltä seurannut vuosikymmeniä muiden asumista ja puhuttu kuluista. Osa elää ihan samoilla asumiskuluilla omakotitalossa ( kuin minä rivarissa) paljon suuremmassa kodissa ja on pihaa ja tilaa. Mielelläni tekisin pihatöitä. Tässä nykyisessä niitä ei ole ollenkaan tai joku toinen ehtii tekemään ennen minua. Pihaan ei saa laittaa juuri mitään, kun heti tulee valitusta. Laiskaa elämää joka masentaa jokaista tekevää ihmistä. Yksiö tai kaksio olisi vielä rajoittuneempaa asumista. Muutama huonekalu, neljä seinää ja siinäpä se loppuelämä.
Saat tekemistä vaikka sillä että lähdet aamuisin roskankeruukierrokselle ympäristöösi niinkuin jotkut tekevät. Ympäristörikollista roska(avaa)väkeä on jatkuvasti yllättävän paljon liikkeellä.
Kaupungilla on palkattu työntekijät sitä varten. En aio loppuelämääni käyttää toisten työn tekemiseen ilmaiseksi. Ei kovin kehittävää puuhaa. Toisten paskoja naiset on saaneet 60 vuoden aikana siivota ihan riittävästi. Eiköhän nyt ole jonkun toisen vuoro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitko aloittaja nyt tarkentaa, minkä tyyppistä erikoissairaanhoitoa tarvinnet tulevaisuudessa - onko se siis sellaista, suhteellisen harvinaista, jota saa vain ja ainoastaan yliopistosairaaloista?
Kun ihmiset ei nyt näemmä pääse yli siitä, että monelle riittää vain keskussairaalan erikoissairaanhoito. Jossain yliopistosairaalassa voi harvakseltaan käydä kauempaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto 1 tai 2 tai Vaihtoehto 4 > pieni kaksio
Jos oot kerran rivarikolmiota myymässä kun on liian iso, kallis, liian kaukana, työläs jne niin mitä luulet omakotitalon olevan? Omakotitalossa ei huoltoyhtiö tee puolesta vaan joutuisit tekemään lumityöt, hiekoitukset ja remppa hommat itse.
Vaihtoehto 3 ei juuri eroa nykysestä vaihtoehdosta juuri mitenkään. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna Vaihtoehtoissa 1 ja 2 voisit asua niin kauan kun pärjäät kotona ennen hoitokotiin muuttoa. Vaihtoehto 3 joutuisin vielä muuttamaan ennen hoitokotiin todennäköisesti.
Ei ole mitään harhakuvitelmia omakotitaloista. En ole missään sanonut nykyistä asuntoani liian työlääksi, päinvastoin. Läheltä seurannut vuosikymmeniä muiden asumista ja puhuttu kuluista. Osa elää ihan samoilla asumiskuluilla omakotitalossa ( kuin minä rivarissa) paljon suuremmassa kodissa ja on pihaa ja tilaa. Mielelläni tekisin pihatöitä. Tässä nykyisessä niitä ei ole ollenkaan tai joku toinen ehtii tekemään ennen minua. Pihaan ei saa laittaa juuri mitään, kun heti tulee valitusta. Laiskaa elämää joka masentaa jokaista tekevää ihmistä. Yksiö tai kaksio olisi vielä rajoittuneempaa asumista. Muutama huonekalu, neljä seinää ja siinäpä se loppuelämä.
Saat tekemistä vaikka sillä että lähdet aamuisin roskankeruukierrokselle ympäristöösi niinkuin jotkut tekevät. Ympäristörikollista roska(avaa)väkeä on jatkuvasti yllättävän paljon liikkeellä.
Kaupungilla on palkattu työntekijät sitä varten. En aio loppuelämääni käyttää toisten työn tekemiseen ilmaiseksi. Ei kovin kehittävää puuhaa. Toisten paskoja naiset on saaneet 60 vuoden aikana siivota ihan riittävästi. Eiköhän nyt ole jonkun toisen vuoro.
Ei mikään kaupunki palkkaa niin paljon roskankerääjiä että kaikki roskat tulisivat pidemmänkään ajan kuluessa kerätyiksi. Ja kyllä ne ovat olleet ainakin enimmäkseen naisia (jalomielisiä ja vastuullisia) joiden olen nähnyt keräilevän vapaaehtoisesti roskia lähiympäristöstään, siis keräilevän muulloinkin kuin vain joidenkin ns tempausten merkeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voitko aloittaja nyt tarkentaa, minkä tyyppistä erikoissairaanhoitoa tarvinnet tulevaisuudessa - onko se siis sellaista, suhteellisen harvinaista, jota saa vain ja ainoastaan yliopistosairaaloista?
Kun ihmiset ei nyt näemmä pääse yli siitä, että monelle riittää vain keskussairaalan erikoissairaanhoito. Jossain yliopistosairaalassa voi harvakseltaan käydä kauempaakin.
Sillä ei ole mitään merkitystä tässä keskustelussa mutta fyysinen sairaus jota ei osata hoitaa kuin harvoissa paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto 1 tai 2 tai Vaihtoehto 4 > pieni kaksio
Jos oot kerran rivarikolmiota myymässä kun on liian iso, kallis, liian kaukana, työläs jne niin mitä luulet omakotitalon olevan? Omakotitalossa ei huoltoyhtiö tee puolesta vaan joutuisit tekemään lumityöt, hiekoitukset ja remppa hommat itse.
Vaihtoehto 3 ei juuri eroa nykysestä vaihtoehdosta juuri mitenkään. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna Vaihtoehtoissa 1 ja 2 voisit asua niin kauan kun pärjäät kotona ennen hoitokotiin muuttoa. Vaihtoehto 3 joutuisin vielä muuttamaan ennen hoitokotiin todennäköisesti.
Ei ole mitään harhakuvitelmia omakotitaloista. En ole missään sanonut nykyistä asuntoani liian työlääksi, päinvastoin. Läheltä seurannut vuosikymmeniä muiden asumista ja puhuttu kuluista. Osa elää ihan samoilla asumiskuluilla omakotitalossa ( kuin minä rivarissa) paljon suuremmassa kodissa ja on pihaa ja tilaa. Mielelläni tekisin pihatöitä. Tässä nykyisessä niitä ei ole ollenkaan tai joku toinen ehtii tekemään ennen minua. Pihaan ei saa laittaa juuri mitään, kun heti tulee valitusta. Laiskaa elämää joka masentaa jokaista tekevää ihmistä. Yksiö tai kaksio olisi vielä rajoittuneempaa asumista. Muutama huonekalu, neljä seinää ja siinäpä se loppuelämä.
Saat tekemistä vaikka sillä että lähdet aamuisin roskankeruukierrokselle ympäristöösi niinkuin jotkut tekevät. Ympäristörikollista roska(avaa)väkeä on jatkuvasti yllättävän paljon liikkeellä.
Kaupungilla on palkattu työntekijät sitä varten. En aio loppuelämääni käyttää toisten työn tekemiseen ilmaiseksi. Ei kovin kehittävää puuhaa. Toisten paskoja naiset on saaneet 60 vuoden aikana siivota ihan riittävästi. Eiköhän nyt ole jonkun toisen vuoro.
Ei mikään kaupunki palkkaa niin paljon roskankerääjiä että kaikki roskat tulisivat pidemmänkään ajan kuluessa kerätyiksi. Ja kyllä ne ovat olleet ainakin enimmäkseen naisia (jalomielisiä ja vastuullisia) joiden olen nähnyt keräilevän vapaaehtoisesti roskia lähiympäristöstään, siis keräilevän muulloinkin kuin vain joidenkin ns tempausten merkeissä.
En aio missään tapauksessa käyttää loppuelämääni roskienkeruuseen 😂.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto 1 tai 2 tai Vaihtoehto 4 > pieni kaksio
Jos oot kerran rivarikolmiota myymässä kun on liian iso, kallis, liian kaukana, työläs jne niin mitä luulet omakotitalon olevan? Omakotitalossa ei huoltoyhtiö tee puolesta vaan joutuisit tekemään lumityöt, hiekoitukset ja remppa hommat itse.
Vaihtoehto 3 ei juuri eroa nykysestä vaihtoehdosta juuri mitenkään. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna Vaihtoehtoissa 1 ja 2 voisit asua niin kauan kun pärjäät kotona ennen hoitokotiin muuttoa. Vaihtoehto 3 joutuisin vielä muuttamaan ennen hoitokotiin todennäköisesti.
Ei ole mitään harhakuvitelmia omakotitaloista. En ole missään sanonut nykyistä asuntoani liian työlääksi, päinvastoin. Läheltä seurannut vuosikymmeniä muiden asumista ja puhuttu kuluista. Osa elää ihan samoilla asumiskuluilla omakotitalossa ( kuin minä rivarissa) paljon suuremmassa kodissa ja on pihaa ja tilaa. Mielelläni tekisin pihatöitä. Tässä nykyisessä niitä ei ole ollenkaan tai joku toinen ehtii tekemään ennen minua. Pihaan ei saa laittaa juuri mitään, kun heti tulee valitusta. Laiskaa elämää joka masentaa jokaista tekevää ihmistä. Yksiö tai kaksio olisi vielä rajoittuneempaa asumista. Muutama huonekalu, neljä seinää ja siinäpä se loppuelämä.
Saat tekemistä vaikka sillä että lähdet aamuisin roskankeruukierrokselle ympäristöösi niinkuin jotkut tekevät. Ympäristörikollista roska(avaa)väkeä on jatkuvasti yllättävän paljon liikkeellä.
Kaupungilla on palkattu työntekijät sitä varten. En aio loppuelämääni käyttää toisten työn tekemiseen ilmaiseksi. Ei kovin kehittävää puuhaa. Toisten paskoja naiset on saaneet 60 vuoden aikana siivota ihan riittävästi. Eiköhän nyt ole jonkun toisen vuoro.
Ei mikään kaupunki palkkaa niin paljon roskankerääjiä että kaikki roskat tulisivat pidemmänkään ajan kuluessa kerätyiksi. Ja kyllä ne ovat olleet ainakin enimmäkseen naisia (jalomielisiä ja vastuullisia) joiden olen nähnyt keräilevän vapaaehtoisesti roskia lähiympäristöstään, siis keräilevän muulloinkin kuin vain joidenkin ns tempausten merkeissä.
En aio missään tapauksessa käyttää loppuelämääni roskienkeruuseen 😂.
Tää on täysin ymmärrettävä asenne (tosin ei kukaan ehdottanut, että käyttäisit KOKO loppuelämäsi siihen) mutta fakta on myös, että sinulla tulee olemaan käytössäsi varsin vähän rahaa loppuelämäsi ajan. Ja tarvitset tietenkin myös elämääsi sisältöä, kuten olet sanonut. Joten sen sisällön tulee olla edullista / ilmaista ja silti merkityksellistä ja palkitsevaa. Tutkimusten mukaan auttaminen ja yhteisen hyvän tekeminen on useimmille ihmisille merkityksellistä, palkitsevaa ja hyvinvointia lisäävää. Siksi sinulle varmaan ehdotettiin tuota. Ei sen tarvitsisi olla myöskään just roskien keräämistä...mutta ei tietenkään tarvitse ryhtyä mihinkään, mikä ei tunnu omalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko aloittaja nyt tarkentaa, minkä tyyppistä erikoissairaanhoitoa tarvinnet tulevaisuudessa - onko se siis sellaista, suhteellisen harvinaista, jota saa vain ja ainoastaan yliopistosairaaloista?
Kun ihmiset ei nyt näemmä pääse yli siitä, että monelle riittää vain keskussairaalan erikoissairaanhoito. Jossain yliopistosairaalassa voi harvakseltaan käydä kauempaakin.
Sillä ei ole mitään merkitystä tässä keskustelussa mutta fyysinen sairaus jota ei osata hoitaa kuin harvoissa paikoissa.
Itse olen puhunut lähi- ja keskussairaaloiden puolesta tässä ketjussa, fyysisen sairauden kanssa asun maalla kaukana "kaikesta", mutta pyörrän sitten puheeni.
Jos kerran niin harvinainen sairaus, pitänee sitä uutta kotia kuitenkin miettiä lähempänä niitä yliopistosairaaloita, ja sellaista jossa se osaaminen on. JOS odotettavissa on, että hoidossa täytyy useinkin käydä. Ainakin kulkuyhteys oltava hyvä.
Esimerkiksi itselläni olisi vaikeaa päästä julkisilla hoitoon Helsinkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko aloittaja nyt tarkentaa, minkä tyyppistä erikoissairaanhoitoa tarvinnet tulevaisuudessa - onko se siis sellaista, suhteellisen harvinaista, jota saa vain ja ainoastaan yliopistosairaaloista?
Kun ihmiset ei nyt näemmä pääse yli siitä, että monelle riittää vain keskussairaalan erikoissairaanhoito. Jossain yliopistosairaalassa voi harvakseltaan käydä kauempaakin.
Sillä ei ole mitään merkitystä tässä keskustelussa mutta fyysinen sairaus jota ei osata hoitaa kuin harvoissa paikoissa.
Itse olen puhunut lähi- ja keskussairaaloiden puolesta tässä ketjussa, fyysisen sairauden kanssa asun maalla kaukana "kaikesta", mutta pyörrän sitten puheeni.
Jos kerran niin harvinainen sairaus, pitänee sitä uutta kotia kuitenkin miettiä lähempänä niitä yliopistosairaaloita, ja sellaista jossa se osaaminen on. JOS odotettavissa on, että hoidossa täytyy useinkin käydä. Ainakin kulkuyhteys oltava hyvä.
Esimerkiksi itselläni olisi vaikeaa päästä julkisilla hoitoon Helsinkiin.
Siksipä just olen paikkakuntaa vaihtamassa että on kulkuyhteydet pätevämmille lääkäreille kuin tk arvaajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto 1 tai 2 tai Vaihtoehto 4 > pieni kaksio
Jos oot kerran rivarikolmiota myymässä kun on liian iso, kallis, liian kaukana, työläs jne niin mitä luulet omakotitalon olevan? Omakotitalossa ei huoltoyhtiö tee puolesta vaan joutuisit tekemään lumityöt, hiekoitukset ja remppa hommat itse.
Vaihtoehto 3 ei juuri eroa nykysestä vaihtoehdosta juuri mitenkään. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna Vaihtoehtoissa 1 ja 2 voisit asua niin kauan kun pärjäät kotona ennen hoitokotiin muuttoa. Vaihtoehto 3 joutuisin vielä muuttamaan ennen hoitokotiin todennäköisesti.
Ei ole mitään harhakuvitelmia omakotitaloista. En ole missään sanonut nykyistä asuntoani liian työlääksi, päinvastoin. Läheltä seurannut vuosikymmeniä muiden asumista ja puhuttu kuluista. Osa elää ihan samoilla asumiskuluilla omakotitalossa ( kuin minä rivarissa) paljon suuremmassa kodissa ja on pihaa ja tilaa. Mielelläni tekisin pihatöitä. Tässä nykyisessä niitä ei ole ollenkaan tai joku toinen ehtii tekemään ennen minua. Pihaan ei saa laittaa juuri mitään, kun heti tulee valitusta. Laiskaa elämää joka masentaa jokaista tekevää ihmistä. Yksiö tai kaksio olisi vielä rajoittuneempaa asumista. Muutama huonekalu, neljä seinää ja siinäpä se loppuelämä.
Saat tekemistä vaikka sillä että lähdet aamuisin roskankeruukierrokselle ympäristöösi niinkuin jotkut tekevät. Ympäristörikollista roska(avaa)väkeä on jatkuvasti yllättävän paljon liikkeellä.
Kaupungilla on palkattu työntekijät sitä varten. En aio loppuelämääni käyttää toisten työn tekemiseen ilmaiseksi. Ei kovin kehittävää puuhaa. Toisten paskoja naiset on saaneet 60 vuoden aikana siivota ihan riittävästi. Eiköhän nyt ole jonkun toisen vuoro.
Ei mikään kaupunki palkkaa niin paljon roskankerääjiä että kaikki roskat tulisivat pidemmänkään ajan kuluessa kerätyiksi. Ja kyllä ne ovat olleet ainakin enimmäkseen naisia (jalomielisiä ja vastuullisia) joiden olen nähnyt keräilevän vapaaehtoisesti roskia lähiympäristöstään, siis keräilevän muulloinkin kuin vain joidenkin ns tempausten merkeissä.
En aio missään tapauksessa käyttää loppuelämääni roskienkeruuseen 😂.
Tää on täysin ymmärrettävä asenne (tosin ei kukaan ehdottanut, että käyttäisit KOKO loppuelämäsi siihen) mutta fakta on myös, että sinulla tulee olemaan käytössäsi varsin vähän rahaa loppuelämäsi ajan. Ja tarvitset tietenkin myös elämääsi sisältöä, kuten olet sanonut. Joten sen sisällön tulee olla edullista / ilmaista ja silti merkityksellistä ja palkitsevaa. Tutkimusten mukaan auttaminen ja yhteisen hyvän tekeminen on useimmille ihmisille merkityksellistä, palkitsevaa ja hyvinvointia lisäävää. Siksi sinulle varmaan ehdotettiin tuota. Ei sen tarvitsisi olla myöskään just roskien keräämistä...mutta ei tietenkään tarvitse ryhtyä mihinkään, mikä ei tunnu omalta.
Tai se voisi olla myös jotain tuottavaa/hyödyllistä kuten oman ruoan kasvatus. Ei mitään ilmaista päiväntäytettä, josta hyötyy vain muut ihmiset, ja itse kituuttaisi edelleen rutiköyhänä. Ja joo ymmärrän että tulee auttamisesta hyvä mieli itsellenikin. Teen sitä jo muutenkin netissä. Kyllä silti käyttäisin mieluummin voimani ja aikani itseni (ja perheeni) auttamiseen ennemmin.
Perinnöstä (siis koko perinnöstä) voi kirjallisella ilmoituksella perukirjassa kieltäytyä.