Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?

Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset. 

Vaikutat kovin ennakkoluuloiselta ja -asenteelliselta. Luulin että akateemiset opinnot auttavat ajattelemaan asioita monelta kannalta ja tasolta. Olen näköjään erehtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tapahtunut jokin paluu menneeseen aikaan jos helsinkiläinen (vieläpä korkeastikouluttautunut) kokee kainuulaiset vieraina, ei omaan kansaan kuuluvina? Onko hänelle Suomi alue joka rajoittuu kehäkolmosen sisälle?

Kokeeko kainuulainen kouluttamaton helsinkiläisen akateemisen samaan kansaan kuuluvaksi itsensä kanssa?

En asu Kainuussa vaan Pirkanmaalla, koulutuskin vain keskiasteen mutta olettaisin että kokee. Kuten ihan kaikki jotka täällä ovat syntyneet ja kasvaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli. 

Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.

Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms. 

Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.

Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.

Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla 

Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely   

Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään. 

Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille 

Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota

Väkeä kerättiin myös Ruotsin omista kylistä. Perustettiin ruotulaitos. Sotilaita tarvittiin sotia varten paljon.

 

Agricola painatti ensimmäisen suomenkielisen aapisen 1500-luvulla ja seuraavaksi käänsi Raamatun suomeksi.

Agricola käänsi vain Uuden Testamentin. Raamattua piti odottaa 1600-luvulle.

Agricolan Abc-kiria ei ollut aapinen ainakaan siinä mielessä, että siinä olisi ollut lukemaan opettelun materiaalia. Se oli lähinnä uskonnollinen teos, jossa oli kristinuskon keskeisiä tekstejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Kirjoittajasta ei tosin tiedä,  että hän välttämättä itse olisi arrogantti akateeminen helsinkiläinen, vaan hän heitti ilmoille tällaisen stereotypian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

 

Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.

Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".

Kuten toki oli tämä aloituskin.

En todellakaan ole mikään Igor vaan aidosti ihmeissäni väitteestä, että suomalaisilla ei olisi ollut omaa identiteettiä ennen 1800-lukua. Miten sitten kaikki muinaisrunous yms.? Kyllähän senkin voi nähdä muodostavan tietyn kansallisen identiteetin

-ap

Tämä muinaisrunous ei ole suomalaista vaan sitä esiintyy ylipäänsä Itämeren ympärillä. On sattuma, että juuri suomalainen keräsi runot ja nimesi ne kalevalaisiksi. Oikeasti kyse on suomalais-ugrilaisesta perinteestä, jota löytyi esimerkiksi Vironkin alueelta. Ja merkittävin osa Lönnrotin runonlaulajista ei itse asiassa ollut suomalaisia vaan Venäjän alueella asuneita karjalankielisiä. Suomalaiset omivat nelipolvisen trokeen ja tarinat omiin nimiinsä, vaikka ne kuuluivat myös muille. 

Itse en osaa nähdä että suomalaiset olisivat "omineet" mitään. Tekivät itse asiassa palveluksen koko suomalais-ugrilaiselle kieliryhmälle kootessaan runot kasaan. Olisivat jo tähän mennessä unohtuneet muuten.

Toki on totta, että ilman Lönnrotia perinne olisi saattanut jäädä keräämättä ja hänen työnsä on äärettömän arvokas. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että perinne ei ollut mitenkään yksiselitteisesti suomalaista. Mutta Kalevasta tehtiin nimenomaan suomalaisuuden symboli. Se olisi voinut olla yhtä hyvin virolainen tai karjalainen. 

Ilmeisesti tämä on ikävä tieto joillekuille, mutta on hyvä esimerkki siitä, että kansat ja kansallisvaltiot oikeasti ovat tietyllä tapaa fiktiota. 

Kalevalaa laulettiin kuitenkin jo Agricolan aikaan myös länsi-suomessa. Jollekin näyttää olevan hyvin vaikea asia ymmärtää, että suomalaiset ovat hyvin vanha kansa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?

Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset. 

Vaikutat kovin ennakkoluuloiselta ja -asenteelliselta. Luulin että akateemiset opinnot auttavat ajattelemaan asioita monelta kannalta ja tasolta. Olen näköjään erehtynyt.

Kansallistunne perustuu kuviteltuihin yhteisöihin. Ajatellaan, että niitä itsensä kanssa samanlaisia täytyy olla iso joukko muitakin. Kuviteltu yhteisö ei perustu todelliseen kanssakäymiseen tai ihmisten tuntemiseen. Tämä on peruste nationalismille. Minulla helsinkiläisenä akateemisena, niitä kuviteltuja itseni kaltaisia ihmisiä ei ole suuressa osassa Suomea. En koe heidän kanssaan kansallistunnetta. Sen sijaan voin hyvin samaistua muissa pääkaupungeissa asuviin korkeasti kouluttautuneisiin liberaaleihin ihmisiin. Ilmeisesti en edes ole ainoa kaltaiseni, koska en ole ainoa, joka tästä on tässäkin ketjussa kirjoittanut. 

Menipä kummalliseksi tämä keskustelu. Yhtään kainuulaista ei taida olla paikalla mutta pääkaupunkiseudun akateemisista tulee nyt alemmuudentuntoinen kuva, sitä alemmuutta yritetään peittää ja omaa asemaa pönkittää muita alentamalla ja näköjään Kainuu, työttömyys ja kouluttamattomuus on pahinta mitä voi keksiä. Siitä pitää itsensä vieraannuttaa mahdollisimman kauas ja mikä olisi kauempana kuin "emme ole samaa kansaa".

On kyllä vähän pelottavaa jos ajattelee vuotta 1918 ja miten alkoi Toinen Maailmansota.

Vierailija kirjoitti:

Kai suomalaiset ok siinä kuin muutkin, mutta kertomus suomalaisista erityisen rehellisinä, puhtaina, suoraselkäisinä ja työteliäinä ihmisinä on fennomaanien keksimää kansallistunnon nostatusta.

Ai niin, ja se että ollaan jotenkin automaattisesti mahtavia eräilijöitä kaikki...

En minä nyt mistään mahtavista eräilytaidoista puhuisi, mutta uskoisin säilyväni suomalaisessa talvisessa metsässä hengissä viikon ilman muita välineitä kuin puukko, kirves, tulentekovälineet ja muutama muu taskuun mahtuva pikkuväline.

Kesäaikaan tietysti pärjäisin vielä paljon pidempäänkin.

Tuskin omaan mitään suomalaisille hämmästyttäviä taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?

Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset. 

Vaikutat kovin ennakkoluuloiselta ja -asenteelliselta. Luulin että akateemiset opinnot auttavat ajattelemaan asioita monelta kannalta ja tasolta. Olen näköjään erehtynyt.

Kansallistunne perustuu kuviteltuihin yhteisöihin. Ajatellaan, että niitä itsensä kanssa samanlaisia täytyy olla iso joukko muitakin. Kuviteltu yhteisö ei perustu todelliseen kanssakäymiseen tai ihmisten tuntemiseen. Tämä on peruste nationalismille. Minulla helsinkiläisenä akateemisena, niitä kuviteltuja itseni kaltaisia ihmisiä ei ole suuressa osassa Suomea. En koe heidän kanssaan kansallistunnetta. Sen sijaan voin hyvin samaistua muissa pääkaupungeissa asuviin korkeasti kouluttautuneisiin liberaaleihin ihmisiin. Ilmeisesti en edes ole ainoa kaltaiseni, koska en ole ainoa, joka tästä on tässäkin ketjussa kirjoittanut. 

Se on sitten jotain muuta yhteenkuuluvuudentunnetta. Et voi tuntea kansallistunnetta joidenkin muiden valtioiden pääkaupunkilaisiin.

SInä Kainuun vähättelijä: sanon vain, että surullista, että suhtaudut omiin juuriisi tuolla tavoin. Ehkä asian merkitys valkenee sinulle joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?

Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset. 

Samanlaisia suuria arvoeroja on Helsingin kaupungin ja pk-seudun sisällä ja ne näkyvt mm. äänestyskäyttäytymisessä. Jakomäki tai Mellunmäki eroavat suuresti vaikka Eirasta, Vantaa Espoosta jne. Mutta provohan tuo onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

 

Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.

Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".

Kuten toki oli tämä aloituskin.

En todellakaan ole mikään Igor vaan aidosti ihmeissäni väitteestä, että suomalaisilla ei olisi ollut omaa identiteettiä ennen 1800-lukua. Miten sitten kaikki muinaisrunous yms.? Kyllähän senkin voi nähdä muodostavan tietyn kansallisen identiteetin

-ap

Tämä muinaisrunous ei ole suomalaista vaan sitä esiintyy ylipäänsä Itämeren ympärillä. On sattuma, että juuri suomalainen keräsi runot ja nimesi ne kalevalaisiksi. Oikeasti kyse on suomalais-ugrilaisesta perinteestä, jota löytyi esimerkiksi Vironkin alueelta. Ja merkittävin osa Lönnrotin runonlaulajista ei itse asiassa ollut suomalaisia vaan Venäjän alueella asuneita karjalankielisiä. Suomalaiset omivat nelipolvisen trokeen ja tarinat omiin nimiinsä, vaikka ne kuuluivat myös muille. 

Itse en osaa nähdä että suomalaiset olisivat "omineet" mitään. Tekivät itse asiassa palveluksen koko suomalais-ugrilaiselle kieliryhmälle kootessaan runot kasaan. Olisivat jo tähän mennessä unohtuneet muuten.

Toki on totta, että ilman Lönnrotia perinne olisi saattanut jäädä keräämättä ja hänen työnsä on äärettömän arvokas. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että perinne ei ollut mitenkään yksiselitteisesti suomalaista. Mutta Kalevasta tehtiin nimenomaan suomalaisuuden symboli. Se olisi voinut olla yhtä hyvin virolainen tai karjalainen. 

Ilmeisesti tämä on ikävä tieto joillekuille, mutta on hyvä esimerkki siitä, että kansat ja kansallisvaltiot oikeasti ovat tietyllä tapaa fiktiota. 

Kalevalaa laulettiin kuitenkin jo Agricolan aikaan myös länsi-suomessa. Jollekin näyttää olevan hyvin vaikea asia ymmärtää, että suomalaiset ovat hyvin vanha kansa 

Joillekin näyttää olevan hyvin vaikeaa käsittää että ennen suomalaiset olivat omia heimojaan, eivät mikään yhtenäinen kansa. 1800- luvulla kansa alkoi yhtenäistyä.

"Suomalaiset koostuvat suomen kielen eri murteita puhuvista ja eri puolille Suomea asettuneista heimoista, kuten varsinaissuomalaisista, hämäläisistä, karjalaisista, savolaisista ja kainuulaisista. Suomalainen nykyinen kulttuurillinen identiteetti syntyi Ruotsin ja Venäjän vallan alla, kun suomalaiset kamppailivat säilyttääkseen kansallisen itsenäisyytensä ja omalaatuisuutensa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?

Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset. 

Vaikutat kovin ennakkoluuloiselta ja -asenteelliselta. Luulin että akateemiset opinnot auttavat ajattelemaan asioita monelta kannalta ja tasolta. Olen näköjään erehtynyt.

Kansallistunne perustuu kuviteltuihin yhteisöihin. Ajatellaan, että niitä itsensä kanssa samanlaisia täytyy olla iso joukko muitakin. Kuviteltu yhteisö ei perustu todelliseen kanssakäymiseen tai ihmisten tuntemiseen. Tämä on peruste nationalismille. Minulla helsinkiläisenä akateemisena, niitä kuviteltuja itseni kaltaisia ihmisiä ei ole suuressa osassa Suomea. En koe heidän kanssaan kansallistunnetta. Sen sijaan voin hyvin samaistua muissa pääkaupungeissa asuviin korkeasti kouluttautuneisiin liberaaleihin ihmisiin. Ilmeisesti en edes ole ainoa kaltaiseni, koska en ole ainoa, joka tästä on tässäkin ketjussa kirjoittanut. 

Se on sitten jotain muuta yhteenkuuluvuudentunnetta. Et voi tuntea kansallistunnetta joidenkin muiden valtioiden pääkaupunkilaisiin.

Miksi ei voisi? Kai ihminen voi tuntea melkein mitä vain? 

Kun luen kreikkalaisten ja persialaisten välisestä sodasta melkein 2500 vuotta sitten, samaistun kreikkalaisiin.

Onko nyt vähän puurot ja vellit sekaisin jos tunnetaan kansallistunnetta vain saman tason koulutettuihin tai samoissa olosuhteissa eläviin? Maan rajoilla, kielellä, kulttuurilla (Suomessa oli hyvin pitkälle yhtenäiskulttuuri eikä se elämä aivan valtavasti eronnut maalla ja kaupungissa joka paikassa vielä 1900-luvun alkupuolella/puolivälissä  ja historialla ei ole mitään merkitystä?

1800-luvulla aatelisia oli 1%, papistoa 7, porvareita 25 ja säädyttömiä loput. Aika samaa sakkia olemme olleet viime hetkiin saakka.

Siksikö akateeminen nyt niin koettaa erottautua rahvaasta, huono itsetunto ja häpeä suvun menneisyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai suomalaiset ok siinä kuin muutkin, mutta kertomus suomalaisista erityisen rehellisinä, puhtaina, suoraselkäisinä ja työteliäinä ihmisinä on fennomaanien keksimää kansallistunnon nostatusta.

Ai niin, ja se että ollaan jotenkin automaattisesti mahtavia eräilijöitä kaikki...

En minä nyt mistään mahtavista eräilytaidoista puhuisi, mutta uskoisin säilyväni suomalaisessa talvisessa metsässä hengissä viikon ilman muita välineitä kuin puukko, kirves, tulentekovälineet ja muutama muu taskuun mahtuva pikkuväline.

Kesäaikaan tietysti pärjäisin vielä paljon pidempäänkin.

Tuskin omaan mitään suomalaisille hämmästyttäviä taitoja.

Täällä ilmoittautuu ainakin yksi iäkäs perisuomalainen kaupunkilainen, jolla ei ole minkäänlaisia eräilytaitoja.

Vauva-palstaa lukiessa olen ennenkin huomannut, että maassamme on ihmisillä ollut samaan aikaan hyvin erilaisia kokemuksia elämästä ja kasvatuksesta.

Jos ajattelee 1700- luvun tai aikaisempaa tavallista suomalaista, niin miten hän olisi osannut kauheasti samaistua osaksi yhtenäistä kansakuntaa

- Ei ollut suomenkielisiä tiedotusvälineitä. Eikä kirjallisuutta. Tieto liikkui kuulopuheena tai vähän paremmin jos sattui ostamaan lukea ruotsia. Kulkuyhteydet surkeat. Hämäläinen ei välttämättä ollut käynyt Hämeen ulkopuolella tai tiennyt, missä on esim. Oulu ja millaista siellä on. 

- Tiedettiin suunnilleen, että Suomi oli tietty hallintoalue, jota hallitsee kuningas Tukholmassa ja paikallisesti maaherrat ja muu ruotsinkielinen aatelisto ja papisto

- Hämäläinen saattoi myös tietää, että tämän alueen rannikolla maalaisväestökin puhuu enimmäkseen ruotsia, joka teki Ruotsi/Suomi jaosta vieläkin häilyvämpää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?

Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset. 

Vaikutat kovin ennakkoluuloiselta ja -asenteelliselta. Luulin että akateemiset opinnot auttavat ajattelemaan asioita monelta kannalta ja tasolta. Olen näköjään erehtynyt.

Kansallistunne perustuu kuviteltuihin yhteisöihin. Ajatellaan, että niitä itsensä kanssa samanlaisia täytyy olla iso joukko muitakin. Kuviteltu yhteisö ei perustu todelliseen kanssakäymiseen tai ihmisten tuntemiseen. Tämä on peruste nationalismille. Minulla helsinkiläisenä akateemisena, niitä kuviteltuja itseni kaltaisia ihmisiä ei ole suuressa osassa Suomea. En koe heidän kanssaan kansallistunnetta. Sen sijaan voin hyvin samaistua muissa pääkaupungeissa asuviin korkeasti kouluttautuneisiin liberaaleihin ihmisiin. Ilmeisesti en edes ole ainoa kaltaiseni, koska en ole ainoa, joka tästä on tässäkin ketjussa kirjoittanut. 

Ennen ihmiset saattoivatkin tuntea kuuluvansa säätyynsä kuin johonkin kansakuntaan, joka on ajatuksena varsin uusi. Idntifioidut siis samoin kuin ihmiset ennen kansallisuusaatetta.

Vierailija kirjoitti:

Onko nyt vähän puurot ja vellit sekaisin jos tunnetaan kansallistunnetta vain saman tason koulutettuihin tai samoissa olosuhteissa eläviin? Maan rajoilla, kielellä, kulttuurilla (Suomessa oli hyvin pitkälle yhtenäiskulttuuri eikä se elämä aivan valtavasti eronnut maalla ja kaupungissa joka paikassa vielä 1900-luvun alkupuolella/puolivälissä  ja historialla ei ole mitään merkitystä?

1800-luvulla aatelisia oli 1%, papistoa 7, porvareita 25 ja säädyttömiä loput. Aika samaa sakkia olemme olleet viime hetkiin saakka.

Siksikö akateeminen nyt niin koettaa erottautua rahvaasta, huono itsetunto ja häpeä suvun menneisyydestä?

Ei se välttåmättä sitä tarkoita. Vaikka omat vanhemmat olisivat olleet esim. eräilytaitoisia, niin he ehkä eivät ole opettaneet sitä lapsilleen. Jos isovanhemmat ovat muuttaneet maalta kaupunkiin ja joutuneet omaksumaan kaupungin työt ja elintavat, niin mistä lapset ja lapsenlapset olisivat muuta oppineet, jos ovat siinä ympäristössä kasvaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Kirjoittajasta ei tosin tiedä,  että hän välttämättä itse olisi arrogantti akateeminen helsinkiläinen, vaan hän heitti ilmoille tällaisen stereotypian.

No, kyllä hän kertoi olevansa akateeminen stadilainen. Mitä se nyt sitten kenellekin tarkoittaakaan. Yleisesti sen ymmärretään tarkoittavan yliopistoon vähintään opiskelijaksi päässyttä helsinkiläistä. Stadilaisuus ei perinteisessä merkityksessä viittaa mitenkään korkeaan sosioekonomiseen perhetaustaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.

Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?

Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä 

Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa. 

Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?

Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset. 

Vaikutat kovin ennakkoluuloiselta ja -asenteelliselta. Luulin että akateemiset opinnot auttavat ajattelemaan asioita monelta kannalta ja tasolta. Olen näköjään erehtynyt.

Kansallistunne perustuu kuviteltuihin yhteisöihin. Ajatellaan, että niitä itsensä kanssa samanlaisia täytyy olla iso joukko muitakin. Kuviteltu yhteisö ei perustu todelliseen kanssakäymiseen tai ihmisten tuntemiseen. Tämä on peruste nationalismille. Minulla helsinkiläisenä akateemisena, niitä kuviteltuja itseni kaltaisia ihmisiä ei ole suuressa osassa Suomea. En koe heidän kanssaan kansallistunnetta. Sen sijaan voin hyvin samaistua muissa pääkaupungeissa asuviin korkeasti kouluttautuneisiin liberaaleihin ihmisiin. Ilmeisesti en edes ole ainoa kaltaiseni, koska en ole ainoa, joka tästä on tässäkin ketjussa kirjoittanut. 

Suomen kansa, Suomessa asuva, suomea/ruotsia/saamea äidinkielenään puhuva joukko ei ole mikään kuviteltu yhteisö. Vaan suomen kansa. Miksi hoet "joku ei ole itsesi kanssa samanlaista"? Viitisenmiljoonaa ei ole suuri määrä maailman mittakaavassa mutta siihen joukkoon mahtuu jos jonkinlaista. Ei missään ole maata jonka kansalaiset olisivat kopioita toisistaan. Miten oikeasti voi akateeminen ihminen ajatella noin tökerösti? Vai onko akateeminen ensinkään, haluaa vain provota?