Sappikivipotilasta ei suostuttu uudelleen tutkimaan, vaan pistettiin psykiatriselle. Päätyi laajennettuun itsemurhaan
Siis mikä Suomen terveydenhoitoa vaivaa? Ihmistä ei suostuta tutkimaan ja jälkikäteen vähätellään, että kun potilas ei ollut keltainen. Ei siinä heti tule keltaisuutta ja sappikivikohtausten luonne onkin just sitä, että kovat kivut tulee ja menee, niinkuin tällä naisella. Ne kivut on tosi kovat oikeasti! Hänellä oli jo todettu sappikivet 10 päivää aiemmin, kun hakeutui taas päivystykseen ja hänet pistetään psykiatriselle!
https://www.is.fi/perhe/art-2000011991561.html
"Joulukuun 14. päivä vuonna 2018 vatsan ultraäänitutkimuksessa Kaisalla todettiin kolme sappikiveä, mutta ei muita poikkeavuuksia. Sappikiviä ei operoitu. Kaisalle varattiin kontrolliaika, jonka hän itse perui.
Kivut yltyivät niin sietämättömän koviksi, että Kaisa piti viedä sairaalaan. Sinne jouduttiin lähtemään myös perheen viimeisen yhteisen jouluaaton iltana.
Kaisan vastaanotti psykiatrinen sairaanhoitaja, päivystävänä lääkärinä oli lääketieteen kandidaatti. Papereihin on kirjattu, että Kaisa tuli hoitoon voimakkaan vatsakivun vuoksi, mutta uusia vatsan alueen tutkimuksia ei tarvita.
”Keskustelussa potilaasta syntyi voimakkaan ahdistunut vaikutelma. Varsinaista psykoottisuutta ei todettu, mutta kivun voimakas kokemus ja myös oma vahva epäily raskasmetallimyrkytyksestä viittasivat realiteetintajun häiriintymiseen.”
Kaisa lähetettiin kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle diagnooseilla vaikea-asteinen masennustila ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Vasta kuolonkolarin jälkeen tehdyssä ruumiinavauksessa paljastui, että yksi Kaisan sappikivistä oli kiilautunut sappitiehyeeseen.
– Olin vihainen. Tämä asia olisi ollut hoidettavissa, Antti sanoo.
Kaisan isä laati valituksen Valviraan. Kaisaa hoitaneet lääkärit selittivät, etteivät he osanneet epäillä tiehyen ongelmia, sillä Kaisa ei kuulunut tyypilliseen riskiryhmään ja häneltä puuttui ominainen oire, keltaisuus. Lääkärit kuvailivat Kaisaa ”haastavaksi” potilaaksi.
Valviran mukaan Kaisan hoidossa ei tehty virheitä."
"Seitsemän vuotta sitten suomalainen perheenisä menetti hetkessä kaiken. Hänen vaimonsa surmasi itsensä ja parin kaksi pientä poikaa. Kun mies sai vaimonsa puhelimen auki, paljastuivat musertavat päiväkirjamerkinnät ja hirmuteon lohduton motiivi. Nyt perheensä menettänyt mies kertoo koko tarinan. Hän uskoo, että äidin ja lasten kuolema olisi voitu estää."
Kommentit (1183)
Ei hullujen horinoista ota selkoa. Hoitokin turhaa kun netistä löytyy diagnoosit ja lääkkeet jätetään ottamatta.
Harmi vain että tappoi lapsensa
Sitten kun lääkärit eivät kuuntele, eivät ota todesta, eivät tutki, systeemiin ei muodostu oikeaa tilaa ihmisen terveydestä. Minä olen julkisen rekisterissä perusterve vaihdevuosi-ikäinen masentunut. Siitä syystä perussairaus itsessään puuttuu ja sitä myötä myös liitännäissairaudet jäävät tutkimatta tai tulkitaan väärin.
Viimeisin oli se, kun julkisen ihotautilääkäri ehdotti minun kanssani Keskustelematta kertaakaan jatkohoidoksi valohoitoa. Vaikka olen tällä hetkellä niin allerginen uv- säteilylle, etten voi mennä auringonpaisteessa ulos.
Pahin oli se, että vaikka allergiakohtauksista osa oli anafylaktisia, piti Epipen hakea yksityiseltä. Taas meni satasia siihen ja puuttuu kirjaukset julkisen järjestelmästä.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää ja kolahti todella syvälle. Joitakin vuosia sitten kärsin todella rajuista kipukohtauksista ja jouduin käymään päivystyksessä muutaman kerran. Sain asiallista kohtelua ja koen, että minut otettiin tosissaan, vaikka sapesta ei löytynyt lopulta kuin nelisen kiveä. Myös muut vaihtoehdot suljettiin pois. Eli olin suunnilleen samassa tilanteessa, kuin Kaisa, mutta sain apua, koska olin ns. normaali, sopivien raamien sisälle soveltuva tavallinen potilas.
Ei vaan koska osuit lääkärille, joka halusi hoitaa sinut.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat outoa porukkaa, välillä ollaan vaan niin tavallista ihmistä joita pitää ymmärtää kun he käyvät töissä ja sitten välillä ollaan niin selvännäkijöitä, että yksi ihokarva kertoo näille "viisaille oppineille" koko sielun elämän potilaasta. Päättäkää jo mitä olette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää ja kolahti todella syvälle. Joitakin vuosia sitten kärsin todella rajuista kipukohtauksista ja jouduin käymään päivystyksessä muutaman kerran. Sain asiallista kohtelua ja koen, että minut otettiin tosissaan, vaikka sapesta ei löytynyt lopulta kuin nelisen kiveä. Myös muut vaihtoehdot suljettiin pois. Eli olin suunnilleen samassa tilanteessa, kuin Kaisa, mutta sain apua, koska olin ns. normaali, sopivien raamien sisälle soveltuva tavallinen potilas.
Ei vaan koska osuit lääkärille, joka halusi hoitaa sinut.
Voi olla, mutta asioin muutaman lääkärin kanssa ja kaikki olivat yhtä asiallisia. Pääsin leikkaukseen suhteellisen nopeasti ja kivut loppuivat siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ei hullujen horinoista ota selkoa. Hoitokin turhaa kun netistä löytyy diagnoosit ja lääkkeet jätetään ottamatta.
Harmi vain että tappoi lapsensa
Häneltä oli ultrassa löydetty kivet 10 päivää aiemmin.
Tuli sappikivikohtauksessa sairaalaan, eikä tutkittu eikä hoidettu.
Mulla oli kaksi erittäin kookasta sappikiveä kiilautunut sappitiehyeeseen ja se kipu oli järjettömän kovaa 13 tuntia putkeen. Kivet näkyi vatsaultrassa heti ja maksa-arvot oli yli 500. Tämä toki vaati neljä eri turhaa reissua päivystykseen noin kahden viikon aikajaksolla ja jopa yksityiselle, joista aina käännytettiin pois "närästyksenä" sen kummemmin tutkimatta. Vasta vika lääkäri sairaalan yöpäivystyksessä suostui tutkimaan, sanoi heti, että epäilee sappikiviä, verikokeet kaikki otti ja pääsin aamulla vatsaultraan, jossa noi kivet sitten löytyi. Sille tielle jäin, eipä päästetty sairaalasta pois. Sappirakossa oli pitkäaikainen tulehdus ja se leikattiin pois alle viikossa. Makuuttivat ja tutkivat verikokeita joka päivä, kunnes sitten leikattiin pois.
Eli minä olin potilas, joka hakeutui yhä uudelleen hoitoon ja käännytettiin pois.
Miehellä oli kauan veristä virtsaa. Joskus jo aiemmin vähän Sanottiin vaan,että seuraa jos pahenee tai nousee kuume. Verikokeet oli ihan hyviä HB vaan tosi alhaalla. Vihdoin pääsi noista tutkimuksiin. Ultran jälkeen oli tähystys leikkaus kasvain Polo virtsarakossa. Oli että iso tuumori. Todennäköisesti on syöpä. Maksa arvot aina olleet hyviä. Nyt makssa oli joku musta piste tai läikkä. Tuloksia ei ole tullut vielä. Kaikki tapahtui tosi hitaasti ainkin 5 kk. Meille nämä asiat ovat vielä aivan uusia. Läheisillä ja tutuilla on kyllä monella ollut syöpä. Hyviä neuvoja ollaan saatu. Ihmettelivät kun ei heti otettu ultraa. Tieto ei edes kulje sairaalassa vaikka samassa talossa kaikki tapahtuu. Sai punasoluja ja nyt viimeksi rautaa.
Leikkauksesta seuraavana aamuna tuli kotiin. Kyllä oli sen päivän iihan todella huonona. Miten iäkäs ihminen tuon pärjää, jos on vielä yksin asuva. Tai jolla käy vaan kotipalvelu
Laadukasta suomalaista terveydenhuoltoa. Miten tuollaisesta voidaan edes laittaa psykiatriselle, jos potilas valittaa kipua ja kertoo epäilevänsä raskasmetallimyrkytystä. Ensin pitäisi se kipu tutkia. Suomessa ei muutenkaan edes itsetuhoiset potilaat tahdo päästä hoitoon, joten ihmettelen miksi potilas on ohjattu psykiatriselle sen vuoksi et on arvannut omien kipuoireidensa syyn väärin. Aika ylimielistä, että terveydenhuollon henkilökunta olettaa asiakkaan valentelevan kivuista tai olevan harhainen sen sijaan, että tutkisivat fyysiset syyt kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Laadukasta suomalaista terveydenhuoltoa. Miten tuollaisesta voidaan edes laittaa psykiatriselle, jos potilas valittaa kipua ja kertoo epäilevänsä raskasmetallimyrkytystä. Ensin pitäisi se kipu tutkia. Suomessa ei muutenkaan edes itsetuhoiset potilaat tahdo päästä hoitoon, joten ihmettelen miksi potilas on ohjattu psykiatriselle sen vuoksi et on arvannut omien kipuoireidensa syyn väärin. Aika ylimielistä, että terveydenhuollon henkilökunta olettaa asiakkaan valentelevan kivuista tai olevan harhainen sen sijaan, että tutkisivat fyysiset syyt kunnolla.
Nimenomaan tämä on tämän ketjun pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää ja kolahti todella syvälle. Joitakin vuosia sitten kärsin todella rajuista kipukohtauksista ja jouduin käymään päivystyksessä muutaman kerran. Sain asiallista kohtelua ja koen, että minut otettiin tosissaan, vaikka sapesta ei löytynyt lopulta kuin nelisen kiveä. Myös muut vaihtoehdot suljettiin pois. Eli olin suunnilleen samassa tilanteessa, kuin Kaisa, mutta sain apua, koska olin ns. normaali, sopivien raamien sisälle soveltuva tavallinen potilas.
Ei vaan koska osuit lääkärille, joka halusi hoitaa sinut.
Voi olla, mutta asioin muutaman lääkärin kanssa ja kaikki olivat yhtä asiallisia. Pääsin leikkaukseen suhteellisen nopeasti ja kivut loppuivat siihen.
Tiedätkö, että minäkin olen ollut ystävällinen ja tapaamiset lääkärien kanssa miellyttäviä. Käytökseni ja yhteuskuntaluoksn osalta olen unelmapotilas. Mutta ei se silti ole auttanut siihen, että sairautta olisi hoidettu tai tutkittu. Olen saanut empatiaa ja tyhjää tukea jne. Ja labroja, joissa ei ole mitään vikaa. Mutta se on jäänyt siihen. Olen liian asiallinen ja vahvan oloinen ollakseni oikeasti vakavasti sairas.
Asia on vähän turhan ajankohtainen. En epäile raskasmetalleja, rokotteita tai viisgeetä. Mutta kun on noita mielenterveysongelmia. Saa aika tarkkaan harkita sanansa. Ei saa vaikuttaa ahdistuneelta, mutta jos taas vaikuttaa ettei ole riittävän kipeä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää ja kolahti todella syvälle. Joitakin vuosia sitten kärsin todella rajuista kipukohtauksista ja jouduin käymään päivystyksessä muutaman kerran. Sain asiallista kohtelua ja koen, että minut otettiin tosissaan, vaikka sapesta ei löytynyt lopulta kuin nelisen kiveä. Myös muut vaihtoehdot suljettiin pois. Eli olin suunnilleen samassa tilanteessa, kuin Kaisa, mutta sain apua, koska olin ns. normaali, sopivien raamien sisälle soveltuva tavallinen potilas.
Ei vaan koska osuit lääkärille, joka halusi hoitaa sinut.
Jännä kun sitten on joku lääkäri joka haluaa kuunnella ja auttaa, tulee sellainen olo että on itse väärässä ja tosiasiassa huijaamassa suomalaista terveydenhuoltoa.
Menee konseptit sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Sappikivi kohtaus on yksi pahimmista kivuista, kokemusta on.
Samaa mieltä, aivan järkyttävät kivut. Itsekin kävin useita kertoja päivystyksessä kipujen takia, kunnes vihdoin sappirakko tulehtuu niin pahasti, että päädyin päivystysleikkaukseen. Tai no päivystys ja päivystys, odotin leikkausta sairaalassa 2 vrk, kun aina tuli kiireellisempiä potilaita. Ei siinä mitään, ymmärrän se hyvin, mutta aika ankeaa oli syömisen ja juomisen kanssa.
Kaisan tarina on todella surullinen, miten tuollainen voi olla mahdollista Suomessa?
Noin kymmenestä lääkäristä, joiden luona olen käynyt sairauteni vuoksi, kaksi on ihan aidosti halunnut auttaa ja toinen heistä otti minut potilaaksi aktiivisesti. Siinä vaiheessa en enää edes uskonut, että saisin mistään hoitoa, joten en olisi edes itse ymmärtänyt että niin tiivis lääkärikontakti on edes mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sappikivi kohtaus on yksi pahimmista kivuista, kokemusta on.
Samaa mieltä, aivan järkyttävät kivut. Itsekin kävin useita kertoja päivystyksessä kipujen takia, kunnes vihdoin sappirakko tulehtuu niin pahasti, että päädyin päivystysleikkaukseen. Tai no päivystys ja päivystys, odotin leikkausta sairaalassa 2 vrk, kun aina tuli kiireellisempiä potilaita. Ei siinä mitään, ymmärrän se hyvin, mutta aika ankeaa oli syömisen ja juomisen kanssa.
Kaisan tarina on todella surullinen, miten tuollainen voi olla mahdollista Suomessa?
Karsea tapaus ja karsea on lääkäreiden vastine valitukseen:
"Kaisan isä laati valituksen Valviraan. Kaisaa hoitaneet lääkärit selittivät, etteivät he osanneet epäillä tiehyen ongelmia, sillä Kaisa ei kuulunut tyypilliseen riskiryhmään ja häneltä puuttui ominainen oire, keltaisuus. Lääkärit kuvailivat Kaisaa ”haastavaksi” potilaaksi.
Valviran mukaan Kaisan hoidossa ei tehty virheitä."
Vierailija kirjoitti:
Asia on vähän turhan ajankohtainen. En epäile raskasmetalleja, rokotteita tai viisgeetä. Mutta kun on noita mielenterveysongelmia. Saa aika tarkkaan harkita sanansa. Ei saa vaikuttaa ahdistuneelta, mutta jos taas vaikuttaa ettei ole riittävän kipeä....
Konkretisoi asia. Kerro, mitä et kykene tekemään ja miksi (joku fyysinen kuvaus eli ei jaksa = en fyysisesti kykene nostamaan kuten ennen tai mielletäön masennukseksi).
Käytä kipuasteikkoa ja voit pisteyttää muutakin. Jos on argumentti, jolla voit erottaa sairauden henkisestä, käytä sitä.
Lähes kaikilla vakavilla sairauksilla on lopulta myös henkinen vaikutus. Syöpä sairaat saavat jopa automaattisesti keskustelutukea, siellä se tunnustetaan.
Kauhea oli se Tapani Kansan tapaus.
Luotetaan aivan liikka verikokeitten tai ultraan tuloksiin. Jos ei niissä mitään näy, niin, sitten harvoin aletaan tutkia tarkemmin. Vaikka kuinka pyytää, niin pidetään jopa,että liioittelee tilaansa. Samoin käy, myös röntgen kuvissa. Magneetti kuvaan on todella vaikea päästä.