Lue keskustelun säännöt.
HS: "Pikkukunta yritti houkutella ihmisiä asunnoilla, mutta kukaan ei halunnut niitä". Miksei työttömiä ja asunnottomia noihin?
25.07.2026 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012157663.html
Eli esimerkiksi Helsingin asunnottomat asuvat ennemmin taivasalla Helsingissä kuin katto pään päällä Siikaisilla?
Jos ei asunnottomille kelpaa, niin entäpä työttömille? Tulisi yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia, jos suurkaupunkien työttömiä majoitettaisiin suurkaupunkien keskustojen sijaan pikkupaikkakunnilla, joilla on paljon matalampi vuokrataso. Kun asumistukea ja siihen päälle toimeentulotukea maksetaan asumiskustannusten mukaan, niin niitä jouduttaisiin maksamaan huomattavasti vähemmän matalamman vuokratason asuntoihin?
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Muuttaminenkin maksaa joten miksi heikentää valmiiksi heikossa asemassa olevien elämää? Palvelut ja erilaiset mahdollisuudet ovat heikolla tasolla pikkupaikkakunnalla. Ei sinne kannata työttömän muuttaa ja millä työtön liikkuu niiden olemattomien palveluiden ääreen? Autolla jonka kulut valtio kustantaa? Julkinen liikenne on tunnetusti heikko pikkukunnissa keskellä ei mitään. Saattaa jotain vuoroja ajaa kaupungin keskukseen mutta siinä se on.
Asun pikkupaikkakunnalla, taajama-alueen laitamilla. Kävelymatkan päässä eli alle 2 km on palvelut. 2 kauppaa, 2 ravintolaa, 2 baaria, 2 kahvilaa, alko, kirjasto, urheilutalo, tenniskenttiä, futis/yleisuriheilukenttä, uimaranta, terveyskeskus, kampaamoja, hierojia, päiväkodit, koulut, lukio, seurakuntakeskus. Kesäisin marjametsät ja talvisin hiihtoladut myös kävelymatkan päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, työttömille töitä ei kyllä välttis Siikaisilta löydy ainakaan, jos ei kerran stadistakaan.
Mutta jos työtön pysyy työttömänä, niin yhteiskunnalle tulee huomattavasti halvemmaksi elättää työtöntä pienen paikkakunnan alemmilla asumiskustannuksilla, kun siten verovaroista maksettavia tukia menee vähemmän, kuin että työttömälle maksetaan hulppeita tukia asumiseen suurkaupungin keskustassa.
Lisäksi nykyään on monissa töissä sellainen hieno työskentelymahdollisuus kuin etätyö, jonka ei luulisi olevan liiaksi fyysisestä sijainnista riippuvaista.
Luulin että työttömän tulisi löytää työtä. Ja työ sekä opiskelupaikat löytyvät kaupungista.
Noihin pikku kuntiin voisi perustaa vastaanottokeskuksia erityisosaajille, joilla ei ole vielä työlupaa muutamaan vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heidän tulotasonsa ei siihen riitå, eikä yhteiskunta maksa asumista.
Jäin eläkkeelle ja muutin maalle ja täällä asuminen ainakin kolminkertaisesti kalliimpaa, kuin keskisuuren kaupungin keskustassa ja auto välttämätön, kun lähin ter.kesks 50 km päässä, kauppa 5km päässä jne kun välimatkat pitkt.
Jo pelkkä sähkönsiirto kuukaudessa 40€, kun kaupungissa 3€, nettiyhteys 59€/kk, kaupungissa 5€/kk, tien auraus n. 400-600€/v, tiemaksu 300€, jätehuolto jne. ruoka ja muut 25-30% kalliimpaa kun kilpailua ei ole jnt. Jos työtön muuttaa maalle, pysyy myös työttömänä.
Aloitus on unelmahöttöä, jossa puuttuu todellisuuden faktat.
Mitkä ihmeen tien auraus ja tiemaksut? Olen itse kotoisin pikkukunnasta, jossa äitini asuu edelleen. Ikinä noita mainittuja ole tarvinnut maksaa. Talo yleisen tien varressa ja kyllä se aurataan ilman eri maksua ihan niinkuin kaupungin kadutkin. Tontilla mahtuu kasvattamaan kaikenlaista, joten ruokalaskuissa säästää, kun ei kaikkea tarvitse ostaa. Sähkönsiirto saman verran kuin läheisessä kaupungissa. Nettiyhteys 11e/kk.
Ehkä äitisi talo on kunnan päätien varrella, mutta suurimmalla osalla kotiin mennään sivuteitä pitkin, jotka ovat tieosuuskunnan halussa ja tien käyttäjät joutuvat maksamaan yksiköiden mukaan aurauskulut, hiekat, sorat ja muut tien kunnossa pito ja sitren vielä se oma pihatie, josta jokainen on itse vastuussa ja oman pihan auras. Ja auraajan tuntiveloitus koneinern on yli 150€/h.
Kun kaupungissa maksetaan vain pihan aurauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen ihmetellyt, että voi asua kaupungin keskustassa, vaikka olis persaukinen. Itse toimeentulevatkin joutuvat priorisoimaan.
Tämä työttömänä (Helsingin) keskustassa asuminen on oikeistolaisten liikkeelle laskema trolli. Oikeastihan siellä keskustassa voi asua vain, jos sieltä saa yhtä halvan asunnon kuin kaupungin kämpät lähiöissä TAI jos maksaa itse erotuksen. Mutta käytännössä keskustassa sijaitseva asunto on yleensö niin kallis, että köyhillä ei ole varaa siihen (ja koska tukia saa vain halvan kämpän vuokran mukaisesti) joten tukien saajat asuvat niissä halvemmissa kämpissä kauempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaminenkin maksaa joten miksi heikentää valmiiksi heikossa asemassa olevien elämää? Palvelut ja erilaiset mahdollisuudet ovat heikolla tasolla pikkupaikkakunnalla. Ei sinne kannata työttömän muuttaa ja millä työtön liikkuu niiden olemattomien palveluiden ääreen? Autolla jonka kulut valtio kustantaa? Julkinen liikenne on tunnetusti heikko pikkukunnissa keskellä ei mitään. Saattaa jotain vuoroja ajaa kaupungin keskukseen mutta siinä se on.
Asun pikkupaikkakunnalla, taajama-alueen laitamilla. Kävelymatkan päässä eli alle 2 km on palvelut. 2 kauppaa, 2 ravintolaa, 2 baaria, 2 kahvilaa, alko, kirjasto, urheilutalo, tenniskenttiä, futis/yleisuriheilukenttä, uimaranta, terveyskeskus, kampaamoja, hierojia, päiväkodit, koulut, lukio, seurakuntakeskus. Kesäisin marjametsät ja talvisin hiihtoladut myös kävelymatkan päässä.
Palveluista ja välimatkoista päätellen taitaa teidän kunta olla asukasmäärältään kuitenkin moninkertainen, verrattuna Siikaisiin, jossa 1200 asukasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heidän tulotasonsa ei siihen riitå, eikä yhteiskunta maksa asumista.
Jäin eläkkeelle ja muutin maalle ja täällä asuminen ainakin kolminkertaisesti kalliimpaa, kuin keskisuuren kaupungin keskustassa ja auto välttämätön, kun lähin ter.kesks 50 km päässä, kauppa 5km päässä jne kun välimatkat pitkt.
Jo pelkkä sähkönsiirto kuukaudessa 40€, kun kaupungissa 3€, nettiyhteys 59€/kk, kaupungissa 5€/kk, tien auraus n. 400-600€/v, tiemaksu 300€, jätehuolto jne. ruoka ja muut 25-30% kalliimpaa kun kilpailua ei ole jnt. Jos työtön muuttaa maalle, pysyy myös työttömänä.
Aloitus on unelmahöttöä, jossa puuttuu todellisuuden faktat.
Kuka käski muuttaa korpeen?Maallakin on keskuksia joissa on terv.keskukset,kaupat ym. .lähellä Eikä aurauksesta tarvitse maksaa eikä ole tiemaksuja.Ei kai kukaan käytä 5 euron nettiä vaikka asuisi kaupungissa?
Katsos kun Suomi ei ole diktatuurinen maa, jossa ihmisiä vain "asutetaan" jonnekin. Sellainen kuuluu Venäjän, entisen Neuvostoliiton tai Pohjois-Korean kaltaisiin maihin. Mutta nyt kun tieto Siikaisissa tyhjillään olevista asunnoista on julkaistu valtakunnan ykkösmediassa, voi kuka tahansa halukas tarttua tähän mahdollisuuteen ja hakea tuolta asuntoa. Ehkä moni potentiaalisesti kiinnostunut ei tähän mennessä ole edes tiennyt asiasta? Eli jos joku asunnoton tai työtön kiinnostuu, he voivat nyt halutessaan muuttaa. Mutta Suomi on sillä lailla vapaa maa, että jokaisella on oikeus valita itse asuinpaikkakuntansa, ja yhteiskunnalla on velvollisuus maksaa tulottomille asuminen valitussa kunnassa (toki Kelan vuokranormien mukaisesti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku sanoi, eivät nuo ole asuntoja vaan arkkuja. Sitten voi ainakin toiveet työllistymisestä heittää puhumattakaan kaikesta muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin korona-aikana äitini lapsuudenkodissa.
Koska tarkoituksena oli myydä talo asp, ihan suosiolla poltettiin halkoja, joita liiterissä oli.
En yhtään muista numeroita, mutta ei eläminen mitään halpaa ollut.
Sähkön perusmaksu oli 15 v kk, sähkölaskut oli n 100 e kk. Ei maksettu valuutuksia, veroja jne, mutta maksettiin mm jätemaksu, vaikka me vietiin itse kaikki jätteet.
Puolison kanssa tehtiin töitä etänä, lapset kävi koulua etänä
Auto oli ehdottomasti pakollista. Esim pelkkää maitolitraa et saanut ilman autoa.Sähkön perusmaksu nyt on tuota luokkaa ihan kaikkialla, samoin kuin sähkölasku varsinkin talvisaikaan.
Tuokin on outo ajatus että maitolitran takia lähdetään varta vasten käymään kaupassa. Maaseudulla asuessa jos ei aivan kyläkeskuksessa ole on ihan normaali käytäntö pitää sen verran suurta kotivaraa että vaikkapa maitolitran takia ei tarvitse erikseen lähteä kauppareisulle.
Ei todella ole. Jo pelkkä perusmaksu Esim. Tampereella sähkönsiirtomaksu on 3.26 €/kk ja jossakin Kiteellä 42 €/kk ja tämän päälle tulee sähkönsiirto ja sähkön hinta, joka tarkoittaa tuhansien eurojen hinta eroa vuodessa, myös pienissä asunnoissa. Oma sähkölasku kaupungissa muutama euro kuukaudessa, kun maalla puhutaan sadoista euroista kuukaudessa talvella, vaikka lämmitys puulla ja puu taas maksaa 110 €/m3.
Taidat nyt verrata pienen kerrostaloasunnon ja ison omakotitalon kustannuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen ihmetellyt, että voi asua kaupungin keskustassa, vaikka olis persaukinen. Itse toimeentulevatkin joutuvat priorisoimaan.
Pyytämättä tulleet mallina. He pääsevät usein parhaille paikoille. Suonessa saa ihminen valita asuinpaikkansa.
Helsingissä, espoossa ja vantaallakin on tällä hetkellä valtavasto asuntpjen ylituotantoa. Ja näillä paikoilla on sentään elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin korona-aikana äitini lapsuudenkodissa.
Koska tarkoituksena oli myydä talo asp, ihan suosiolla poltettiin halkoja, joita liiterissä oli.
En yhtään muista numeroita, mutta ei eläminen mitään halpaa ollut.
Sähkön perusmaksu oli 15 v kk, sähkölaskut oli n 100 e kk. Ei maksettu valuutuksia, veroja jne, mutta maksettiin mm jätemaksu, vaikka me vietiin itse kaikki jätteet.
Puolison kanssa tehtiin töitä etänä, lapset kävi koulua etänä
Auto oli ehdottomasti pakollista. Esim pelkkää maitolitraa et saanut ilman autoa.Sähkön perusmaksu nyt on tuota luokkaa ihan kaikkialla, samoin kuin sähkölasku varsinkin talvisaikaan.
Tuokin on outo ajatus että maitolitran takia lähdetään varta vasten käymään kaupassa. Maaseudulla asuessa jos ei aivan kyläkeskuksessa ole on ihan normaali käytäntö pitää sen verran suurta kotivaraa että vaikkapa maitolitran takia ei tarvitse erikseen lähteä kauppareisulle.
Ei todella ole. Jo pelkkä perusmaksu Esim. Tampereella sähkönsiirtomaksu on 3.26 €/kk ja jossakin Kiteellä 42 €/kk ja tämän päälle tulee sähkönsiirto ja sähkön hinta, joka tarkoittaa tuhansien eurojen hinta eroa vuodessa, myös pienissä asunnoissa. Oma sähkölasku kaupungissa muutama euro kuukaudessa, kun maalla puhutaan sadoista euroista kuukaudessa talvella, vaikka lämmitys puulla ja puu taas maksaa 110 €/m3.
Meillä täällä maalla sähkölämmitys talossa ja sähkölaskut korkeintaan 350e pahimmilla pakkasilla.Siirtoineen.
Täällä taitaa useimmilla maaseutu tarkoittaa paikkaa, missä lähimpään kauppaan on 50 km. Tosiasiassa maaseudulla on ihan samanlaisia lähiöitä, kuin kaupungeissa. Siellä on päivittäiset peruspalvelut kohtuullisen matkan päässä. Ei ole pakko muuttaa korpeen, jos ei kaupungin lähiössä halua asua. Siinä välillä on runsaasti vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen ihmetellyt, että voi asua kaupungin keskustassa, vaikka olis persaukinen. Itse toimeentulevatkin joutuvat priorisoimaan.
Tämä työttömänä (Helsingin) keskustassa asuminen on oikeistolaisten liikkeelle laskema trolli. Oikeastihan siellä keskustassa voi asua vain, jos sieltä saa yhtä halvan asunnon kuin kaupungin kämpät lähiöissä TAI jos maksaa itse erotuksen. Mutta käytännössä keskustassa sijaitseva asunto on yleensö niin kallis, että köyhillä ei ole varaa siihen (ja koska tukia saa vain halvan kämpän vuokran mukaisesti) joten tukien saajat asuvat niissä halvemmissa kämpissä kauempana.
Helsingissä asuminen on kalliimpaa maapohjan vuoksi, mutta jonkun kerrontalon tai okt rakennustarvikkeet ja palkat yhtä kallista Helsingissä, Ilomantsissa tai Inarissa, ei Starkki myy sen halvemmalla ovia tai puutavaraa Ilomantsiin kuin Tampereelle. Samoin asumsen käyttökustannukset.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä, espoossa ja vantaallakin on tällä hetkellä valtavasto asuntpjen ylituotantoa. Ja näillä paikoilla on sentään elämää.
Se on sitten eri asia, haluaako sellaista elämää? Yleensä ihmiset arvostavat rauhallisuutta ja turvallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa useimmilla maaseutu tarkoittaa paikkaa, missä lähimpään kauppaan on 50 km. Tosiasiassa maaseudulla on ihan samanlaisia lähiöitä, kuin kaupungeissa. Siellä on päivittäiset peruspalvelut kohtuullisen matkan päässä. Ei ole pakko muuttaa korpeen, jos ei kaupungin lähiössä halua asua. Siinä välillä on runsaasti vaihtoehtoja.
täynnä juoppoja ja eläkeläisiä, ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen ihmetellyt, että voi asua kaupungin keskustassa, vaikka olis persaukinen. Itse toimeentulevatkin joutuvat priorisoimaan.
Tämä työttömänä (Helsingin) keskustassa asuminen on oikeistolaisten liikkeelle laskema trolli. Oikeastihan siellä keskustassa voi asua vain, jos sieltä saa yhtä halvan asunnon kuin kaupungin kämpät lähiöissä TAI jos maksaa itse erotuksen. Mutta käytännössä keskustassa sijaitseva asunto on yleensö niin kallis, että köyhillä ei ole varaa siihen (ja koska tukia saa vain halvan kämpän vuokran mukaisesti) joten tukien saajat asuvat niissä halvemmissa kämpissä kauempana.
Helsingissä asuminen on kalliimpaa maapohjan vuoksi, mutta jonkun kerrontalon tai okt rakennustarvikkeet ja palkat yhtä kallista Helsingissä, Ilomantsissa tai Inarissa, ei Starkki myy sen halvemmalla ovia tai puutavaraa Ilomantsiin kuin Tampereelle. Samoin asumsen käyttökustannukset.
Samoin on palkkakustannukset. Tosin pääkaupunkiseudulla taitaa näitä google kääntäjällä kommunikoivia ammattilaisia olla enempi tarjolla. Sitten ei parvekelaseihin kannata nojailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa useimmilla maaseutu tarkoittaa paikkaa, missä lähimpään kauppaan on 50 km. Tosiasiassa maaseudulla on ihan samanlaisia lähiöitä, kuin kaupungeissa. Siellä on päivittäiset peruspalvelut kohtuullisen matkan päässä. Ei ole pakko muuttaa korpeen, jos ei kaupungin lähiössä halua asua. Siinä välillä on runsaasti vaihtoehtoja.
täynnä juoppoja ja eläkeläisiä, ei kiitos.
Mitä ne kaupungissa ovat? Narkkareita ja juoppoja? Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkukunnista on jo lopetettu koulut ja bussivuorot. Kiva jonkun autottoman siellä asunnossaan sitten kököttää. Lapset saavat todennäköisesti taksikyydin kouluun, oli se sitten miten kaukana tahansa. Pyöräilymatkan päässä heille ei välttämättä ole kavereita jos ei halua kyläillä kylän vanhusten luona.
Ei se kaikkialla ole noin surkeaa, ainakaan meillä. Kylältä löytyy koulut lukioon saakka ja S-marketista arkisafkat. Naapurikaupungin Prisma on vartin päässä. Lääkäripalvelut on menneet tämän demareiden hyvinvointialuefiaskon mukana käytännössä 100km päähän, mutta onneksi meillä on ne työsuhde-etuina tuossa naapurikaupungissa.
Autoja saa autokaupasta, turha sitä on itkeä.
Silloin siellä pitää olla asukkaita, mutta suurin osa pienistä kunnista on muutaman tuhannen kuntia ja jo peruskoulun ylläpito on haasteellista, kun luokalla vai muutama oppilas ja opettajia on vaikea saada tekemään 2-3h työsuhteita.
Esim. Ilomantsi asukkaita 4300 ja tänä vuonna aloittaa lukion YKSI oppilas ja siitä voi laskea ylioppilaan hintalapun. Ja lähin lukio on seuraavaksi 70 km päässä Joensussa.
Ei todella ole. Jo pelkkä perusmaksu Esim. Tampereella sähkönsiirtomaksu on 3.26 €/kk ja jossakin Kiteellä 42 €/kk ja tämän päälle tulee sähkönsiirto ja sähkön hinta, joka tarkoittaa tuhansien eurojen hinta eroa vuodessa, myös pienissä asunnoissa. Oma sähkölasku kaupungissa muutama euro kuukaudessa, kun maalla puhutaan sadoista euroista kuukaudessa talvella, vaikka lämmitys puulla ja puu taas maksaa 110 €/m3.