Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
26.07.2026 |
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (4008)
""Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa.""
Kyllä mutta samalla jokaisen eri uskomuksen kohdalla todennäköisyys laskee. Jos meillä olisi vaikka vain kristinusko ja islam niin tapauksessa jossa jumala on olemassa, kummankin mahdollisuus olla oikeassa on 50%. Jos lisäämme mukaan 8 muuta uskontoa, kristinuskon mahdollisuus olla se oikea on enää 10%. Kun lisäämme sitten maailman kaikki tunnetut uskonnot, mahdollisuus kristinuskon oikeellisuudelle on jo aika mitätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
""Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa.""
Kyllä mutta samalla jokaisen eri uskomuksen kohdalla todennäköisyys laskee. Jos meillä olisi vaikka vain kristinusko ja islam niin tapauksessa jossa jumala on olemassa, kummankin mahdollisuus olla oikeassa on 50%. Jos lisäämme mukaan 8 muuta uskontoa, kristinuskon mahdollisuus olla se oikea on enää 10%. Kun lisäämme sitten maailman kaikki tunnetut uskonnot, mahdollisuus kristinuskon oikeellisuudelle on jo aika mitätön.
Tässä pitää nyt huomioida se, onko uskonnon edes teoriassa mahdollista olla oikeassa. Jokainen lienee samaa mieltä siitä, että yhdestä, kahdesta, sadasta, tuhannesta tai edes miljoonasta ihmisestä ei ole mahdollista tulla kahden metrin mittaista kolmivuotiaana, vaikka sille kuinka olettaisi todennäköisyyden.
Vierailija kirjoitti:
""Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa.""
Millaisen todennäköisyyden antaisit vaikka sille että puhtaasti arvailemalla ja uskomuksiin pohjautuen joku saisi vaikka suhteellisuusteorian ihan oikein? Uskontojen kohdalla kun ei riitä se että ollaan oikeassa että on joku vähän tietynlainen jumala, pitää saada vielä koko se uskonnon oppi ja opetukset ihan oikein.
Kuinka moni uskonto väittää perustuvansa puhtaaseen arvailuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
""Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa.""
Kyllä mutta samalla jokaisen eri uskomuksen kohdalla todennäköisyys laskee. Jos meillä olisi vaikka vain kristinusko ja islam niin tapauksessa jossa jumala on olemassa, kummankin mahdollisuus olla oikeassa on 50%. Jos lisäämme mukaan 8 muuta uskontoa, kristinuskon mahdollisuus olla se oikea on enää 10%. Kun lisäämme sitten maailman kaikki tunnetut uskonnot, mahdollisuus kristinuskon oikeellisuudelle on jo aika mitätön.
Tässä pitää nyt huomioida se, onko uskonnon edes teoriassa mahdollista olla oikeassa. Jokainen lienee samaa mieltä siitä, että yhdestä, kahdesta, sadasta, tuhannesta tai edes miljoonasta ihmisestä ei ole mahdollista tulla kahden metrin mittaista kolmivuotiaana, vaikka sille kuinka olettaisi todennäköisyyden.
Väitätkö, että jumalan tai jumalten olemassaolo on todistettu mahdottomaksi?
Vierailija kirjoitti:
""Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa.""
Kyllä mutta samalla jokaisen eri uskomuksen kohdalla todennäköisyys laskee. Jos meillä olisi vaikka vain kristinusko ja islam niin tapauksessa jossa jumala on olemassa, kummankin mahdollisuus olla oikeassa on 50%. Jos lisäämme mukaan 8 muuta uskontoa, kristinuskon mahdollisuus olla se oikea on enää 10%. Kun lisäämme sitten maailman kaikki tunnetut uskonnot, mahdollisuus kristinuskon oikeellisuudelle on jo aika mitätön.
Eihän se noin mene. Vaikka uskontoja olisi yhtä monta kuin ihmisiäkin, aina on mahdollista että kaikki ovat väärässä mutta jumala on silti olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
""Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa.""
Millaisen todennäköisyyden antaisit vaikka sille että puhtaasti arvailemalla ja uskomuksiin pohjautuen joku saisi vaikka suhteellisuusteorian ihan oikein? Uskontojen kohdalla kun ei riitä se että ollaan oikeassa että on joku vähän tietynlainen jumala, pitää saada vielä koko se uskonnon oppi ja opetukset ihan oikein.
Kuinka moni uskonto väittää perustuvansa puhtaaseen arvailuun?
Ei tietenkään väitä niin, mutta käytännössä perustuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
""Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa.""
Kyllä mutta samalla jokaisen eri uskomuksen kohdalla todennäköisyys laskee. Jos meillä olisi vaikka vain kristinusko ja islam niin tapauksessa jossa jumala on olemassa, kummankin mahdollisuus olla oikeassa on 50%. Jos lisäämme mukaan 8 muuta uskontoa, kristinuskon mahdollisuus olla se oikea on enää 10%. Kun lisäämme sitten maailman kaikki tunnetut uskonnot, mahdollisuus kristinuskon oikeellisuudelle on jo aika mitätön.
Tässä pitää nyt huomioida se, onko uskonnon edes teoriassa mahdollista olla oikeassa. Jokainen lienee samaa mieltä siitä, että yhdestä, kahdesta, sadasta, tuhannesta tai edes miljoonasta ihmisestä ei ole mahdollista tulla kahden metrin mittaista kolmivuotiaana, vaikka sille kuinka olettaisi todennäköisyyden.
Väitätkö, että jumalan tai jumalten olemassaolo on todistettu mahdottomaksi?
Luonnontieteellisestä näkökulmasta ne on mahdottomia. Toinen on tietenkin määrittelykysymys. Me olisimme jumalia parin tuhannen vuoden takaisille ihmisille nykylaitteidemme kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Niin, me siis TIEDÄMME, että kolikonheitosta voi seurata joko kruuna tai klaava, mutta emme tiedä, onko uskonnon mahdollista olla oikeassa jumalan olemassaolon (tai minkään muunkaan asian) suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Eipäs, vaan vaihtoehtoja perunan kasvamiselle järvessä on 2, joista toisen todennäköisyys on 1 ja toisen 0.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Eipäs, vaan vaihtoehtoja perunan kasvamiselle järvessä on 2, joista toisen todennäköisyys on 1 ja toisen 0.
Mutta tuohan on selvää todennäköisyyttä laskemattakin. Todennäköisyyslaskennan tarkoitus on selvittää epävarmojen asioiden toteutumista.
"Kuinka moni uskonto väittää perustuvansa puhtaaseen arvailuun? "
Ei yksikään mutta sillä ei ole välillä mitä ne sanovat. Eri uskontojen opit ovat niin erilaisia että valtava määrä ihan keksittyä tietoa on otettu uskonnolliseksi opiksi vaikka joku uskonto saisikin joitain asioita oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Eipäs, vaan vaihtoehtoja perunan kasvamiselle järvessä on 2, joista toisen todennäköisyys on 1 ja toisen 0.
Mutta tuohan on selvää todennäköisyyttä laskemattakin. Todennäköisyyslaskennan tarkoitus on selvittää epävarmojen asioiden toteutumista.
Todennäköisyyslaskenta on matemaatiikkaa, jonka tarkoituksena on selvittää eri vaihtiehtojen todennäköisyydet.
"Eihän se noin mene. Vaikka uskontoja olisi yhtä monta kuin ihmisiäkin, aina on mahdollista että kaikki ovat väärässä mutta jumala on silti olemassa. "
Puhut nyt eri asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Eipäs, vaan vaihtoehtoja perunan kasvamiselle järvessä on 2, joista toisen todennäköisyys on 1 ja toisen 0.
Mutta tuohan on selvää todennäköisyyttä laskemattakin. Todennäköisyyslaskennan tarkoitus on selvittää epävarmojen asioiden toteutumista.
Todennäköisyyslaskenta on matemaatiikkaa, jonka tarkoituksena on selvittää eri vaihtiehtojen todennäköisyydet.
Aivan, mutta on turha laskea todennäköisyyksiä varmoiksi tiedetyille asioille.
Esim. todennäköisyys elämälle universumissa on 1, mutta maapallon ulkopuolella määrittelemätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Eipäs, vaan vaihtoehtoja perunan kasvamiselle järvessä on 2, joista toisen todennäköisyys on 1 ja toisen 0.
Mutta tuohan on selvää todennäköisyyttä laskemattakin. Todennäköisyyslaskennan tarkoitus on selvittää epävarmojen asioiden toteutumista.
Todennäköisyyslaskenta on matemaatiikkaa, jonka tarkoituksena on selvittää eri vaihtiehtojen todennäköisyydet.
Aivan, mutta on turha laskea todennäköisyyksiä varmoiksi tiedetyille asioille.
Esim. todennäköisyys elämälle universumissa on 1, mutta maapallon ulkopuolella määrittelemätön.
Sinä voit pitää sitä turhana, mutta todennäköisyys on puhdasta matematiikkaa joka ei ota sellaisiin asioihin mitään kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olet väärässä. Todennäköisyys sille, että joku olemassaoleva uskomus on oikea, on sitä suurempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on olemassa."
Puhtaasti matemaattisesti kyllä. Unohdat kuitenkin että nämä ovat aika villejä veikkauksia huomioiden sen mitä olemme voineet tieteellisesti maailmasta havaita joten jo niiden lähtökohtainen mahdollisuus olla oikeita on heikko.
Lisäksi pitää huomioida että valtava kirjo erilaisia uskomuksia (joista vääjäämättä muut kuin korkeintaan yksi oikeita) kertoo ihmisen vahvasta taipumuksesta uskoa tiukasti myös uskomuksiin jotka ovat taatusti vääriä. Jos tuhat uskomusta on ihan vääriä veikkauksia niin on epätodennäköistä että se tuhannes ensimmäinen olisi sen parempi tai perustellumpi veikkaus.
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.
Höpsis. Kun maailman ensimmäinen 2-puolinen kolikko tehtiin, todennäköisyys sille tuleeko kolikonheitosta kruuna vai klaava oli olemassa ja pystyttiin laskemaan jo ennen kuin kukaan oli heittänyt kolikkoa.
Nyt vertauksesi ei mennyt kyllä ihan putkeen. Kolikon heitolla on yleensä 2 lopputulosta. Perunan kasvulle järven pohjassa sen sijaan on vain yksi vaihtoehto: Ei Kasva.
Eipäs, vaan vaihtoehtoja perunan kasvamiselle järvessä on 2, joista toisen todennäköisyys on 1 ja toisen 0.
Mutta tuohan on selvää todennäköisyyttä laskemattakin. Todennäköisyyslaskennan tarkoitus on selvittää epävarmojen asioiden toteutumista.
Todennäköisyyslaskenta on matemaatiikkaa, jonka tarkoituksena on selvittää eri vaihtiehtojen todennäköisyydet.
Aivan, mutta on turha laskea todennäköisyyksiä varmoiksi tiedetyille asioille.
Esim. todennäköisyys elämälle universumissa on 1, mutta maapallon ulkopuolella määrittelemätön.
Sinä voit pitää sitä turhana, mutta todennäköisyys on puhdasta matematiikkaa joka ei ota sellaisiin asioihin mitään kantaa.
Juu, en väittänytkään, että matematiikka ottaisi kantaa yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
"Eihän se noin mene. Vaikka uskontoja olisi yhtä monta kuin ihmisiäkin, aina on mahdollista että kaikki ovat väärässä mutta jumala on silti olemassa. "
Puhut nyt eri asiasta.
Miten niin muka? Vastasin viestiin jossa väitettiin, että todennäköisyys minkä tahansa yksittäisen uskomuksen paikkaansapitävyyteen on sitä pienempi mitä enemmän erilaisia uskomuksia on. Eihän tässä viestissä ole mitään järkeä:
"Kyllä mutta samalla jokaisen eri uskomuksen kohdalla todennäköisyys laskee. Jos meillä olisi vaikka vain kristinusko ja islam niin tapauksessa jossa jumala on olemassa, kummankin mahdollisuus olla oikeassa on 50%. Jos lisäämme mukaan 8 muuta uskontoa, kristinuskon mahdollisuus olla se oikea on enää 10%. Kun lisäämme sitten maailman kaikki tunnetut uskonnot, mahdollisuus kristinuskon oikeellisuudelle on jo aika mitätön."
Todennäköisyys sille, että esim. kristinusko on oikeassa, ei riipu tippaakaan siitä kuinka monta muuta uskontoa maailmassa on.
Alue: Aihe vapaa
Puhtaan matemaattisesti todennäköisyyden määrittäminen edellyttää toteutuneita tapauksia.
Todennäköisyys sille, kasvaako järven pohjassa perunaa ei muutu miksikään siitä, otammeko huomioon vain Suomen järvet, Euroopan järvet, vai koko maailman järvet. Ensin pitää löytää se ensimmäinen järvi, jonka pohjassa perunaa kasvaa.