Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Saako miehelläsi olla naispuolisia kavereita?
29.07.2026 |
Niin?
Kommentit (491)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Erakkoluontoinen omasta aloittestaan ei niitä muita ihmisiä elämäänsä halua.
Se, että toinen ihminen päättää ketä saat tavata on henkisen väkivallan yleisin ja hyvin perustavanlaatuinen muoto.
Se, että itse päättää on täysin ok. Se, että sitä ehdottelee tai jopa vaatii toiselle on henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Erakkoluontoinen omasta aloittestaan ei niitä muita ihmisiä elämäänsä halua.
Se, että toinen ihminen päättää ketä saat tavata on henkisen väkivallan yleisin ja hyvin perustavanlaatuinen muoto.
Se, että itse päättää on täysin ok. Se, että sitä ehdottelee tai jopa vaatii toiselle on henkistä väkivaltaa.
Okei, eli sulla on vain älykkyydessä nyt jotain vajautta tän vastauksen perusteella.
Täällä on sanottu sulle jo yli kymmenen kertaa, että tilanteessa sovitaan YHDESSÄ ne parisuhteen säännöt, ei niin, että vain toinen päättää.
Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Ihminen saa itse päättää, ketä haluaa tavata.
Puoliso jos siihen sekaantuu, niin se on henkistä väkivaltaa.
Yhäkään se, että pariskunta yhdessä tuollaista sopii ei mitenkään sitä neutralisoi. Toksisissa parisuhteissa se itse asiassa on enemmän kuin yleistä, että molemmat kontrolloivat toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Ihminen saa itse päättää, ketä haluaa tavata.
Puoliso jos siihen sekaantuu, niin se on henkistä väkivaltaa.
Yhäkään se, että pariskunta yhdessä tuollaista sopii ei mitenkään sitä neutralisoi. Toksisissa parisuhteissa se itse asiassa on enemmän kuin yleistä, että molemmat kontrolloivat toisiaan.
Tämän mukaan sekin on henkistä väkivaltaa, että toinen tahtoo käydä välillä panemassa naapuria, mutta toinen sekaantuu asiaan ja sanoo ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessa se ja sama, mitä ystäviä on, mutta nyt on tullut pariinkin otteeseen tullut sivusta nähtyä kuvio, jossa sen tooosi hyvän naispuolisen ystävän kanssa on käyty ne kaikkein syvällisimmät keskustelut, ja sitten siinä on tullut niitä tunteita vähän ja siitä luontaisena (?) jatkumona on päädytty punkkaan.
Väkisinkin herää kysymys, että pitäisikö ne syvällisimmät jutut kuitenkin jakaa sen oman puolison kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Miten huutamalla? Minä olen joskus 30v sitten teininä viimeksi korottanut ääntäni, huutaminen ei ole yhtään luontaista minulle.
Puhun asioista, enkä koskaan huuda.
Älä projisoi.
Nimenomaan en ole sokea erilaisille parisuhteille vaan ymmärrän, että niitä on hyvin monenlaisia. Terveitä, sairaita ja kaikkea siltä väliltä.
Toisen ihmissuhteiden kontrolloiminen kuitenkin liki aina on epätervettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Miten huutamalla? Minä olen joskus 30v sitten teininä viimeksi korottanut ääntäni, huutaminen ei ole yhtään luontaista minulle.
Puhun asioista, enkä koskaan huuda.
Älä projisoi.
Nimenomaan en ole sokea erilaisille parisuhteille vaan ymmärrän, että niitä on hyvin monenlaisia. Terveitä, sairaita ja kaikkea siltä väliltä.
Toisen ihmissuhteiden kontrolloiminen kuitenkin liki aina on epätervettä.
Onko sulla asperger/autismi? En edes kysy leikilläni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Erakkoluontoinen omasta aloittestaan ei niitä muita ihmisiä elämäänsä halua.
Se, että toinen ihminen päättää ketä saat tavata on henkisen väkivallan yleisin ja hyvin perustavanlaatuinen muoto.
Se, että itse päättää on täysin ok. Se, että sitä ehdottelee tai jopa vaatii toiselle on henkistä väkivaltaa.
Okei, eli sulla on vain älykkyydessä nyt jotain vajautta tän vastauksen perusteella.
Täällä on sanottu sulle jo yli kymmenen kertaa, että tilanteessa sovitaan YHDESSÄ ne parisuhteen säännöt, ei niin, että vain toinen päättää.
Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?
Yhdessä sovitaan parisuhteen asioista. Parisuhteen asia ei ole toisen ystävät, vaan se on parisuhteen ulkoinen asia, ja jokaisen itse päätettävissä niin kauan kuin ne epämieluisat kaverit eivät tule sinne yhteiseen kotiin tai muuten sekaannu parisuhteeseen. Normaali ystävyys ei parisuhteeseen sekaannu mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?"
Sinulle on ilmeisesti äärimmäisen tärkeää saada olla se, joka saa viimeinen sanan ja päättää muiden asioista. Muiden kontrolloiminen vaikuttaa sinulle olevan hyvin tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Erakkoluontoinen omasta aloittestaan ei niitä muita ihmisiä elämäänsä halua.
Se, että toinen ihminen päättää ketä saat tavata on henkisen väkivallan yleisin ja hyvin perustavanlaatuinen muoto.
Se, että itse päättää on täysin ok. Se, että sitä ehdottelee tai jopa vaatii toiselle on henkistä väkivaltaa.
Okei, eli sulla on vain älykkyydessä nyt jotain vajautta tän vastauksen perusteella.
Täällä on sanottu sulle jo yli kymmenen kertaa, että tilanteessa sovitaan YHDESSÄ ne parisuhteen säännöt, ei niin, että vain toinen päättää.
Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?
Yhdessä sovitaan parisuhteen asioista. Parisuhteen asia ei ole toisen ystävät, vaan se on parisuhteen ulkoinen asia, ja jokaisen itse päätettävissä niin kauan kuin ne epämieluisat kaverit eivät tule sinne yhteiseen kotiin tai muuten sekaannu parisuhteeseen. Normaali ystävyys ei parisuhteeseen sekaannu mitenkään.
Eivät ole parisuhteen ulkoisia asioita. Nämä kaikki vaikuttavat parisuhteeseen.
Susta saa kyllä tosi henkistä väkivaltaa harjoittavan kuvan. Sun mielestä vaikuttaa siltä, että jos sun ehdoilla ei eletä ja sun päätöksillä, niin sitten se on henkistä väkivaltaa.
Tuo on yksi henkisen väkivallan muoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Ihminen saa itse päättää, ketä haluaa tavata.
Puoliso jos siihen sekaantuu, niin se on henkistä väkivaltaa.
Yhäkään se, että pariskunta yhdessä tuollaista sopii ei mitenkään sitä neutralisoi. Toksisissa parisuhteissa se itse asiassa on enemmän kuin yleistä, että molemmat kontrolloivat toisiaan.
Tämän mukaan sekin on henkistä väkivaltaa, että toinen tahtoo käydä välillä panemassa naapuria, mutta toinen sekaantuu asiaan ja sanoo ei.
Ei ole. Tuollainen on parisuhdeasia.
Ystävyyssuhteet eivät yleensä sellaisia ole.
Vierailija kirjoitti:
"Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?"
Sinulle on ilmeisesti äärimmäisen tärkeää saada olla se, joka saa viimeinen sanan ja päättää muiden asioista. Muiden kontrolloiminen vaikuttaa sinulle olevan hyvin tärkeää.
Huono projosointi. Sinähän tuota tässä teet, yrität päättää muiden puolesta mitä he saavat sopia parisuhteissa ja mitä eivät. Kun minä taas sanon, että jokainen päättää yhdessä oman parisuhteensa säännöt.
Olet tosi henkisesti raskas ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Ei ole. Kukaan ei kärsi.
Eikä siinä edes eristetä ketään sosiaalisista suhteista jos ei ruveta etsimään naisia kaveriksi tai väkisin ruveta luomaan kaverisuhdetta jonkun vaikka työn puolesta tavatun naisen kanssa. Jos mies ei koe tarvitsevansa juuri naisia kaveriksi niin miten häntä eristetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole henkistä väkivaltaa. Jokaisessa parisuhteessa sovitaan yhdessä parisuhteen säännöt.
Jos säännöt eivät käy kummallekkin, niin sitten erotaan.
Henkistä väkivaltaa on pakottaa toinen sellaiseen parisuhteeseen, jossa ei halua olla. Tämä on myös tilanteissa, jossa henkilö, joka tahtoo olla läheisissä kaverisuhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa pakottaa henkilön, joka ei ole tämän asian kanssa ok suhteeseen hänen kanssa.
Se ei ole henkistä väkivaltaa, jos kummatkin ovat asian kanssa ok, ettei olla läheisissä kaverisuhteissa tai muissa suhteissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ei vaikka kuinka iniset siellä. Se voi olla sinulle ja se on ok, mutta sinä päätät vain omasta parisuhteestasi, et muiden.
Se, että suhteen molemmat osapuolet harjoittavat henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan ei tee siitä yhtään vähempää henkistä väkivaltaa. Se kertoo läheisriippuvaisuudesta ja siitä, että suhde on epäterve ja sen lähtökohdat ovat sairaat.
Toisen eristäminen on aina henkistä väkivaltaa, ja hyvin tuomittavaa.
Eri asia sitten on, jos on jotain todisteita huonosta käytöksestä yhden ystävän kohdalta. Se voi olla joissain tapauksissa hyväksyttävää.
Enemmän se on henkistä väkivaltaa, että yrität pakottaa omat sääntösi toisten harteille ja toisten parisuhteille.
Sulla ei vain ole kykyä ymmärtää, että ihmisiä on erilaisia kuin mitä sinä olet ja näin ajattelet, että kaikki mikä ei sovi sinulle on väärin. Se on hyvin mustavalkoista ajattelutapa.
Se ei ole eristämistä, kun kummatkin siihen yhä suostuvat. Ymmärrä jo, että maailmassa on hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ja siksi heille sopii erilaiset parisuhteet. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa, kun heidän omat säännöt on sitä, mitä he parisuhteelta haluavat.
Täällä ei ole kukaan muu yrittänyt pakottaa muita kuin sinä.
Sinähän täällä pakotat huutamalla, että on henkistä väkivaltaa, kun kaksi sinulle täysin tuntematonta ihmistä sopivat parisuhteen säännöt yhdessä ja ovat parisuhteeseensa tyytyväisiä.
Olet vain sokea sille, ettet ymmärrä miten paljon maailmassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii hyvin erilaiset parisuhteet.
Ihminen saa itse päättää, ketä haluaa tavata.
Puoliso jos siihen sekaantuu, niin se on henkistä väkivaltaa.
Yhäkään se, että pariskunta yhdessä tuollaista sopii ei mitenkään sitä neutralisoi. Toksisissa parisuhteissa se itse asiassa on enemmän kuin yleistä, että molemmat kontrolloivat toisiaan.
Tämän mukaan sekin on henkistä väkivaltaa, että toinen tahtoo käydä välillä panemassa naapuria, mutta toinen sekaantuu asiaan ja sanoo ei.
Ei ole. Tuollainen on parisuhdeasia.
Ystävyyssuhteet eivät yleensä sellaisia ole.
Sehän on ystävyyssuhdeasia.
ET sinä' voi päättää mikä on ystävyyttä ja mikä ei. Näinhän itsekin sanot.. SEhän on henkistä väkivaltaa, jos päätät muiden puolesta asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?"
Sinulle on ilmeisesti äärimmäisen tärkeää saada olla se, joka saa viimeinen sanan ja päättää muiden asioista. Muiden kontrolloiminen vaikuttaa sinulle olevan hyvin tärkeää.
Huono projosointi. Sinähän tuota tässä teet, yrität päättää muiden puolesta mitä he saavat sopia parisuhteissa ja mitä eivät. Kun minä taas sanon, että jokainen päättää yhdessä oman parisuhteensa säännöt.
Olet tosi henkisesti raskas ihminen.
Haukkumiseksi menee sinulta taas. Ilmeisesti asiallisesti vastaaminen on sinulle haastavaa.
Minä sanon ainoastaan asioita, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä faktoja. Puolison ihmissuhteiden kontrolloiminen on henkistä väkivaltaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Toivon, että sivistyt tästä tiedosta hieman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Erakkoluontoinen omasta aloittestaan ei niitä muita ihmisiä elämäänsä halua.
Se, että toinen ihminen päättää ketä saat tavata on henkisen väkivallan yleisin ja hyvin perustavanlaatuinen muoto.
Se, että itse päättää on täysin ok. Se, että sitä ehdottelee tai jopa vaatii toiselle on henkistä väkivaltaa.
Aika vaikeaa on elämä jos asian ehdottaminen on väkivaltaa. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksy hänelle naisia kavereilsi.
Mitä sitten? Et sinä aikuisen ihmisen asioista päätä hänen ylitseen. Parisuhteeseen kuulu toisen kohteleminen vertaisenaan aikuisena ihmisenä, jolla on oma vapautensa, ei omaisuutena eikä holhottavana lapsena.
Parisuhteen osapuolet voivat myös halutessaan sopia, että ei ole vastakkaista sukupuolta olevia kavereina mikäli toinen tätä toivoo ja toiselle sopii. Ei kuulu muille. Kumppanilta saa pyytää mitä vaan ja hän päättää suostuuko.
Voi tietenkin sopia vaikka että keskiviikkoisin ei kumpikaan käytö kenkiä mutta onhan se nyt vähän outoa.
No tuo olisi kieltämättä outoa, mutta ei siinä mitään outoa ole jos miehellä vaan miehiä ystävänä ja naisella naisia. Aika tavallista. Vastakkaista sukupuolta olevia tapaa isommassa porukassa yhdessä tai erikseen.
Ei olekaan.
Se on outoa ja huolestuttaavaakin, jos toiselta kieltää ystävät sukupuolen perusteella.
Kutsuisin tuollaista henkiseksi väkivallaksi.
Ei ole väkivaltaa jos se toiselle sopii. Minun miehellä ei ole varsinaisesti ystävänä naisia. Olen hänelle sanonut, että en tykkäisi jos hän jonkun naisen kanssa alkaisi henkilökohtaista suhdetta luomaan. Töissä voi naisten kanssa olla tekemisissä, mutta vapaa-ajalla en tykkää jos viettää aikaa. Tämä sopii miehelle oikein hyvin. Sanoi vielä, että miksi hän johonkin naiseen rupeaisi tutustumaan, kun on jo yksi joka kuin paras ystävä ja kumppani. Ystäviä kuulemma nytkin jo liikaa eikä kerkiä kaikkia huomioida.
Kyllä se on henkistä väkivaltaa vaikka toinen siihen suostuisikin. Toisen eristäminen sosiaalisista suhteista on liki yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Moni nyrkistäkin saava siihen tilanteeseen alistuu koska ei näe vaihtoehtoja.
Vaikka kuinka jankkaat täällä, niin ei ole.
Esimerkiksi erakkoluontoiset eivät halua ylimääräisiä ihmisiä elämäänsä. Se ei ole heille henkistä väkivaltaa.
Et vain osaa ymmärtää, että maailmaan sopii todella erilaisia ihmisiä.
Myöskin vertaaminen nyrkinsaamiseen on tyhmä etkä selkeästi ymmärrä sitä, että sillä on valtava ero, että kaksi ihmistä on ok asian kanssa vs tilanne, jossa toinen alistuu pelon takia. Ehkä kertoo sun pääkopasta aika paljon?
eri
Erakkoluontoinen omasta aloittestaan ei niitä muita ihmisiä elämäänsä halua.
Se, että toinen ihminen päättää ketä saat tavata on henkisen väkivallan yleisin ja hyvin perustavanlaatuinen muoto.
Se, että itse päättää on täysin ok. Se, että sitä ehdottelee tai jopa vaatii toiselle on henkistä väkivaltaa.
Aika vaikeaa on elämä jos asian ehdottaminen on väkivaltaa. 😅
Ehdottelu on eri asia kuin kerran ehdottaminen. Ehdottelu tarkoittaa useaa kertaa, ei yhtä ehdotusta. Vaatiminen vielä enemmän eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voisitko jo siis lopettaa tän jankkauksen?"
Sinulle on ilmeisesti äärimmäisen tärkeää saada olla se, joka saa viimeinen sanan ja päättää muiden asioista. Muiden kontrolloiminen vaikuttaa sinulle olevan hyvin tärkeää.
Huono projosointi. Sinähän tuota tässä teet, yrität päättää muiden puolesta mitä he saavat sopia parisuhteissa ja mitä eivät. Kun minä taas sanon, että jokainen päättää yhdessä oman parisuhteensa säännöt.
Olet tosi henkisesti raskas ihminen.
Haukkumiseksi menee sinulta taas. Ilmeisesti asiallisesti vastaaminen on sinulle haastavaa.
Minä sanon ainoastaan asioita, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä faktoja. Puolison ihmissuhteiden kontrolloiminen on henkistä väkivaltaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Toivon, että sivistyt tästä tiedosta hieman.
Parisuhteiden yhteisestä säännöistä puhuminen ja sopiminen ei ole henkistä väkivaltaa, vaan tervettä parisuhdetta.
sulla on tuo jankkaaminen jäänyt päälle, kun ei täällä kukaan ole kommentoinut ja sanonut, että puolison kontrollointi olisi kysessä. Vaan yhteisistä asioista sopiminen.
Onko sulle noin vaikea hyväksyä, että parisuhteessa pitää yhdessä sopia asioista?
Alue: Aihe vapaa
Tietysti jos molemmat näin haluaisivat.