Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan miten vaan tuo älykkyys, mitta siinäkin miten lähtee häiritsemään toista ihmistä käytännössä  niin mielestäni älykäs ei ryhdy mitenkään hirveeseen  vaivannäköön kostonhimoisesti  vain häiritäksern jotain. eikä ainakasn sellaista ketä pitäisi tyhmänä. 

Monet historian tuntemat äärimmäisen julmat ihmiset ovat olleet myös erittäin älykkäitä. 

Sosiopaatteja ja narsisteja on saman verran eri älykkyysluokissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Hyvä matematiikan osaaminen ei kerro yhtään mistään muusta kuin siitä, että se ihminen on ollut kiinnostunut matematiikasta ja opiskellut sitä. 

Toki jos valmistut jostain teoreettisen matematiikan tai teoreettisen fysiikan puolelta, niin sinne rahkeita riittää aika harvalla.

Lukion matematiikan kuitenkin pääsee jokainen kiinnostunut läpi, ja jopa kohtuullisin arvosanoin, ainakin lyhyenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua häiritsee osassa kuviopäättelyitä ja osassa numerotestejä se, että pitää valita yksi vastaus. Ja kyn oikeita vastauksia voisi periaatteessa olla kaksikin. Tällöin pitää käyttää energiaa sen ajatteluun, mitä kokeen tekijä on ajatellut, ja miettiä, kumpi on yksinkertaisempi ja siten todennäköisempi oikea vastaus. 

 

Mutta samahan se on yliopistolla tenteissäkin - pitää tietää, mitä proffa on koekysymystä laatiessaan ajatellut. 

Ei, Mensan testissä oikeita vastauksia voi olla vain yksi. 

Jos numero- tai kuviopäättelytehtävässä saa useamman, kuin yhden oikean vastauksen, ei osaa tehtävää, eikä siis ole riittävän älykäs sitä ratkaisemaan. Tässä ei nyt selittelyt auta😄

 

Essee- tai monivalintatyyppiset tehtävät on ihan eri asia. 

Toi ei pidä paikkaansa. Osa tehtävistä on loogisesti pääteltävissä eri tavoinkin kuin yleisin vastaus. Se vaatii vaan tietynlaisen ylipyörittelyn. 

 

Esim. numerosarjat, joita pitää jatkaa, jos alku on suht lyhyt, voisi periaatteessa lukujonon jatkohäntä olla samalla kaavalla eri. Esim 2 , 4 , 8 -tyyppinen lukujono, siinä voisi tulla jatkoksi yhtä hyvin 12, 14, 16 kuin 32. Kyse on siitä, oivaltaako testin suorittaja yksinkertaisimpana ja yleisimpänä pidetyn tavanomaisimman säännön. Eli ei edes haeta matemaattisesti oikeinta vastausta, vaan sitä, tuleeko vastaajalla ekana mieleen ns.loogisin vaihtoehto.

Loogisin vastaus on myös matemaattisesti oikea vastaus. Toki voi väittää muutakin. Koko maailman kaikkeus perustuu matematiikkaan 

Maailmankaikkeus ei perustu matematiikkaan. Matematiikka on ihmisen keksintöä, ihmiset eivät rakentaneet maailmankaikkeutta. Ihminen yrittää kuvata maailmankaikkeutta matematiikan ja fysiikan avulla kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

Väitän. Selitäppä nyt omin sanoin, miksi älykäs ihminen ei pärjäisi Mensan testissä, kiitos. 

Olen eri, mutta keksisin varmasti 10 syytä, miksi joku älykäs ihminen ei pärjäisi testissä.

Silti, yleensä älykkäät ihmiset pärjäävät niissä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki jankkaavat Mensan testistä, mutta "the" älykkyystesti, joka on asiantuntijoiden ( psykologien, psykiatrien, neurologien jne.) käyttämä on WAIS, jolle on olemassa huomattavasti paremmat normit ja laajempi tutkimustausta kuin Mensan testille, siis valtavalla marginaalilla. Ja WAIS:issa on kyllä runsaasti ei-matemaattisia osa-alueita kuten yleistieto, sanavarasto ja työmuisti.

Psykologinen testi mittaa paljon muitakin asioita, kuin puhdasta prosessointikykyä, eli älykkyyttä. 

Psykologin testi mittaa myös esimerkiksi haasteita oppimisessa ja muistia. Niillä sinällään ei ole tekemistä varsinaisen älykkyyden kanssa, vaikka tärkeitä osa-alueita ovatkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Onko sokea siis automaattisesti tyhmä? Myös mensan mukaan?

Ei. Mensaan voi päästä muutenkin kuin kuviotestin avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Onko sokea siis automaattisesti tyhmä? Myös mensan mukaan?

Mensan testi perustuu 100% näkökykyyn, onko kehitetty korvaavaa?

 

Ja ei, tämä EI ole kannanotto kenenkään älykkyyteen, vaan sen mittaamiseen..

Yleensä Mensaan voi pyrkiä myös hyväksytyn laajan ja virallisen, muun psykologin (esimerkiksi terveydenhuollossa) tekemän älykkyystestituloksen kautta, jos se mittaa vastaavasti yleisälykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Itse asiassa sinä esitit väitteen, ja tämän väitteen ollakseen totta, niin sinun pitäisi esittää empiiristä evidenssiä väitteesi tueksi. Todistustaakka kuuluu sinulle.

Esitän todisteeksi Gaussin käyrän. Muuta?

Gaussin käyrän mukaan tyhmät ovat älykkyydeltään heikkoja, eli alhainen ÄO, älykkäillä puolestaan korkea ÄO. Miten esität tämän vääräksi? Että tyhmällä voi olla korkea ÄO?

Sun kommentti todistaa, että tyhmällä on alhainen äo. 

On.

Paitsi ei mensan teisteissä, mutta ne ei olekaan päteviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Tietenkin tyhmä voi pärjätä. Jos on kyseessä oikein onnekas tyhmä, hän voi vaikka arvata jokaisen kysymyksen oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Itse asiassa sinä esitit väitteen, ja tämän väitteen ollakseen totta, niin sinun pitäisi esittää empiiristä evidenssiä väitteesi tueksi. Todistustaakka kuuluu sinulle.

Esitän todisteeksi Gaussin käyrän. Muuta?

Gaussin käyrän mukaan tyhmät ovat älykkyydeltään heikkoja, eli alhainen ÄO, älykkäillä puolestaan korkea ÄO. Miten esität tämän vääräksi? Että tyhmällä voi olla korkea ÄO?

Sun kommentti todistaa, että tyhmällä on alhainen äo. 

Kaikkea muuta osataan kyllä louskuttaa, mutta ei vastata yksinkertaiseen kysymykseen. Meni sulla jauhot keuhkoihin asti ja vieläpä ihan_omaa_tyhmyyttäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Tietenkin tyhmä voi pärjätä. Jos on kyseessä oikein onnekas tyhmä, hän voi vaikka arvata jokaisen kysymyksen oikein.

Totta. On mahdollista, että joku onnekas tyhmä pärjää Mensan testissä, sillä siinähän vaan ruksitaan oikeita vaihtoehtoja. Yleistä tämä ei ole. Mutta ylläoleva väite on todistettu vääräksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Voiko ”hajaantuva” ajattelu johtua myös psykoosisairaudesta luovuuden sijaan? Mielenkiinnosta kysyn.

Lewis Turman, amerikkalainen psykologi, teki aikoinaan kuuluisan pitkittäistutkimuksen huippuälykkäistä lapsista, joiden ÄO > 140, ja seurasi näiden elämään vuosikymmenien ajan. Kukaan näistä huippuälykkäistä lapsista ei saanut aikuisiällä mitään merkittävää aikaiseksi, mutta kaksi lasta, joiden älykkyysosamäärä ei ollut riittävän korkea pitkittäistutkimuksen otantaan, voitti aikuisena fysiikan Nobelin. Toinen näistä oli transistori keksijä, William Shockley. Testiälykkyys ei kerro koko totuutta.

William Shockley sai Nobelin palkinnon vuonna 1956 ja samana vuonna hän perusti firman nimeltä Shockley Semiconductor kehittämään ja kaupallistamaan uusia puolijohdekomponentteja. Työhön palkattiin alansa huippuja mutta ongelmaksi muodostui Shockleyn autoritaarinen johtamistyyli mikä johti avaintyöntekijöiden lähtöön kun työnjohto-ongelmia ei saatu ratkaistua. 

Lähtijöitä oli kahdeksan (ns, Traitorous eight) jotka perustivat uuden yrityksen Fairchild Semiconducton ja se oli noihin aikoihin johtava toimija puolijohdeteollsuudessa. Sen pohjalle rakentui myöhemmin Silicon Valley. Kahdeksasta petturista suurin osa menestyi urallaan loistavasti ja ehkä parhaiten tunnetaan Intelin perustaneet Gordon Moore ja Robert Noyce joista tuli myöhemmin miljardöörejä.

Nobelin palkinnon saaminen ei tarkoita että henkilö osaisi tehdä kaikkea mahdollista kuten johtaa yritystä. 

Ja kukaan niin ei olekaan väittänyt, vaan päin vastoin. Täällä on monta kertaa sanottu, että se älykkäänkin pitää harjaantua sosiaalisissa tilanteissa (ja myös olla neuronormaali, tai ei ainakaan tuohon positioon haitallisella kirjolla), jotta se älykäs on hyvä tuollaisissa asioissa. 

Näitä ihmisiä on kaikilla älykkyyden tasoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Älykäs voi olla pärjäämättä. Hänellä voi olla sillä hetkellä vaikka ripuli. Tai hän voi kärsiä esiintymisjännityksestä. Tai hänen näkönsä voi olla heikko. Voidaan keksiä lukuisia syitä, miksi jonkun älykkään testi menisi mönkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Väärin. On lukuisia syitä, miksi älykäs henkilö voi epäonnistua testissä joskus. Hän voi silti olla älykäs.

Tietenkin voi, lukuisistakin syistä, eikä.se tee hänestä tyhmää. Mutta tyhmä ei voi onnistua. Ei edes arvailemalla vastauksia. Jokainen testissä käynyt ymmärtää tämän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on nimenomaan matemaattista hahmottamista. 

Kuka tämän on määritellyt ja mistä/keneltä tämä määrittely on alkanut??!

Ei tuo pidä paikkaansa ainakaan nykyisen älykkyystutkimuksen käsityksen perusteella. Matemaattinen päättely ja visuospatiaalinen hahmottaminen ovat kyllä osa testeillä mitattavaa älykkyyttä. Siitä, onko testiälykkyys riittävä tai ylipäätään hyvä älykkyyden mittari on myös kiistelty asia. Jos joku yksinkertainen määritelmä on olemassa, niin paras yritys on ehkä kyky joustavaan ongelmanratkaisuun.

 T. Psykologi

Mensan testi on juuri tuota. 

Sinä tuskin psykologi olet, jos tuota et tiedä. Ongelmanratkaisua. Ja se on helppo kääntää myös sokeille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Hyvä matematiikan osaaminen ei kerro yhtään mistään muusta kuin siitä, että se ihminen on ollut kiinnostunut matematiikasta ja opiskellut sitä. 

Toki jos valmistut jostain teoreettisen matematiikan tai teoreettisen fysiikan puolelta, niin sinne rahkeita riittää aika harvalla.

Lukion matematiikan kuitenkin pääsee jokainen kiinnostunut läpi, ja jopa kohtuullisin arvosanoin, ainakin lyhyenä. 

Niin, muut luontaiset taipumukset varmastikin vaikuttavat siihen millä tavalla älykkyys ilmenee. Mielestäni älykkyyden lajeja ei varsinaisesti ole useita kuten yksinkertaistetusti väitetään, vaan kyse on enemmän siitä mihin älykkyyttään käyttää ja mihin oma mieli harjaantuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Älykäs voi olla pärjäämättä. Hänellä voi olla sillä hetkellä vaikka ripuli. Tai hän voi kärsiä esiintymisjännityksestä. Tai hänen näkönsä voi olla heikko. Voidaan keksiä lukuisia syitä, miksi jonkun älykkään testi menisi mönkään.

Mutta hän ei muutu sillä tyhmäksi ja testinhän saa uusia. Se onkin sitten hankalampi juttu, jos testissä jännittää niin paljon, että ajattelu kärsii, mutta testihän alkaakin lämmittelytehtävillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Onko sokea siis automaattisesti tyhmä? Myös mensan mukaan?

Ei. Mensaan voi päästä muutenkin kuin kuviotestin avulla.

Eli? Miksi helvetissä testi olisi erilainen?