Lue keskustelun säännöt.
Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?
22.07.2026 |
Onhan meillä ollut esimerkiksi oma kieli jo paljon pidempään. Emme me koskaan ole olleet aivan ruotsalaisia tai venäläisiä, vaikka kyseisten valtioiden alaisuudessa olemme olleetkin.
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai suomalaiset ok siinä kuin muutkin, mutta kertomus suomalaisista erityisen rehellisinä, puhtaina, suoraselkäisinä ja työteliäinä ihmisinä on fennomaanien keksimää kansallistunnon nostatusta.
Ai niin, ja se että ollaan jotenkin automaattisesti mahtavia eräilijöitä kaikki...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.
Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?
Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Mikä itsensä vähättely?
Ei ole mitään itsensä vähättelyä todeta, että 1700-luvun suomalaiset eivät ajatelleet 1800-luvun käsitteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.
Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?
Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä
Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.
Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?
Mistä päättelet että loukkaa? Ärsyttää vain (näin turkulaisena akateemisena) oletus että "korvessa" asuvat, työttömät ja vieläpä kouluttamattomat olisivat automaattisesti yksinkertaisia moukkia joilla ei olisi mitään mielenkiintoisia mielipiteitä, kiinnostuksen kohteita saati laajaa yleissivistystä. Itse koen monet akateemiset, jopa helsinkiläiset, rasittavina, tylsinä ja huonoina keskustelukumppaneina rajoittuneen ajatusmaailman tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Ruotsi oli sääty-yhteiskunta, jossa talonpoikia JS etenkin säätyihin kuulumattomia kohdeltiin yhtä huonosti joka maakunnassa, Savosta Taalainmaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.
Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?
Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä
Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa.
Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa.
Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota.
Ei sitä ollut. Suomalaiset identifioituivat kyliinsä ja heimoihinsa. Isossa kuvassa sitten kruunuun, oli se Tukholmassa tai Moskovassa.
Suomea hallinnut kruunu ei koskaan ole ollut moskovassa. Perehdy historiaan, ennen kuin väität älyttömiä.
"Tsaari ei ole sama asia kuin kuningas, sillä tsaari vastaa arvoltaan keisaria. Se on kuninkaita korkeampi arvonimi. Keisari on yleensä hallitsija, jonka alaisuudessa on useita kuningaskuntia tai kansoja"
Moskovassa oli vähän raskaampi kruunu kuin Kalle Kustaalla oli
Moskovasta ei ole koskaan hallittu Suomea. Perehdy historiaan.
Pieni vinkki: missähän se Venäjän keisarikunnan pääkaupunki sijaitsikaan siihen aikaan, kun Suomi oli suuriruhtinaskunta?
Onko tapahtunut jokin paluu menneeseen aikaan jos helsinkiläinen (vieläpä korkeastikouluttautunut) kokee kainuulaiset vieraina, ei omaan kansaan kuuluvina? Onko hänelle Suomi alue joka rajoittuu kehäkolmosen sisälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.
Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?
Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä
Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa.
Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?
Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa.
Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota.
Ei sitä ollut. Suomalaiset identifioituivat kyliinsä ja heimoihinsa. Isossa kuvassa sitten kruunuun, oli se Tukholmassa tai Moskovassa.
Suomea hallinnut kruunu ei koskaan ole ollut moskovassa. Perehdy historiaan, ennen kuin väität älyttömiä.
"Tsaari ei ole sama asia kuin kuningas, sillä tsaari vastaa arvoltaan keisaria. Se on kuninkaita korkeampi arvonimi. Keisari on yleensä hallitsija, jonka alaisuudessa on useita kuningaskuntia tai kansoja"
Moskovassa oli vähän raskaampi kruunu kuin Kalle Kustaalla oli
Moskovasta ei ole koskaan hallittu Suomea. Perehdy historiaan.
Pieni vinkki: missähän se Venäjän keisarikunnan pääkaupunki sijaitsikaan siihen aikaan, kun Suomi oli suuriruhtinaskunta?
Ne, jotka eivät tiedä, mikä oli Venäjän pääkaupunki 1800-luvulla, uskovat, että nationalismi oli tärkeä aate 1700-luvulla. Niinkö on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kuinka monta kainuulaista kouluttamatonta työtöntä tunnet? Voidaksesi varmuudella sanoa ettei ole mitään yhteenkuuluvuutta jota voisit tuntea. Akateeminen koulutus ei näemmä kaikille takaa viisautta, ymmärrystä ja ajattelukykyä jos kokee että ainoastaan asuinpaikka, opinnot ja sosioekonominen status luo yhteenkuuluvuuden, mistään muista ominaisuuksista viis veisaamatta.
Miksi se loukkaa sinua niin, että helsinkiläinen koulutettu ei katso juurikaan kuuluvansa samaan sakkiin kainuulaisen kouluttamattoman ihmisen kanssa?
Ei se loukkaakaan, vaan on vain osoitus helsinkiläisen "akateemikon" ennakkoluuloista ja sivistymättömyydestä
Nythän puhutaan kansallistunnosta. Ei ihmisten tuntemisesta. Kirjoittaja kertoi, että hänen kansallistuntonsa ei kata enää kainuulaisia kouluttamattomia. Että hänellä olisi jotenkin mystinen tunne siitä, että suomalaisuuden kautta he olisivat samaa sakkia. Ei se minullakaan kata. Minulle kainuulaiset ovat vierasta kansaa.
Miksi? Tunnetko heitä? Jos et niin miten katsot että ovat vierasta kansaa? Missä menee asuinpaikan raja niin että sen takana asuvat eivät olekaan sinulle enää suomalaisia? Ja jos noin on niin mitä ajattelet maahan tulijoista?
Meillä on esim. hyvin erilaiset arvot, joka näkyy mm. äänestymiskäyttäytymisessä. En usko, että myöskään elintapamme ja elämänpiirimme ovat juurikaan yhteneväiset.
Mutta miksi juuri Kainuu? Helsingissä on ei-akateemisia työttömiä, ja Kainuussa asuu professoreja. EI se asuinpaikka automaattisesti tarkoita tietynlaista sosiaalista statusta
Vierailija kirjoitti:
Onko tapahtunut jokin paluu menneeseen aikaan jos helsinkiläinen (vieläpä korkeastikouluttautunut) kokee kainuulaiset vieraina, ei omaan kansaan kuuluvina? Onko hänelle Suomi alue joka rajoittuu kehäkolmosen sisälle?
Kokeeko kainuulainen kouluttamaton helsinkiläisen akateemisen samaan kansaan kuuluvaksi itsensä kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Väkeä kerättiin myös Ruotsin omista kylistä. Perustettiin ruotulaitos. Sotilaita tarvittiin sotia varten paljon.
Agricola painatti ensimmäisen suomenkielisen aapisen 1500-luvulla ja seuraavaksi käänsi Raamatun suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tapahtunut jokin paluu menneeseen aikaan jos helsinkiläinen (vieläpä korkeastikouluttautunut) kokee kainuulaiset vieraina, ei omaan kansaan kuuluvina? Onko hänelle Suomi alue joka rajoittuu kehäkolmosen sisälle?
Kokeeko kainuulainen kouluttamaton helsinkiläisen akateemisen samaan kansaan kuuluvaksi itsensä kanssa?
Entä kainuulainen koulutettu helsinkiläisen kouluttautumattoman?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten jo antiikin aikoina puhuttiin suomalaisista?
"In 93 AD, Tacitus wrote that the Fenni were an extremely fierce race who lived in grinding poverty"
Se, että joku ulkopuolinen on kuvaillut jotain kaukaista porukkaa nimellä "Fenni" ei vielä kerro kauheasti. Mitä hän tarkoitti tällä Fennialla, jossa asuu hurjaa väkeä, ehkä Ahvenanmaan saaristoa, jonne jokin laiva oli päätynyt laukaisimmalla tunnetulla osalla itämerta? Vai koko Suomenniemen väestöä, joka osin otti keskenäänkin yhteen? Tiesivätkö nämä ihmiset itse, että heidät oli luokiteltu tällaiseen ryhmään, vai olivatko he tietäessään kiistäneet tällaisen jaottelun ja identifioituneet sijainnin sijasta vaikka hermonsa mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/kris…
Missä täällä sanotaan, että Turun hiippakunta on jotenkin muita Ruotsin hiippakuntia huonompi?
Tai 1700-luvun alkuperäislähde, jossa savolaiset ja hämäläiset niputetaan yhtenäiseksi ryhmäksi, joka on jotenkin alempiarvoinen kuin muut Ruotsin kuninkaan alamaiset.
Siis lähde 1700-luvulta, ei mitään myöhemmin menneisyyteen kuviteltua.