Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Rikollisuus, epäsosiaalinen käytös ja muu ongelmallisuus yhteiskunnassa korreloi alhaisemman älykkyysosamäärän kanssa. Esimerkiksi vangeilla alle 90 ÄO ylikorostuu verrokkiväestöön nähden. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että huippuälykkäät olisivat pulmusia, mutta he todennäköisesti eivät aiheuta harmia yhteiskunnalle.

Tai jää kiinni.

 

Miksi ryöstäisit mummelin kukkaron puukolla uhaten, jos voit rikastua sisäpiiritiedoilla ja keinottelulla?

 

Se, ettei tee pahaa, ei välttämättä kerro hyvyydestä vaan kyvystä saavuttaa haluamansa muilla keinoin.

Kääntäen: hyvien tekojen tekemisestä ei välttämättä seuraa, että ihminen on hyvä.

Voi lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen tai pelastaa kulkukissoja hukkumiselta oman henkensä uhalla näyttääkseen paremmalta muiden silmissä, ei välttämättä siksi, että se on oikein. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

Väitän. Selitäppä nyt omin sanoin, miksi älykäs ihminen ei pärjäisi Mensan testissä, kiitos. 

Voihan se olla passiivis-aggressiivinen luonne ja vastata väärin vittuillakseen kaikille? 

Ja ketä tämän pitäisi kiinnostaa? Jotain yhteiskunnalista vaikuttamista kenties?

Ihan miten vaan tuo älykkyys, mitta siinäkin miten lähtee häiritsemään toista ihmistä käytännössä  niin mielestäni älykäs ei ryhdy mitenkään hirveeseen  vaivannäköön kostonhimoisesti  vain häiritäksern jotain. eikä ainakasn sellaista ketä pitäisi tyhmänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Nyt on kyllä todella sekavaa. Sillä, miten sun aivot prosessoivat saamaansa informaatiota, ei ole tekoa älykkyyden, vaan tavan oppia ja hahmottaa asioita, kanssa. 

Et pysty ratkaisemaan ongelmaa, ellet kykene edes hahmottamaan sitä. Joten kyllä aistien käyttö ja huomiokyky ovat tässä täysin oleellisia tekijöitä, minkä tahansa älyllisen ongelman ratkaisussa. Sosiaalisesti älykkäät kykenevät yleensä päättelemään kohteestaan tavallista enemmän, loogisesti älykäs näkee nopeammin yhtäläisyyksiä kuvioissa. Molempia asioita voi todellakin harjoitella ja niissä voi kehittyä paremmaksi. 

Tämä on totta, mutta ei kait kukaan oleta kuulo- tai näkövammaisten olevan tyhmiä vain vammansa takia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Rikollisuus, epäsosiaalinen käytös ja muu ongelmallisuus yhteiskunnassa korreloi alhaisemman älykkyysosamäärän kanssa. Esimerkiksi vangeilla alle 90 ÄO ylikorostuu verrokkiväestöön nähden. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että huippuälykkäät olisivat pulmusia, mutta he todennäköisesti eivät aiheuta harmia yhteiskunnalle.

Tai jää kiinni.

 

Miksi ryöstäisit mummelin kukkaron puukolla uhaten, jos voit rikastua sisäpiiritiedoilla ja keinottelulla?

 

Se, ettei tee pahaa, ei välttämättä kerro hyvyydestä vaan kyvystä saavuttaa haluamansa muilla keinoin.

Se ettei tee pahaa, kertoo kyllä siitä ettei ihminen ole kovinkaan paha. Ei toki välttämättä varsinaisesti ”hyväkään”.

 Suurin osa meistä on jotain hyvän ja pahan väliltä. Hyvä ihminen harvemmin tekee pahaa ja jos tekee, se on jotain lievää pahan puhumista. Keskivertoihmiset tekevät myös paljon hyviä tekoja ja enemmistö heistä ei tee mitään kovin pahaa. 
Mutta tiedätkö yhtään millaista on oikeasti olla paha ihminen? Äärimmäinen pahuus on sadismia, halua aiheuttaa pahaa mieltä tai jopa kipua ja suurta kärsimystä toisille. Tällainen ihminen tekee kyllä pahaa, tavalla tai toisella vaikka hänellä olisi kaikki haluamansa. Kaikki eivät toki jää kiinni.

Minä!

Sanonpahan nut tämän 

Se että osaa edes epäillä joitain asioita, vaikka näyttäytyisi  sattumana, on jo älykästä. 

Vielä älykkäämpää jos osaa jotenkin yhdistää nuo johonkin vyyhtiin, mikä itsessään jo aika uskomaton stoori. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

OIen sokea ja älykäs. Todista vääräksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan miten vaan tuo älykkyys, mitta siinäkin miten lähtee häiritsemään toista ihmistä käytännössä  niin mielestäni älykäs ei ryhdy mitenkään hirveeseen  vaivannäköön kostonhimoisesti  vain häiritäksern jotain. eikä ainakasn sellaista ketä pitäisi tyhmänä. 

Monet historian tuntemat äärimmäisen julmat ihmiset ovat olleet myös erittäin älykkäitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

OIen sokea ja älykäs. Todista vääräksi.

Menemällä testiin voit todistaa sen itse, mutta ethän sä mene. Tuossahan puhuttiin nimenomaan testituloksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

OIen sokea ja älykäs. Todista vääräksi.

Helppoa! Mene testiin ja saa hyvä tulos! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

OIen sokea ja älykäs. Todista vääräksi.

Helppoa! Mene testiin ja saa hyvä tulos! 

Toki voit olla täysin vapaasti menemättä, mutta et myöskään voi väittää olevasi älykäs silloin. Se on subjektiivinen käsitys itsestäsi, ei mitattu fakta. 

Mutta jos yhtään lohduttaa, meillä kaikilla on joiltain osin vääristynyt kuva itsestämme, luulemme olevamne parempia kuin olemme, sulla se nyt sattuu olemaan älykkyys. Mulla sattuu olemaan siitä paperi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Voiko ”hajaantuva” ajattelu johtua myös psykoosisairaudesta luovuuden sijaan? Mielenkiinnosta kysyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Pitäisi ehkä ensin määritellä, mikä ylipäätään on "hyvä matikassa".  Todella pitkälle sitä voi opiskella ihan vaan mielenkiinnon pohjalta ja vastaavasti, jos matikka ei vaan ole koskaan kiinnostanut, voi silti pärjätä hyvin Mensan testissä. Mitä on "olla huono" jossain vs "ei kiinnostanut", tai sai huonoa opetusta?

Matematiikassa taustalla oleva säännönmukaisuus ei muutu tilanteesta toiseen, vaan pysyy aina samana kontekstissa x, päättelytehtävissä pitää se "kaava",  joka johtaa oikeaan tulokseen, pitää päätellä joka kerta erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Voiko ”hajaantuva” ajattelu johtua myös psykoosisairaudesta luovuuden sijaan? Mielenkiinnosta kysyn.

Lewis Turman, amerikkalainen psykologi, teki aikoinaan kuuluisan pitkittäistutkimuksen huippuälykkäistä lapsista, joiden ÄO > 140, ja seurasi näiden elämään vuosikymmenien ajan. Kukaan näistä huippuälykkäistä lapsista ei saanut aikuisiällä mitään merkittävää aikaiseksi, mutta kaksi lasta, joiden älykkyysosamäärä ei ollut riittävän korkea pitkittäistutkimuksen otantaan, voitti aikuisena fysiikan Nobelin. Toinen näistä oli transistori keksijä, William Shockley. Testiälykkyys ei kerro koko totuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestiin ei tarvitse ennaltaopittuja taitoja kuten matematiikkaa. Nehän on kuviotehtäviä, jotka kertovat päättelykyvystä ja ongelma ratkaisemisesta. Älykkyys on aivojen prosessointinopeus. Tietenkin niitä voi harjoitella etukäteen. Kuitenkaan millään harjoittelulla ei pääse yli tietyn pisteen, jota ei voi enää ylittää. Se mikä se on niin on yksilöllistä. 

Visuaalisesti ilmenevä älykkyys on myös yleisintä, koska käytämme näköämme niin runsaasti. Tiedä kuinka lahjakas voisin olla musiikillisesti, jos olisin kasvanut intrumentti kourassa.

Nyt on kyllä todella sekavaa. Sillä, miten sun aivot prosessoivat saamaansa informaatiota, ei ole tekoa älykkyyden, vaan tavan oppia ja hahmottaa asioita, kanssa. 

Et pysty ratkaisemaan ongelmaa, ellet kykene edes hahmottamaan sitä. Joten kyllä aistien käyttö ja huomiokyky ovat tässä täysin oleellisia tekijöitä, minkä tahansa älyllisen ongelman ratkaisussa. Sosiaalisesti älykkäät kykenevät yleensä päättelemään kohteestaan tavallista enemmän, loogisesti älykäs näkee nopeammin yhtäläisyyksiä kuvioissa. Molempia asioita voi todellakin harjoitella ja niissä voi kehittyä paremmaksi. 

Tämä on totta, mutta ei kait kukaan oleta kuulo- tai näkövammaisten olevan tyhmiä vain vammansa takia? 

No  älykäs tajuaa miten on esim. sabotoitu jokin näkövamma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

Entä jos on hahmotushäiriö? Kuten olen jo sanonut, kyllä mä muuten olen hyvin pärjännyt, matematiikkakin sujuu hyvin. Olenko siis tyhmä?

Jos et saa Mensan testissä, joka on yleisesti hyväksytty menetelmä älykkyyden mittaamiseen, riittävän hyvää tulosta niin ei, et ole älykäs. 

 

Jos olisit lukenut ketjun, ymmärtäisit, miksi matematiikan osaaminen ei suoraan korreloi Mensan testissä pärjäämisen kanssa. Samasta syystä ihmiset, jotka on huonoja matikassa, voivat pärjätä loistavasti Mensan testissä. 

Matematiikka on äärimmäisen looginen tieteellinen kieli, ja perusmatematiikan logiikka on identtinen älykkyystestin logiikan kanssa, joten jos on hyvä matematiikassa, omaa todennäköisesti korkeahkon älykkyysosamäärän. Ongelmaryhmänä testauksessa ovat luovasti älykkäät ihmiset, joilla on hajaantuvaa ajattelua, joka pyrkii aina menemään olemassaolevien sääntöjen ulkopuolelle, mikä alentaa erheellisesti testiälykkyyden pistemäärää. 

Mikä on luovasti älykäs ihminen? Kuulostaa lähinnä yritykseltä hämmentää selkeää älykkyyden määritelmää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että millaisia älykkyystestejä tehdään. Mensan testi nyt on aika yksipuolinen ja huono testi mittaamaan älykkyyden testiä. Psykologin testit ovat kattavammat. Niissä näkyy oikeasti vahvuus alueet ja mahdolliset heikot alueet suhteessa muuhun väestöön. Mensan testi on oikeastaan huono tapa mitata älykkyyttä, koska siihen vaikuttaa se, että kuinka kauan jaksaa keskittyä tekemään sitä eikä se mittaa kuin yhtä osa-aluetta aivotoiminnasta. 

Jotenkin jo söpöjä nämä "miksi en pärjää Mensan testissä"-selitykset. 

 

Voisiko ajatella, että on lahjakkuutta ja taitoja, joka on hyvin moninaista ja sitten on älykkyyttä, joka on, mikä on? 

Oikeastiko väität ettei voi olla älykäs, jos ei Mensan testissä pärjää? Et kuulosta kovin älykkääktä vaan hyvin yksinkertaiselta.

1) tyhmä ei voi pärjätä mitenkään Mensan testissä 

 

2) älykäs ei voi olla pärjäämättä 

 

Todista vääräksi.

OIen sokea ja älykäs. Todista vääräksi.

Helppoa! Mene testiin ja saa hyvä tulos! 

Toki voit olla täysin vapaasti menemättä, mutta et myöskään voi väittää olevasi älykäs silloin. Se on subjektiivinen käsitys itsestäsi, ei mitattu fakta. 

 

Mutta jos yhtään lohduttaa, meillä kaikilla on joiltain osin vääristynyt kuva itsestämme, luulemme olevamne parempia kuin olemme, sulla se nyt sattuu olemaan älykkyys. Mulla sattuu olemaan siitä paperi. 

siis mikä paperi sinulla on? Tiedät kuka kommentoija on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Entä jos saa aina hyviä tuloksia kuviotäydennystesteistä, mutta on huono matematiikassa?

Mä sanoisin, että sulla on potentiaalia oppia matematiikkaa, mutta sulla on ollut huono opettaja tai väärä opetustapa,

Tai itsetunnon puutetta, motivaation puutetta jne...

Jos vanhemmiltaan on lapsena kuullut, että "ei tämän meidän muksun matematiikkaa kannata lukea, se on niille älykkäille!", niin ei sitä ole helppo opetella. 

Tai jos matematiikan merkitystä vähätellään. Tai tosiaan jos oppimisympäristö tai -tekniikka ovat huonoja. 

Tuohon on valtava määrä eri selityksiä. Nämä ovat vain muutama. 

Naapurini on jotenkin lyttäävä lastaan kohtaan. Vähättelee. Lapsi ei pärjää koulussa. 

Pyysi minua käymään läpi joitain tehtäviä, ja pienellä kehumisella alkoi homma kiinnostaa ja oppi oikein hyvin kun oli positiivista kannustusta. 

Mikä onkaan suurempi motivaatio jatkaa, kun huomaa ymmärtävänsä hankala pitämäänsä asiaa?! 

En oikeastaan edes täysin varmasti muista, mitä tapahtui, mutta jotenkin minä lapselleni opetin matematiikan. Vauvan kanssa laskettiin jotain yksi kaksi kolmea. Myöhemmin kertotaulua ja numerokin etenemisen periaatteen. Kouluun mentyään kerroin ettei x ja y merkkaa yhtään mitään haista paskaa. Oikeasti voit merkata X:n j y:n omenoilla tai vaikka lantuilla ja kirsikalla. Ne ei merkkaa yhtään mitään. Ne meinaa vaan, ettei jotain tiedetä.

Lapseni on nyt DI.