Lue keskustelun säännöt.
Sappikivipotilasta ei suostuttu uudelleen tutkimaan, vaan pistettiin psykiatriselle. Päätyi laajennettuun itsemurhaan
26.07.2026 |
Siis mikä Suomen terveydenhoitoa vaivaa? Ihmistä ei suostuta tutkimaan ja jälkikäteen vähätellään, että kun potilas ei ollut keltainen. Ei siinä heti tule keltaisuutta ja sappikivikohtausten luonne onkin just sitä, että kovat kivut tulee ja menee, niinkuin tällä naisella. Ne kivut on tosi kovat oikeasti! Hänellä oli jo todettu sappikivet 10 päivää aiemmin, kun hakeutui taas päivystykseen ja hänet pistetään psykiatriselle!
https://www.is.fi/perhe/art-2000011991561.html
"Joulukuun 14. päivä vuonna 2018 vatsan ultraäänitutkimuksessa Kaisalla todettiin kolme sappikiveä, mutta ei muita poikkeavuuksia. Sappikiviä ei operoitu. Kaisalle varattiin kontrolliaika, jonka hän itse perui.
Kivut yltyivät niin sietämättömän koviksi, että Kaisa piti viedä sairaalaan. Sinne jouduttiin lähtemään myös perheen viimeisen yhteisen jouluaaton iltana.
Kaisan vastaanotti psykiatrinen sairaanhoitaja, päivystävänä lääkärinä oli lääketieteen kandidaatti. Papereihin on kirjattu, että Kaisa tuli hoitoon voimakkaan vatsakivun vuoksi, mutta uusia vatsan alueen tutkimuksia ei tarvita.
”Keskustelussa potilaasta syntyi voimakkaan ahdistunut vaikutelma. Varsinaista psykoottisuutta ei todettu, mutta kivun voimakas kokemus ja myös oma vahva epäily raskasmetallimyrkytyksestä viittasivat realiteetintajun häiriintymiseen.”
Kaisa lähetettiin kolmeksi viikoksi psykiatriselle osastolle diagnooseilla vaikea-asteinen masennustila ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Vasta kuolonkolarin jälkeen tehdyssä ruumiinavauksessa paljastui, että yksi Kaisan sappikivistä oli kiilautunut sappitiehyeeseen.
– Olin vihainen. Tämä asia olisi ollut hoidettavissa, Antti sanoo.
Kaisan isä laati valituksen Valviraan. Kaisaa hoitaneet lääkärit selittivät, etteivät he osanneet epäillä tiehyen ongelmia, sillä Kaisa ei kuulunut tyypilliseen riskiryhmään ja häneltä puuttui ominainen oire, keltaisuus. Lääkärit kuvailivat Kaisaa ”haastavaksi” potilaaksi.
Valviran mukaan Kaisan hoidossa ei tehty virheitä."
"Seitsemän vuotta sitten suomalainen perheenisä menetti hetkessä kaiken. Hänen vaimonsa surmasi itsensä ja parin kaksi pientä poikaa. Kun mies sai vaimonsa puhelimen auki, paljastuivat musertavat päiväkirjamerkinnät ja hirmuteon lohduton motiivi. Nyt perheensä menettänyt mies kertoo koko tarinan. Hän uskoo, että äidin ja lasten kuolema olisi voitu estää."
Kommentit (828)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki tuossa tapahtui vakava vääryys ja hoitovirhe, mutta ei ole ainoa syy siihen että tuo äiti murhasi itsensä ja lapsensa.
Monet ihmiset kärsivät kovista kivuista ja ovat vakavasti sairaita, mutta eivät koskaan tekisi tuollaista.
Tuo lasten vieminen mukanaan oli mieleltään sairaan teko. Olisi vain tappanut itsensä ja antanut lasten elää.
Miehet tappavat lapset kostoksi, naiset yleensä uskovat, että on lapsille parempi ottaa heidät mukaan.
Väität siis jotenkin että naisten teko on ymmärrettävämpi? Sairasta!
Ymmärrettävämpi kyllä. Älä sekoita sitä hyväksyntään tai muuta sontaa.
Ei se minusta ole yhtään sen ymmärrettävämpi. Yhtä itsekäs teko kuin se, että isä tappaa lapset kostoksi.
Toisessa motiivina on viha/katkeruus ja toisessa rakkaus. Lopputulos on toki sama.
Rakkaus? Kun tappaa omat lapset niin sinusta kyseessä on rakkaus?
Mene hoitoon, oikeasti.
No sinusta ei kyllä olisi psykologiksi.
Ainakin sua paremmaksi. Mielestäsi tappaminen rakkauden vuoksi on on, hän kyseenalaistaa ja kehottaa sua hoitoon. Kumpikohan on lopulta fiksumpi.
On on mitä? Moraaliarvostelmat eivät kuuluneet tähän keskustelunpätkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. kivunhoidossa Suomi on kehitysmaa. Ei senkään pitäisi olla rakettitiedettä, jos muualla pystytään hoitamaan kipua paljon tehokkaammin ja ihmimillisemmin.
Tähän pitäisi tarttua ja heti. Jos jotain lääketieteeltä ylipäätään toivotaan niin se on apua tuskaan kivuliaissa sairauksissa.
Vahvoja opiaatteja ei myönnetä kovaan kipuun vaan burana ja panadol
Vahvoja opioideja käytetään kun on tarvetta eli leikkauksen jälkeen ja syöpäkivun hoidossa. Aika harvoin on järkevää kirjoittaa kotiin kuukauden annos Oxycontin tabletteja ilman että yritetään purkaa lääkitystä pois.
Amerikan opioidikriisi alkoi jotain 20 vuotta sitten kun alettiin määrätä Oxycontineja kaikille halukkaille ja siellä on satoja tuhansia ihmisiä kuollut opioidien yliannoksiin. Nykyään valtalääke on fentanyyli ja sitä lisätään melkein mihin tahansa katukaupassa myytäviin tabletteihin.
Kroonisen kivun hoidossa opioidit ovat huono vaihtoehto kun toleranssi vain kasvaa ja lopputuloksena elimistön kyky saada mielihyvää muista asioista kuten ruoasta, musiiikista, seksistä jne. häviää.
Kyllä opioidien määrää voidaan aina nostaa. Niiden tulisi olla kivunhoidon keskiössä.
Se voi olla sinun mielipiteesi mutta lääkärikunta ei halua samanlaista tilannetta kuin Amerikassa missä määrätään Oxycontineja liberaalisti. Siellä tehdään potilaista narkomaaneja aika pienen leikkauksen jälkeen kun kirjoitetaan kuukauden kuuri Oxycontineja. Jos tähän mennään Suomessa niin se tarkoittaa että katukauppaan päätyy entistä enemmän lääkkeitä ja ihmisiä kuolee yliannoksiin.
Vaativuusoireista ja rokotekriittisyydestä kärsivä mielisairas sai sappivaivoja ja tappoi lapsensa ja itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vaativuusoireista ja rokotekriittisyydestä kärsivä mielisairas sai sappivaivoja ja tappoi lapsensa ja itsensä.
Muiden vika!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki tuossa tapahtui vakava vääryys ja hoitovirhe, mutta ei ole ainoa syy siihen että tuo äiti murhasi itsensä ja lapsensa.
Monet ihmiset kärsivät kovista kivuista ja ovat vakavasti sairaita, mutta eivät koskaan tekisi tuollaista.
Tuo lasten vieminen mukanaan oli mieleltään sairaan teko. Olisi vain tappanut itsensä ja antanut lasten elää.
Miehet tappavat lapset kostoksi, naiset yleensä uskovat, että on lapsille parempi ottaa heidät mukaan.
Väität siis jotenkin että naisten teko on ymmärrettävämpi? Sairasta!
Ymmärrettävämpi kyllä. Älä sekoita sitä hyväksyntään tai muuta sontaa.
Ei se minusta ole yhtään sen ymmärrettävämpi. Yhtä itsekäs teko kuin se, että isä tappaa lapset kostoksi.
Toisessa motiivina on viha/katkeruus ja toisessa rakkaus. Lopputulos on toki sama.
Rakkaus? Kun tappaa omat lapset niin sinusta kyseessä on rakkaus?
Mene hoitoon, oikeasti.
No sinusta ei kyllä olisi psykologiksi.
Ainakin sua paremmaksi. Mielestäsi tappaminen rakkauden vuoksi on on, hän kyseenalaistaa ja kehottaa sua hoitoon. Kumpikohan on lopulta fiksumpi.
On on mitä? Moraaliarvostelmat eivät kuuluneet tähän keskustelunpätkään.
Eli moraalilla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa? Jumalauta mitä skeidaa tänne on suollettu ja on ok haukkua kaikkea ilman moraalista selkärankaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö närästyslääkkeitä voisi markkinoida perhesurmien ehkäisemisellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silkkaa välinpitämättömyyttä koko keissi. Täysin turha keissi. Ylimielisyyttä ja ennakkoluuloja. Putkiaivoinen lopputulos. Tunneäly ja tilannetaju loistivat poissaolollaan.
Jep. Äiti jätettiin yksin ja ainoa vaihtoehto oli tämä.
Ainoa vaihtoehto oli valehdella miehelle että lähtee ostamaan keksejä, ottaa lapset mukaan ja läsäyttää auton rekan keulaan?
Ihanko oikeesti ei ollut muuta vaihtoehtoa? Kuten vaikka että olisi mennyt yksin siihen autoon?
Mielisairas äiti murhasi lapsensa. Sellaista sattuu toisinaan maailman onnellisimmassa maassa. Ihmetyttää miksi hullu päästettiin kotiin ja ei tehty lasten huostaanottoa kun puoliso ei näyttänyt olevan ollenkaan kärryillä vaimon mielisairaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella moni saa lähetteen psykiatriselle somaattisen sairauden takia.
Omalla kohdalla kävi niin, että lääkäri halusi lähettää minut psykiatriselle koska lapselleni oli nivelkipuja. Se oli todella outoa. En ollut mitenkään hysteerinen enkä paniikissa. Kävin vaan ihan normaalisti lääkärissä lapsen kanssa ja pyysin lasta kertomaan lääkärille oireistaan.
Myöhemmin lapsella diagnosoitiin somaattinen sairaus, joka aiheutti niitä kipuja.
Ehkä epäili, että sinulla on Münchausen by proxy?
Niin kun se on niin yleinen diagnoosi /s
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti he ehtivät ottaa Jeesuksen sydämmiinsä ennenkuin saivat kutsun Taivaan kotiin, etteivät joudu kadotukseen ja viettämään iäisyyttään Tulisessa järvessä suiippomunaisten demoonien ahdistamina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. "
Sappikivikohtauksessa kipu ei ole jatkuvaa. Se kestää yleensä vain 15 min tai pari tuntia. Maksimissaan jotain 14 tuntia putkeen.
Kipujen välillä voi olla jopa kuukausia väliä. Tai siten tulee kerran viikossa. Sappikivikohtauksissa ne kivut tulee ja menee, se ei ole taukoamatonta kipua.
Niin silloin kun se kivi irtoaa ja poistuu kehosta.
Ymmärtääkseni tällä Kaisalla kuitenkin kivi oli juuttunut pysyvästi siihen tiehyeeseen, eli kivut olivat varmaan helvetilliset ja jatkuvat.
Mies ainakin kertoi että välillä ei ollut kipuja.Kun tiesi että on sappikivet niin olisi voinut mennä vaikka yksityiselle niin olisi ultrassa nähty juuttunut kivi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki tuossa tapahtui vakava vääryys ja hoitovirhe, mutta ei ole ainoa syy siihen että tuo äiti murhasi itsensä ja lapsensa.
Monet ihmiset kärsivät kovista kivuista ja ovat vakavasti sairaita, mutta eivät koskaan tekisi tuollaista.
Tuo lasten vieminen mukanaan oli mieleltään sairaan teko. Olisi vain tappanut itsensä ja antanut lasten elää.
Miehet tappavat lapset kostoksi, naiset yleensä uskovat, että on lapsille parempi ottaa heidät mukaan.
Väität siis jotenkin että naisten teko on ymmärrettävämpi? Sairasta!
Ymmärrettävämpi kyllä. Älä sekoita sitä hyväksyntään tai muuta sontaa.
Ei se minusta ole yhtään sen ymmärrettävämpi. Yhtä itsekäs teko kuin se, että isä tappaa lapset kostoksi.
Toisessa motiivina on viha/katkeruus ja toisessa rakkaus. Lopputulos on toki sama.
Rakkaus? Kun tappaa omat lapset niin sinusta kyseessä on rakkaus?
Mene hoitoon, oikeasti.
No sinusta ei kyllä olisi psykologiksi.
Ainakin sua paremmaksi. Mielestäsi tappaminen rakkauden vuoksi on on, hän kyseenalaistaa ja kehottaa sua hoitoon. Kumpikohan on lopulta fiksumpi.
On on mitä? Moraaliarvostelmat eivät kuuluneet tähän keskustelunpätkään.
Eli moraalilla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa? Jumalauta mitä skeidaa tänne on suollettu ja on ok haukkua kaikkea ilman moraalista selkärankaa.
Tarkoitin omaa keskusteluani vastapuolen kanssa. Puhuin siitä, miten nainen, joka rakastaa lapsiaan, tappaa heidät juuri siksi, koska ajattelu on vääristynyt. Mutta kaikki mikä on tulkittavissa väärin, tulkitaan väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrän, vaan en hyväksy. Tekoa siis.
joku jo täällä kirjoittikin että jatkuva kipu käy psyyken päälle. Vaikka välissä oli kivuttomiakin hetkiä tekstin mukaan niin voihan tuon sanoa olleen jo kroonista. on se kipu aivan äärimmäistä henkistä tai fyysistä kipua niin jatkuvana ei ole mikään ihme että siinä alkaa jo pää pettää. Vielä kun hoito tai sen puute on ollut tuollaista, psykan osastolle vaan niin en todella hämmästele ollenkaan, olen vain surullinen tuosta kohtalosta johon lopulta pojatkin joutuivat osallisiksi. Lähipiiristä on kokemusta, millaiseksi kärsimys ja se kun pää ei oikein enää kestä sitä kuormaa, vetää ihmisen ja tuossa ylittyi jokin raja. Ja mitä tulee terveydenhuoltoon, tämä ei edes yllätä vaan vetää äärettömän vihaiseksi. Minäkään en luota enää Suomen terveydenhuoltoon enkä edes välttämättä hakeudu lääkäriin vaikka tarvitsisi, niin monta kertaa olen kokenut ettei apua saa. Tai pahimmillaan ns hoito on johtanut vakaviin virheisiin. Ihmettelen aina kuullessani kun joku on apua ja hoitoa hyvällä lykyllä saanut ja vieläpä ilman tappelua. Kohta varmasti luunmurtumastakin lähetetään psykiatrian osastolle tai sanotaan että stressiä se vaan on. Täysi halveksunta tälle meiningille mihin kaikki on mennyt. Rukoilen vain etten minä tai läheiseni sairastu vakavasti täällä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. kivunhoidossa Suomi on kehitysmaa. Ei senkään pitäisi olla rakettitiedettä, jos muualla pystytään hoitamaan kipua paljon tehokkaammin ja ihmimillisemmin.
Tähän pitäisi tarttua ja heti. Jos jotain lääketieteeltä ylipäätään toivotaan niin se on apua tuskaan kivuliaissa sairauksissa.
Vahvoja opiaatteja ei myönnetä kovaan kipuun vaan burana ja panadol
Vahvoja opioideja käytetään kun on tarvetta eli leikkauksen jälkeen ja syöpäkivun hoidossa. Aika harvoin on järkevää kirjoittaa kotiin kuukauden annos Oxycontin tabletteja ilman että yritetään purkaa lääkitystä pois.
Amerikan opioidikriisi alkoi jotain 20 vuotta sitten kun alettiin määrätä Oxycontineja kaikille halukkaille ja siellä on satoja tuhansia ihmisiä kuollut opioidien yliannoksiin. Nykyään valtalääke on fentanyyli ja sitä lisätään melkein mihin tahansa katukaupassa myytäviin tabletteihin.
Kroonisen kivun hoidossa opioidit ovat huono vaihtoehto kun toleranssi vain kasvaa ja lopputuloksena elimistön kyky saada mielihyvää muista asioista kuten ruoasta, musiiikista, seksistä jne. häviää.
Kyllä opioidien määrää voidaan aina nostaa. Niiden tulisi olla kivunhoidon keskiössä.
Vahvojen opioidien käytön lisääminen ei kuulosta järkevältä kun potilaille kehittyy helposti pitkäaikainen riippuvuus. Kun tällainen potilas tulee leikkaukseen niin kivunhoidon kanssa on ongelmia kun opiodeista ei saada kunnolla hyötyä vaan tarvitaan muita lääkkeitä paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo lopputulema ole ollut valitettavasti monien asioiden summa. Nainen on ollut jo valmiiksi uupunut, eikä ole toipunut siitä, sen jälkeen on iskeneet kovat kivut, jotka ovat voineet aiheuttaa univajetta, jonka takia on uupunut entisestään. Taustalla voi olla myös muita, hoitamattomia mielenterveyden sairauksia, joista nainen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kipu voi oikeasti pistää ihmisen sekaisin, mutta harvoin sitä tulee niin vainoharhaiseksi, että itsensä lisäksi teilaa omat lapsensa. Kova, jatkuva kipu kyllä väsyttää, ja kun kroppa eikä mieli saa levättyä, niin kyllä siinä on jaksamisen kanssa äärirajoilla. Sitten vielä lisänä se, etteivät lääkärit - ne, joiden pitäisi selvittää kivun syy ja auttaa sen kanssa - eivät usko potilasta, niin ei mikään ihme, jos ei jaksa nähdä toista päivää ja alkaa etsiä vaihtoehtoisia teorioita kipuun ja hoitokeinoja. En ihmettele, että hän on alkanut etsiä facebook ryhmistä selitystä kivuilleen, mutta kyllä hän on pahasti ollut vainoharhainen kuvitellessaan, että lapsillakaan ei ole mitään toivoa jäljellä.
Itselläni kävi niin, että minulla oli paha kohtutulehdus, jota kukaan lääkäri ei uskonut. Jouduin päivystykseen, jossa minua kehoitettiin aloittamaan masennuslääkitys. Muistan vieläkin, kun lääkäri sanoi minulle, että minä vain kuvittelen kivun ja se kipu ei ole totta, että se on vain minun päässäni. Sitten hän ihmetteli kun raivostuin siitä, että 7 tunnin päivystyksessä odottelun jälkeen (kovissa kivuissa) minulle tarjotaan masennuslääkitystä hoitoon. Hän sanoi, että jos en suostu aloittamaan masennuslääkitystä niin eivät he voi muuta hoitoa tarjota. Lisäksi minulle sanottiin, että tulehduarvoni eivät olleet koholla, mutta myöhemmin näin omakannasta, että arvot olivat todellakin olleet koholla, ja siihen ei oltu reagoitu. Minulla ei kuulema voinut olla kohtutulehdusta, koska en ollut synnyttänyt ja minulla ei ollut kuumetta. Asiasta tietämättömille tiedoksi, että kyseinen tulehdus voi tulla vaikka leikkauksen seurauksena. Itse olin kivuissa viisi viikkoa, ja jouduin lopulta sairaalaan antibioottitippaan. Siinä vaiheessa minusta oikeasti tuntui, että järki lähtee kivun takia, ja en muista esim. sitä, miten päädyin sairaalaan tippaan.
Joten toisaalta en ihmettele sitä, jos vainoharhaisuus pahenee kivun ja huonon kohtelun seurauksena. Kun alan "ammattilaiset" väittävät, ettet voi olla sairas koska joku oire puuttuu, niin kyllä sitä alkaa kyseenalaistaa ihan kaikkea.
Juuri näin. Tuon ymmärtää vasta kun itse on vakavasti sairas ja lääkärien armoilla, eivätkä he kuule mitä heille selittää.
Jos lääkäri tarjosi serotoniinitukea siksi, että pitkäkestoinen kova kipu huvennuttaa serotoniinit kehosta, olisi se pitänyt selittää toisin plus jatkaa oireiden selvittämistä. Nyt vain siis kuittasi mielen tuotoksiksi oireet.
Kaverin kuoli syöpään alle nelikymppisenä, kun lääkärit eivät uskoneet kipuja ja väsymystä. Kävi lääkärissä pari vuotta eikä päässyt enää kotiin syövän löydyttyä ja eli sairaalassa viikon tai pari.
Uusi kipuoire on aina hälytysmerkki ja se pitäisi tutkia. Jos se ei onnistu päivystyksessä niin jotain kautta asiaa pitäisi selvitellä. Valitettavasti tällä hetkellä on hankala päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Jos asiaa huolestuttaa niin yksityislääkäri on yksi vaihtoehto mutta se tietysti maksaa. Jokaisen pitää miettiä mikä on oman terveyden hinta ja onko varaa mennä tutkimuksiiin. Jos kyse on syövästä niin vuoden tai pari odottamalla ennuste ei ainakaan parane.
Kysyisin vaan että mihin meidän verorahat sitten käytetään, jos julkisella puolella ei osata diagnosoida oikein tai lääkitä oikein tai muuten vaan ei hoideta asiallisesti eli jopa lapsia pyöritellään päivystys, sairaala, päivystys, sairaala?
Yöks! Kun tietäisitte ette haluaisi veroeuroja tuollaiseen rikolliseen paskaan käytettävän.
Oliko diblomi-insinööri vai AMK?
Vierailija kirjoitti:
ymmärrän, vaan en hyväksy. Tekoa siis.
joku jo täällä kirjoittikin että jatkuva kipu käy psyyken päälle. Vaikka välissä oli kivuttomiakin hetkiä tekstin mukaan niin voihan tuon sanoa olleen jo kroonista. on se kipu aivan äärimmäistä henkistä tai fyysistä kipua niin jatkuvana ei ole mikään ihme että siinä alkaa jo pää pettää. Vielä kun hoito tai sen puute on ollut tuollaista, psykan osastolle vaan niin en todella hämmästele ollenkaan, olen vain surullinen tuosta kohtalosta johon lopulta pojatkin joutuivat osallisiksi. Lähipiiristä on kokemusta, millaiseksi kärsimys ja se kun pää ei oikein enää kestä sitä kuormaa, vetää ihmisen ja tuossa ylittyi jokin raja. Ja mitä tulee terveydenhuoltoon, tämä ei edes yllätä vaan vetää äärettömän vihaiseksi. Minäkään en luota enää Suomen terveydenhuoltoon enkä edes välttämättä hakeudu lääkäriin vaikka tarvitsisi, niin monta kertaa olen kokenut ettei apua saa. Tai pahimmillaan ns hoito on johtanut vakaviin virheisiin. Ihmettelen aina kuullessani kun joku on apua ja hoitoa hyvällä lykyllä saanut ja vieläpä ilman tappelua. Kohta varmasti luunmurtumastakin lähetetään psykiatrian osastolle tai sanotaan että stressiä se vaan on. Täysi halveksunta tälle meiningille mihin kaikki on mennyt. Rukoilen vain etten minä tai läheiseni sairastu vakavasti täällä Suomessa.
Suomesta voi aina muuttaa pois ja etsiä sellaisen paikan missä asiat hoituvat paremmin. Potilaita yritetään kyllä hoitaa mutta joskus se on hankalaa kun potilaalla on päähänpinttymiä tai erikoisvaatimuksia. Jos julkisen puolen hoito ei Suomessa kelpaa niin aina voi yrittää löytää itselleen mieleisen lääkärin yksityissektorilta.
Ihan pelkät ehkäisyvalmisteet voivat aiheuttaa masennusta, mielialanvaihteluita ja itsetuhoisuutta. Eivätkä nämä edes ole mitään harvinaisia haittavaikutuksia. Lääkärit tietävät kyllä, mutta yleensä vaikenevat näistä.