Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?

Ennen 1800-lukua ei oikein ollut kansallisuusaatetta. Ihmiset olivat lähinnä jonkin hallitsijan alamaisia ja uskontokunnan edustajia.

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

On, mutta niin tuo idea kansallisuudesta on monessa muussakin maassa syntynyt. Kansallisuutta ei vain yksinkertaisesti ajateltu.

Karjalaiset sanoivat 1500 - 1700 -luvuilla meitä ruotseiksi, riikinruotsalaiset suomalaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ennen 1800-lukua ei oikein ollut kansallisuusaatetta. Ihmiset olivat lähinnä jonkin hallitsijan alamaisia ja uskontokunnan edustajia.

Mutta eivät suomalaiset ole toisaalta olleet ruotsalaisia eivätkä venäläisiä koskaan, myös he ovat käyttäneet käsitettä suomalaiset. Emme minusta ole olleet osa muuta kansanryhmää vaan ihan oma esim kieliryhmämme

Olen joskus lukenut Kustaa Vilkunan tutkimuksista ja kuinka hän kokee, että suomalaisuus on paljon vanhempi käsite kuin usein ajatellaan. Ikävä kyllä en ole perehtynyt enempää, pitäisi lukea hänen tutkimuksissaan lisää 

Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa. 

Totta kai on paljon vanhempaa perua. 

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla. 

Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa. 

Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen 1800-lukua ei oikein ollut kansallisuusaatetta. Ihmiset olivat lähinnä jonkin hallitsijan alamaisia ja uskontokunnan edustajia.

Mutta eivät suomalaiset ole toisaalta olleet ruotsalaisia eivätkä venäläisiä koskaan, myös he ovat käyttäneet käsitettä suomalaiset. Emme minusta ole olleet osa muuta kansanryhmää vaan ihan oma esim kieliryhmämme

Käsite Suomi laajeni jatkuvasti. Alkujaan se oli vain Turun seutu, Varsinais-Suomi. Vielä 1600-luvulla nykyisen Pohjanmaan ei ajateltu olevan Suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla. 

Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.

Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa

Suomi on ollut luultavasti ennen Ruotsin vallan aikaa heimojen ja sukujen maa. 

On ollut hämäläiset, savolaiset, karjalaiset, saamelaiset sekä Pohjanmaalla jotain ruotsalaisia. Nogorodilaisia ei kannata Suomen historiasta unohtaa, sillä he eivät ole olleet pelkästään venäläisiä vahvistettuan parilla viikingillä.

Itä-Karjalan sotien aikana selvisi, että Venäjän karjalaiset eivät koe kuuluvansa suomalaisiin, vaan että he ovat mielestään karjalaisia, ei suomalaisia.

Että siinä mielessä suomalaisuus on syntynyt hiljakseen 1800-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa. 

Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota. 

Aika laimeassa, ja kyse oli lähinnä lojaaliudesta kuningasta kohtaan. Kuninkaan vallan miellettiin olevan Jumalalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen 1800-lukua ei oikein ollut kansallisuusaatetta. Ihmiset olivat lähinnä jonkin hallitsijan alamaisia ja uskontokunnan edustajia.

Mutta eivät suomalaiset ole toisaalta olleet ruotsalaisia eivätkä venäläisiä koskaan, myös he ovat käyttäneet käsitettä suomalaiset. Emme minusta ole olleet osa muuta kansanryhmää vaan ihan oma esim kieliryhmämme

Käsite Suomi laajeni jatkuvasti. Alkujaan se oli vain Turun seutu, Varsinais-Suomi. Vielä 1600-luvulla nykyisen Pohjanmaan ei ajateltu olevan Suomea.

Kuitenkin Pohjanmaalla puhuttiin silloin jo suomea, vai puhuttiinko? Itse liitän kulttuurisen identiteetin vahvasti kieleen

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.

Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".

Kuten toki oli tämä aloituskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa. 

Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota. 

Ei sitä ollut. Suomalaiset identifioituivat kyliinsä ja heimoihinsa. Isossa kuvassa sitten kruunuun, oli se Tukholmassa tai Moskovassa. 

Miksi sitten jo antiikin aikoina puhuttiin suomalaisista?

"In 93 AD, Tacitus wrote that the Fenni were an extremely fierce race who lived in grinding poverty"

https://www.europarl.europa.eu/language/apprendrefi_en.htm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa. 

Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota. 

Nationalsimi on 1800-luvun aate.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla. 

Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.

Ei kai suomalaisilla ole aina ollut samat oikeudet kuin muilla Ruotsin kruunun alamaisilla. Olemme suurimman osan Ruotsin vallan alla ollessamme olleet alemman luokan kansalaisia monessa suhteessa

Ei. Ruotsin asukkaat eivät todellakaan olleet tasa-arvoisia, mutta virallinen eriarvoisuus meni säätyjen mukaan. Aatelia, papistoa, porvareita ja talonpoikia oli molemmin puolin Pohjanlahtea. Ja hierarkian pohjalla olivat säätyihin kuulumattomat. Heitä asui valtakunnan joka nurkassa. Suomalainen aatelinen oli etuoikeutettua eliittiä.

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.