Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Saako miehelläsi olla naispuolisia kavereita?
29.07.2026 |
Niin?
Kommentit (491)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?"
Sinulle on ilmeisesti äärimmäisen tärkeää saada olla se, joka saa viimeinen sanan ja päättää muiden asioista. Muiden kontrolloiminen vaikuttaa sinulle olevan hyvin tärkeää.
Huono projosointi. Sinähän tuota tässä teet, yrität päättää muiden puolesta mitä he saavat sopia parisuhteissa ja mitä eivät. Kun minä taas sanon, että jokainen päättää yhdessä oman parisuhteensa säännöt.
Olet tosi henkisesti raskas ihminen.
Haukkumiseksi menee sinulta taas. Ilmeisesti asiallisesti vastaaminen on sinulle haastavaa.
Minä sanon ainoastaan asioita, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä faktoja. Puolison ihmissuhteiden kontrolloiminen on henkistä väkivaltaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Toivon, että sivistyt tästä tiedosta hieman.
Parisuhteiden yhteisestä säännöistä puhuminen ja sopiminen ei ole henkistä väkivaltaa, vaan tervettä parisuhdetta.
sulla on tuo jankkaaminen jäänyt päälle, kun ei täällä kukaan ole kommentoinut ja sanonut, että puolison kontrollointi olisi kysessä. Vaan yhteisistä asioista sopiminen.
Onko sulle noin vaikea hyväksyä, että parisuhteessa pitää yhdessä sopia asioista?
Parisuhteen sisäisistä asioista tietysti sovitaan yhdessä. Parisuhteen ulkoiset asiat ovat yksilön päätettävissä.
Niin kauan, kuin niitä omia ystävyyssuhteita ei sinne parisuhteen sisälle tuo, ne eivät ole parisuhdeasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa olla, mutta ei saa olla flirttailua/mitään romanttista/mitään seksuaalista.
En tiedä olisiko käytännössä mahdollista yhteensovittaa.
Tämä juuri, ole mahdollista yhteensovittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Ei ole. Kukaan ei kärsi.
Eikä siinä edes eristetä ketään sosiaalisista suhteista jos ei ruveta etsimään naisia kaveriksi tai väkisin ruveta luomaan kaverisuhdetta jonkun vaikka työn puolesta tavatun naisen kanssa. Jos mies ei koe tarvitsevansa juuri naisia kaveriksi niin miten häntä eristetään?
Sehän on kirjaimellisesti sitä eristämistä!
Jos minä ratsastustallilla tutustun mukavaan naiseen, jonka kanssa voisin yhdessä käydä maastoratoja vetämässä, mutta vaimo ei siihen suostuisi niin olisihan se aika kamalaa.
Tämä on siis tapahtunut, ja vaimoni oli iloinen puolestani. Ja myös tyytyväinen, että on seuraa katsomassa jos vaikka joku vahinko tapahtuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Erakkoluontoinen omasta aloittestaan ei niitä muita ihmisiä elämäänsä halua.
Se, että toinen ihminen päättää ketä saat tavata on henkisen väkivallan yleisin ja hyvin perustavanlaatuinen muoto.
Se, että itse päättää on täysin ok. Se, että sitä ehdottelee tai jopa vaatii toiselle on henkistä väkivaltaa.
Aika vaikeaa on elämä jos asian ehdottaminen on väkivaltaa. 😅
Ehdottelu on eri asia kuin kerran ehdottaminen. Ehdottelu tarkoittaa useaa kertaa, ei yhtä ehdotusta. Vaatiminen vielä enemmän eri asia.
Ihan sama, ehdottaa kerran tai useammin jotain kumppanille, ei ole väkivaltaa. Ainakaan meidän suhteessa. Ei tehdä asioista noin vaikeita. Eikä onneksi kumpikaan meistä ole tuollaista vänkääjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa olla, mies just esitteli mulle uuden naispuolisen ystävänsä ja kysyi pääseekö tämän kanssa kaksin elokuviin. Tottakai saa ystäviä olla ja viettää yhteistä aikaa välillä, kunhan ei nyt joka ilta ole jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?"
Sinulle on ilmeisesti äärimmäisen tärkeää saada olla se, joka saa viimeinen sanan ja päättää muiden asioista. Muiden kontrolloiminen vaikuttaa sinulle olevan hyvin tärkeää.
Huono projosointi. Sinähän tuota tässä teet, yrität päättää muiden puolesta mitä he saavat sopia parisuhteissa ja mitä eivät. Kun minä taas sanon, että jokainen päättää yhdessä oman parisuhteensa säännöt.
Olet tosi henkisesti raskas ihminen.
Haukkumiseksi menee sinulta taas. Ilmeisesti asiallisesti vastaaminen on sinulle haastavaa.
Minä sanon ainoastaan asioita, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä faktoja. Puolison ihmissuhteiden kontrolloiminen on henkistä väkivaltaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Toivon, että sivistyt tästä tiedosta hieman.
Parisuhteiden yhteisestä säännöistä puhuminen ja sopiminen ei ole henkistä väkivaltaa, vaan tervettä parisuhdetta.
sulla on tuo jankkaaminen jäänyt päälle, kun ei täällä kukaan ole kommentoinut ja sanonut, että puolison kontrollointi olisi kysessä. Vaan yhteisistä asioista sopiminen.
Onko sulle noin vaikea hyväksyä, että parisuhteessa pitää yhdessä sopia asioista?
Parisuhteen sisäisistä asioista tietysti sovitaan yhdessä. Parisuhteen ulkoiset asiat ovat yksilön päätettävissä.
Niin kauan, kuin niitä omia ystävyyssuhteita ei sinne parisuhteen sisälle tuo, ne eivät ole parisuhdeasioita.
Ei ole sinun päätettävissä mitkä asiat on toisten parisuhteen sisäisiä asioita tai sovitaan yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Ihminen saa itse päättää, ketä haluaa tavata.
Puoliso jos siihen sekaantuu, niin se on henkistä väkivaltaa.
Yhäkään se, että pariskunta yhdessä tuollaista sopii ei mitenkään sitä neutralisoi. Toksisissa parisuhteissa se itse asiassa on enemmän kuin yleistä, että molemmat kontrolloivat toisiaan.
Tämän mukaan sekin on henkistä väkivaltaa, että toinen tahtoo käydä välillä panemassa naapuria, mutta toinen sekaantuu asiaan ja sanoo ei.
Ei ole. Tuollainen on parisuhdeasia.
Ystävyyssuhteet eivät yleensä sellaisia ole.
Sehän on ystävyyssuhdeasia.
ET sinä' voi päättää mikä on ystävyyttä ja mikä ei. Näinhän itsekin sanot.. SEhän on henkistä väkivaltaa, jos päätät muiden puolesta asioita.
Ne ystävät päättävät sen ystävyyden aivan itse, ilman kummankaan puolisoita.
Kukaan muu sitä tietysti ei ole määrittelemässä.
Huikatkaa, kun noi kaks riitelijää on lopettaneet, ja tätä voi taas lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Ihminen saa itse päättää, ketä haluaa tavata.
Puoliso jos siihen sekaantuu, niin se on henkistä väkivaltaa.
Yhäkään se, että pariskunta yhdessä tuollaista sopii ei mitenkään sitä neutralisoi. Toksisissa parisuhteissa se itse asiassa on enemmän kuin yleistä, että molemmat kontrolloivat toisiaan.
Tämän mukaan sekin on henkistä väkivaltaa, että toinen tahtoo käydä välillä panemassa naapuria, mutta toinen sekaantuu asiaan ja sanoo ei.
Ei ole. Tuollainen on parisuhdeasia.
Ystävyyssuhteet eivät yleensä sellaisia ole.
Puolison ihmissuhteiden kontrolloiminen on henkistä väkivaltaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Erot arvoissa selvitetään etukäteen. Polygamistit pariutuvat keskenään ja monogamistit keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ihmeellinen väittely. Tarkoitatteko siis että siitä lähtien kun aloittaa suhteen toista sukupuolta olevan henkilön kanssa (eli usein siinä 16-20 vuoden iässä) niin pitää unohtaa kaikki entiset kyseistä sukupuolta olevat ystävät? Vanhat koulukaverit, serkut, naapurit? Jos välillä on sinkkuna niin on turha ystävystyä vaikka harrastuskaverin kanssa kun häntä ei saa enää tavata jos joskus alkaa uudelleenseurustelemaan. Myöhemminkään ei voi olla tekemisissä vaikka eläkkeelle jääneen työkaverin kanssa jos hän sattuu olemaan väärää sukupuolta? Vai onko se ok jos ystävä on ruma/vanha/lihava?
Itse valitsin miehen jonka kaverit on periaatteessa kaikki miehiä. En ole pyytänyt ketään poistamaan elämästään. Kaverien naisista osa on tavallaan kavereita myös, kun joskus voivat olla paikalla jos miehet viettää aikaa, mutta eivät pidä keskenään yhteyttä tai sovi menoja. Exät ja muut on jättänyt elämästään.
Tälläinen mies on minun mieleen. Tietysti muut asiat painoi enemmän miehen valinnassa, mutta tämä hyvä, että ollaan samoilla linjoilla tässäkin.
Juuri näin. Etukäteen selvitetään onko kyseessä häntäheikki (paljon naiskavereita), poikanen (paljon mieskavereita), mammanpoika vai mies. Omalle tasolle pariudutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Ihminen saa itse päättää, ketä haluaa tavata.
Puoliso jos siihen sekaantuu, niin se on henkistä väkivaltaa.
Yhäkään se, että pariskunta yhdessä tuollaista sopii ei mitenkään sitä neutralisoi. Toksisissa parisuhteissa se itse asiassa on enemmän kuin yleistä, että molemmat kontrolloivat toisiaan.
Tämän mukaan sekin on henkistä väkivaltaa, että toinen tahtoo käydä välillä panemassa naapuria, mutta toinen sekaantuu asiaan ja sanoo ei.
Ei ole. Tuollainen on parisuhdeasia.
Ystävyyssuhteet eivät yleensä sellaisia ole.
Puolison ihmissuhteiden kontrolloiminen on henkistä väkivaltaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Erot arvoissa selvitetään etukäteen. Polygamistit pariutuvat keskenään ja monogamistit keskenään.
Monogamisti täällä.
Luotan kuitenkin puolisooni, ja hänen harkintakykyynsä. Jos en luottaisi, niin hänen kanssaan en olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Hohhoijaa. Jotkut ihmiset valitsevat eristäytyä sinkkunakin tai lähteä vaikka luostariin. Se ettet sinä osaa elää keskenäsi tai pienessä piirissä ei tee siitä sairautta, etkä saa myöskään pakottaa ketään osaksi rinkejäsi ja piirejäsi, vaan eristäytyminen on ihan sallittua. Verottajaa ei pääse pakoon mutta muu sosialisointi on täysin vapaaehtoista. Get help.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Ei ole. Kukaan ei kärsi.
Eikä siinä edes eristetä ketään sosiaalisista suhteista jos ei ruveta etsimään naisia kaveriksi tai väkisin ruveta luomaan kaverisuhdetta jonkun vaikka työn puolesta tavatun naisen kanssa. Jos mies ei koe tarvitsevansa juuri naisia kaveriksi niin miten häntä eristetään?
Sehän on kirjaimellisesti sitä eristämistä!
Jos minä ratsastustallilla tutustun mukavaan naiseen, jonka kanssa voisin yhdessä käydä maastoratoja vetämässä, mutta vaimo ei siihen suostuisi niin olisihan se aika kamalaa.
Tämä on siis tapahtunut, ja vaimoni oli iloinen puolestani. Ja myös tyytyväinen, että on seuraa katsomassa jos vaikka joku vahinko tapahtuisi.
Niin sinä. Sinä koet asian noin etkä ymmärrä asiaa muiden näkökulmasta mahdollisen neuroepätyypillisyytesi takia?
Minun mies ei ikimaailmassa menisi ratsastustallille eikä muutenkaan harrasta mitään enemmän naisille tyypillisiä harrastuksia eikä hän harrastuksissa tutustuisi keneenkään naiseen sattumalta. Asiakkaana tapaa naisia, mutta johan se jo vähän kyseenalaista olisi ruveta lähestymään asiakkaita henkilökohtaisista syistä.
Mieheni ei ole viettänyt aikaa naisten kanssa kaverimielessä ennen minua eikä koe tarvetta aloittaa nytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Onko ok myös sopia ettei ole lainkaan ystäviä parisuhteen ulkopuolella? Kuulostaa epäilyttävältä.
Aikuinen voi sopia ihan mitä haluaa. Koita kestää.
Vierailija kirjoitti:
Saa olla, mies just esitteli mulle uuden naispuolisen ystävänsä ja kysyi pääseekö tämän kanssa kaksin elokuviin. Tottakai saa ystäviä olla ja viettää yhteistä aikaa välillä, kunhan ei nyt joka ilta ole jossain.
🤣 Ei kannata ihmetellä, kun jossain vaiheessa teidän roolit vaihtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Hohhoijaa. Jotkut ihmiset valitsevat eristäytyä sinkkunakin tai lähteä vaikka luostariin. Se ettet sinä osaa elää keskenäsi tai pienessä piirissä ei tee siitä sairautta, etkä saa myöskään pakottaa ketään osaksi rinkejäsi ja piirejäsi, vaan eristäytyminen on ihan sallittua. Verottajaa ei pääse pakoon mutta muu sosialisointi on täysin vapaaehtoista. Get help.
Eihän tuossa mitään tuon suuntaista sanottukaan. Jos se kavereiden pois jättäminen tulee omasta aloitteesta, niin kuin erakoilla se yleensä tulee, niin se on täysin ok. Jos se taas tehdään toisen halusta tai tarpeesta niin se ei millään tasolla ole ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Moni monogaminen laji, esim. Linnut toimivat niin, että nuorena ovat ryhmissä. Sitten kumppanin löydettyään ovat kumppanin kanssa loppuelämän. Joskus muutto tehdään isommalla porukalla. Sekopäinen suhtautumisesi monogamiaan ja omistautumiseen, jotka ovat täysin luonnollisia ilmiöitä, kertoo ennemminkin omista mt-ongelmistasi ja rajoitteistasi.
Ihmiset saavat elää miten haluavat ja omaan perheeseen keskittyminen on ihan sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Hohhoijaa. Jotkut ihmiset valitsevat eristäytyä sinkkunakin tai lähteä vaikka luostariin. Se ettet sinä osaa elää keskenäsi tai pienessä piirissä ei tee siitä sairautta, etkä saa myöskään pakottaa ketään osaksi rinkejäsi ja piirejäsi, vaan eristäytyminen on ihan sallittua. Verottajaa ei pääse pakoon mutta muu sosialisointi on täysin vapaaehtoista. Get help.
Eihän tuossa mitään tuon suuntaista sanottukaan. Jos se kavereiden pois jättäminen tulee omasta aloitteesta, niin kuin erakoilla se yleensä tulee, niin se on täysin ok. Jos se taas tehdään toisen halusta tai tarpeesta niin se ei millään tasolla ole ok.
Aika moni asia elämässä toimii niin, että monkey see monkey do. Ihminen imitoi tai matkii esikuvaa tai mallioppii kaverilta, vanhemmalta, puolisolta. Ylipäätään tilanteen muodostuminen, että joku monigamisti rakastuisi polygamistiin kuulostaa aika absurdilta, sillä polygamin elämäntapa on monogamistille todennäköisesti aika vastenmielinen.
Alue: Aihe vapaa
Puolison ihmissuhteiden kontrolloiminen on henkistä väkivaltaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.