Lue keskustelun säännöt.
Saako miehelläsi olla naispuolisia kavereita?
Kommentit (439)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko MIESPUOLISTA vastausta? ei tätä jaksa edes lukea.
Tuskinpa rehellinen miehen vastaus miellyttäisi näitä sinisilmäisiä tätiparkoja. Ihan varmasti se sinunkin ukkosi näkee ne naiset (mitkä on joillain vielä entisiä säätöjä) pelkästään ystävinä 😌 Kukaan päällisin puolin miellyttävä ihminen ei näet ole maailmanhistoriassa valehdellut kellekään, varsinkaan vaimolleen
Ihan höpöpuhetta, ja lopulta...mitä väliä sillä on, miten ihmiset toisensa näkevät?
Teoilla, rehellisyydellä ja luottamuksella on väliä. Rakkaudella.
Minusta on kauhean surullista, että sinä selvästi olet saanut todella huonon lähdön elämään kun luottamuksesi toisiin ihmisiin ei ole päässyt kehittymään, ja pelkäät heitä kuin vihollisia.
Hah hah jotenkin pitää asia esittää omaa mielipidettä nojaavaksi.Jokaisella on se oma mielipide, ei tarvitse sinun ohgjailla.
Voi nyyh!
Minä ensin haukun muut apinoiksi, mutta sitten olenkin itse UHRI kun muut vastaavat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi? Olen ilmeisen väärä nainen miehelle jos hän haluaa kerätä itselleen kädenlämpöistä haaremia, tai kaipaa äitiä ja siskojaan. Olkoot heidän kanssaan ja etsikööt sitä kädenlämpöistä pillua jostian muualta kun muu sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu muiden kanssa, minä en sellaiseen rooliin suostu.
Täh?
Niin että jos mies tarvitsee minun lisäkseni 10 kaveria ja kaikki sukulaisnaisensa haaremiinsa ollakseen tyytyväinen niin sitten en usko, että hän on oikeasti edes rakastunut minuun, vaan käyttää minua vaan pillunaan kun nämä muut eivät anna. Oikeasti rakastunut mies heittää vaikka koko elämänsä roskikseen jotta saa olla rakastamansa naisen kanssa. Miksi ihmeessä tyytyisin vähempään.
Ihanko oikeasti ajattelet miehelle rakkaita sukulaisnaisiakin jonain "haaremina"? Mene hoitoon, psyko.
Totta kai. Aika moni mies onkin sellainen, että on esim. erittäin emotionaalisesti läheinen vaikkapa äitinsä kanssa, ja sitten "vaimo" halutaan vain käyttöpilluksi, kun ei se äiti anna pillua kuitenkaan. Mutta mies ei ole kiinnostunut tästä henkisesti, mistään rakkaudesta puhumattakaan.
Kuka hullu tuollaiseen setuppiin nyt menee, ellei jostain syystä ole ihan pakko. Minun ei ole, joten en edes harkitse.
Vau. Kyllä sinusta joku mies saa todella hyvän ja tasapainoisen naisen itselleen. Oikein ihmettelen miten tuollainen helmi voi olla vielä sinkku
Vierailija kirjoitti:
En pysty olemaan kaveri sellaisen ihmisen kanssa johon tunnen vetoa.
Tämä on helppo ymmärtää, ja silloin ei varmaan kannatakaan olla kavereita tai ainakaan viettää paljon aikaa kahdestaan. Toisaalta moni meistä ei tunne mitään (seksuaalista) vetoa kavereihin ja silloin ei ole mitään ongelmaa tehdä juttuja yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Kyllä se on.
Se on jopa sitä kaikkein puhtainta henkisen väkivallan muotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisiko MIESPUOLISTA vastausta? ei tätä jaksa edes lukea.
Niin miehet, Saako miehelläsi olla naispuolisia kavereita?
Naisten mielipide on tullut kyllä selväksi.Halusin tietää mitä mieltä miehet ovat esim.kaverikiellosta. Ei tainnut muutama vastaus sinua miellyttää..
Mikä se naisten mielipide oli? Itseäni ei miellytä kavereiden kieltäminen.
Hän kyselee "miesten mielipidettä" yhä uudelleen, koska saamansa vastaukset eivät ole olleet sellaisia kuin haluaisi.
Miehiltä pitäisi kysyä, että miltä tuntuu jos naisella on 10-30 läheistä mieskaveria joihin pitää yhteyttä ja joita tapaa yksityisesti, huom. Ei se että saako miehellä olla naiskavereita. Aika yleistä että mies sallii kyllä oman haareminsa mutta ei naisen haaremia.
Mun vaimon kavereista suurin osa on miehiä. It-alalla on, ja kun miesenemmistöisessä ympäristössä on liikkunut (it-) lukiosta lähtien niin aivan ymmärrettävää, että monet kavereistakin on miehiä. Hyviä tyyppejä, mukava ollut heihin tutustua, ja ovat minullekin nykyään hyviä kavereita.
Yhdestä sain hyvän kalakaverinkin, käymme kerran vuodessa pari viikkoa pohjoisessa kalastamassa. Muiden kanssa saatan joskus lähteä poikien saunailtaan, tosin useammin se on tuo vaimo joka niihin menee. Kun on yksi "pojista".
Mikäs sen mukavempaa kun oma vaimo saunomassa poikien kesken
Vierailija kirjoitti:
Ihan ihmeellinen väittely. Tarkoitatteko siis että siitä lähtien kun aloittaa suhteen toista sukupuolta olevan henkilön kanssa (eli usein siinä 16-20 vuoden iässä) niin pitää unohtaa kaikki entiset kyseistä sukupuolta olevat ystävät? Vanhat koulukaverit, serkut, naapurit? Jos välillä on sinkkuna niin on turha ystävystyä vaikka harrastuskaverin kanssa kun häntä ei saa enää tavata jos joskus alkaa uudelleenseurustelemaan. Myöhemminkään ei voi olla tekemisissä vaikka eläkkeelle jääneen työkaverin kanssa jos hän sattuu olemaan väärää sukupuolta? Vai onko se ok jos ystävä on ruma/vanha/lihava?
Itse valitsin miehen jonka kaverit on periaatteessa kaikki miehiä. En ole pyytänyt ketään poistamaan elämästään. Kaverien naisista osa on tavallaan kavereita myös, kun joskus voivat olla paikalla jos miehet viettää aikaa, mutta eivät pidä keskenään yhteyttä tai sovi menoja. Exät ja muut on jättänyt elämästään.
Tälläinen mies on minun mieleen. Tietysti muut asiat painoi enemmän miehen valinnassa, mutta tämä hyvä, että ollaan samoilla linjoilla tässäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Onko ok myös sopia ettei ole lainkaan ystäviä parisuhteen ulkopuolella? Kuulostaa epäilyttävältä.
"Kyllä se on.
Se on jopa sitä kaikkein puhtainta henkisen väkivallan muotoa. "
Ei itseasiassa ole. Itseasiassa jos oikein katsotaan, niin se, että käyttäytyisit tuolla tavalla kumppaniasi kohtaan on sitä ns. henkistä väkivaltaa. Päätät pääkopassasi yksin mikä on oikein ja mikä on ei, ja kaasutat toista uskomaan että vain sinun näkökulmasi on oikea ja hänen on sitä noudatettava.
Muutenkin kuulostaa oudolta, että sinä päätät siitä mitä muut sopivat parisuhteissaan sääntöjen olevan. Jotenkin vähän n ar sistinen ajattelutapa sulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään. Joku äiti ja siskot riittää. Mitä mies edes tekisi muilla naisilla kun sillä on minut?
Mitä sinä teet kenelläkään muulla ihmisellä kun sinulla on yksi? Mikä ihmeen logiikka tuossa on?
En teekään mitään. En tee mitään edes sillä aviomiehellä välttämättä, sekin on täysin ylimääräinen teoriassa. Näin kun itsellä on kohtu niin ei tarvitse kuin siemenen jos haluaa jatkaa elämäänsä, ja niitä saa sieltä sun täältä.
Aviomieheydessä on kuitenkin sellainen aspekti, että jumala on luonut miehen ja naisen ja luo koko ajan aina uudestaan ja uudestaan mies-naispareja maailmaan. Siksi en naisena oikein innostu myöskään tästä itsellisestä äitiydestä, silloin hyväksyisin sen että aviomieheni elää jotain raikulielämää jossain ja minä kasvattelen hänen siementään. Ei hyvä.
Aa olet uskovainen, se kertookin tuon sekopäisyyden
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Onko ok myös sopia ettei ole lainkaan ystäviä parisuhteen ulkopuolella? Kuulostaa epäilyttävältä.
Tottakai? HUOMAA, että tämän pitää olla OK kummallekkin. Että kummatkin tätä haluavat. Ei, että toinen painostaa toisen sanovan ok, vaan että tämä on asetelma johon kummatkin ovat tyytyväisiä ja sitä halauvat.
Miksi kenenkään pitäisi sopia oman parisuhteen säännöt sen mukaan, mitä joku vauvassa kirjottava anonyymi sanoo? Jokainen parisuhde on uniikki ja niissä on omat säännöt ja tavat toimia. Jos nämä tavat ja säännöt eivät sovi kummallekin osapuolelle, niin sitten erotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Luin: saako mehiläisellä olla miespuolisia kavereita?
Optikolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Kyllä se on.
Se on jopa sitä kaikkein puhtainta henkisen väkivallan muotoa.
Olisikin hyvä, kun joku tekisi ilmoituksen, että kokee naiseltaan väkivaltaa, kun hän toivoi, että mies ei etsi naisia kaveriksi. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.