Lue keskustelun säännöt.
Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?
22.07.2026 |
Onhan meillä ollut esimerkiksi oma kieli jo paljon pidempään. Emme me koskaan ole olleet aivan ruotsalaisia tai venäläisiä, vaikka kyseisten valtioiden alaisuudessa olemme olleetkin.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.
Kieli on yksi tärkeä asia, joka muodostaa kansallista identiteettiä ja yhdistää sinutkin siihen kainuulaiseen. Etkö todella koe, että sinulla olisi suomalaista identiteettiä? Oletko tehnyt sukututkimusta, yrittänyt selvittää juuriasi?
Olen eri, mutta koen tämän kysymyksen mielenkiintoisena.
Olen suomenkielinen ja kieli yhdistää minut juurikin vaikkapa kainuulaisiin tai turkulaisiin. Mutta aika ohueksi se side jää, hallitsen useita muitakin kieliä joista ranskaa käytän päivittäin puolisoni kanssa. Koen paljon enemmän yhteistä hänen sukulaistensa ja meidän yhteisten ranskalaisten kavereiden kanssa kuin valtaosan suomalaisten kanssa. Koen myös että lapseni, puoliksi ranskalaisia, ovat muokanneet identiteettiäni siten ettei se ole enää puhtaan suomalainen. Täällä ovat juureni, mutta kun vanhemmistani aika jättää jäävät siteet tähän maahan aika ohuiksi.
Aloituksesi, jossa korostat "akateemisuuttasi" ja "stadilaisuuttasi", ja ilmeisesti näet ne jonkunlaisena arvoasi korottavina tekijöinä, on kyllä aika erikoinen.
Ikään kuin kokisit nyt, ihan ranskalaisen kanssa yhteen päästyäsi, kohonneesi tavallisen suomalaisen rahvaan yläpuolelle, jos nyt olisit sellaiseen koskaan kuulunutkaan.
"Stadilaisuus" on duunariluokkaan viittaava nimitys. Niihin, jotka puhuivat slangia, katupoikien, satamajätkien, hampuusien kieltä.
Ylipäätään ihmisten arvottaminen jonkun ns. yhteiskuntaluokan mukaan ei Suomessa ole kovin arvostettavaa. Toisin on Ranskassa, jossa syntyperäsi määrittelee edelleenkin hyvin pitkälle sen, mihin voit yhteiskunnassa päätyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten jo antiikin aikoina puhuttiin suomalaisista?
"In 93 AD, Tacitus wrote that the Fenni were an extremely fierce race who lived in grinding poverty"
Fenni on saksa alue.
Ei välttämättä. Tuostakaan ei ole varmaa tietoa.
"It has also been suggested that Tacitus' Fenni could be the ancestors of the modern Finnish people.[8][9] Juha Pentikäinen writes that Tacitus may well have been describing the Sámi or the proto-Finns when referring to the Fenni, noting some archeologists have identified these people as indigenous to Fennoscandia."(Wikipediasta)
Joo ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille on hirveän vaikea hyväksyä sitä, että valtaosa 1800-luvun fennomaaniliikkeen aktivisteista oli suomenruotsalaisia.
Eli ruotsalainen.
Riikinruotsalainen oli myös Augustin Ehrensvärd, jonka kuuluisat sanat on kaiverrettu Suomenlinnan portille: Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun (toki ruotsiksi).
Katselin joskus Suomen karttoja, joihin oli merkitty erilaisia asioita rikollisuudesta, sairastavuudesta, köyhyydestä, kouluttautuneisuudesta jne. Oli asia mikä hyvänsä, se noudatteli jakoa idän ja lännen välillä. Niillä alueilla, joilla puhutaan itämurteitä, kuollaan nuorempina, ollaan väkivaltaisempia, sairaampia ja köyhempiä.
Suomi on tietyllä tapaa edelleen kaksi kansaa. Länsi oli 1800-luvulla rikkaampaa ja kansainvälisempää aluetta. Siellä oli pääkaupunki ja piispa, vilkasta kaupankäyntiä ja jopa koulutusta. On vähän järkyttävääkin, että tämä ero edelleen näkyy ihan selvästi. Koululaisten oppimiserotkin noudattavat jakoa idän ja lännen välillä lännen eduksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Suosittelen että luet aiheesta, miten kansakunnat 1800-luvulla luotiin kun nationalismi pyyhkäisi Euroopan yli. Esimerkiksi Benedict Andersonin Kuvitellut Yhteisöt on erinomainen opus.
Ajatus siitä että Kainuulaiset ja Turkulaiset olisivat 1700 luvulla kokeneet olevansa samaa kansaa on kaunis ajatus nationalistisessa tarinassa mutta ei perustu todellisuuteen. Kieli oli periaattessa sama mutta murre-ero sen verran valtavan iso että hyvä kun ymmärsivät toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katselin joskus Suomen karttoja, joihin oli merkitty erilaisia asioita rikollisuudesta, sairastavuudesta, köyhyydestä, kouluttautuneisuudesta jne. Oli asia mikä hyvänsä, se noudatteli jakoa idän ja lännen välillä. Niillä alueilla, joilla puhutaan itämurteitä, kuollaan nuorempina, ollaan väkivaltaisempia, sairaampia ja köyhempiä.
Suomi on tietyllä tapaa edelleen kaksi kansaa. Länsi oli 1800-luvulla rikkaampaa ja kansainvälisempää aluetta. Siellä oli pääkaupunki ja piispa, vilkasta kaupankäyntiä ja jopa koulutusta. On vähän järkyttävääkin, että tämä ero edelleen näkyy ihan selvästi. Koululaisten oppimiserotkin noudattavat jakoa idän ja lännen välillä lännen eduksi.
no katsoppa sitä karttaa ja ihmettele kuka on siellä naapurina. jokaikinen rajanylitys kuritti aina itäsuomea.ja se jatkuu traumana sukupolvesta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset on mongoleita. :D
Eivät ole. Te ryssssssät olette. Se pieni ero.
Valtaosa suomalaisesta DNA:sta on samaa eurooppalaista alkuperää kuin muilla Pohjois- ja Itä-Euroopan kansoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille on hirveän vaikea hyväksyä sitä, että valtaosa 1800-luvun fennomaaniliikkeen aktivisteista oli suomenruotsalaisia.
Eli ruotsalainen.
Suomalainen voi olla vaikka äidinkieli ei olisi suomi. Etnonationalisteille tämä ei luonnollisesti käy mutta heiltä ei kysytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kuten usein muissakin keskusteluissa hämmentää puhtaiden faktojen alapeukuttaminen. Mitä te tarkoitatte sillä? Että ette tykkää siitä, että asia on näin vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa.
Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota.
Osittain totta. Kansallisuusaatetta alettiin synnyttämään jossakin määrin jo 1700-luvulla, joissakin maissa jo aikaisemminkin. Mutta: tämä koski tietenkin vain eliittejä. 1700-luvun tavallinen suomalainen talonpoika, renki, käsityöläinen, sotilas tai vaivainen ei ensisijaisesti ajatellut olevansa suomalainen. Mitä todennäköisimmin ihmisille oli tärkeintä ajatella olevansa jonkun tietyn pitäjän ja kylän asukas ja Ruotsin valtakunnan kuninkaan alamainen, joka puhuu hämäläistä, karjalaista, suomalaista, pohjalaista (kansan)kieltä, erotuksena herrojen ruotsinkielestä ja Venäjänmaan venäjänkielestä sekä Räävelinmaan ja Liivinmaan rahvaankielestä, joka kuulosti myös tutulta, jos sitä joku joskus retkillään pääsi kuulemaan. Ei hämäläinen tai karjalainen ole tuohon aikaan varmaankaan edes samaistunut suomalaisiin - suomalaisia olivat Varsinais-Suomen asukkaat. Kansallisuuden osalta tärkeintä on ollut tiedostaa olevansa Ruotsin kuninkaan alamainen, erotuksena esimerkiksi Venäjän tsaarin alaisista venäläisistä, ortodoksista uskoa noudattavista ihmisistä. Ainakin rajaseudulla asuvat tiedostivat todennäköisesti, että myös Venäjänmaalla asui kansaa, joka puhui ymmärrettävää Karjalan kieltä, ei venäjän kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset on mongoleita. :D
Eivät ole. Te ryssssssät olette. Se pieni ero.
Valtaosa suomalaisesta DNA:sta on samaa eurooppalaista alkuperää kuin muilla Pohjois- ja Itä-Euroopan kansoilla.
Kai sää pelle ymmärrät että kyse on meemistä. :D en ihmettelisi vaikka suomalaisen keksimä meemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.
Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".
Kuten toki oli tämä aloituskin.
Sinulla on kuule Igor housuissasi ja se sanoo lerpun-lerpun.
Kalevala on Elias Lönrotin toimittama ja osittain kirjoittama, vanhaan kansanrunouteen perustuva eepos.
Suomen kielessä on jonkin verran venäläisperäisiä sanoja, kuten urakka, ikkuna, tuska, siisti, kasari ja katiska.
Ruotsinvallan ajan kutsuminen kolonialismiksi on anakronismi, mutta ei voida väittää ettei Suomesta olisi raahattu miehiä Ruotsin aateliston ja kuninkaan vallan vahvistamiseksi aina milloin mihinkin. Tai että viljelijöiden maat eivät olisikaan siirtyneet Ruotsin kuninkaan omistukseen. Tai että Hämeen torpparilaitos olisi ollut hyvä ja hellä torppareita kohtaan. Samoin nykyinen pakkoruotsi on perin törkeää ja kallista resurssien hukkaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mainitsemasi on kolonialistien asenne maan enemmistöä ja pääkieltä kohtaan. Se on jalostunut satojen vuosien ajan huippunsa ja saa voimansa suomalaisten alistamisesta, eli pidemmästä elämästä ja korkeammasta koulutuksesta.
Olemme antaneet kolonialistien pullistella liian pitkään ja esiinnymme heidän silmissään heikkoina, joita saa vähätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katselin joskus Suomen karttoja, joihin oli merkitty erilaisia asioita rikollisuudesta, sairastavuudesta, köyhyydestä, kouluttautuneisuudesta jne. Oli asia mikä hyvänsä, se noudatteli jakoa idän ja lännen välillä. Niillä alueilla, joilla puhutaan itämurteitä, kuollaan nuorempina, ollaan väkivaltaisempia, sairaampia ja köyhempiä.
Suomi on tietyllä tapaa edelleen kaksi kansaa. Länsi oli 1800-luvulla rikkaampaa ja kansainvälisempää aluetta. Siellä oli pääkaupunki ja piispa, vilkasta kaupankäyntiä ja jopa koulutusta. On vähän järkyttävääkin, että tämä ero edelleen näkyy ihan selvästi. Koululaisten oppimiserotkin noudattavat jakoa idän ja lännen välillä lännen eduksi.
no katsoppa sitä karttaa ja ihmettele kuka on siellä naapurina. jokaikinen rajanylitys kuritti aina itäsuomea.ja se jatkuu traumana sukupolvesta toiseen.
Ruotsi kyllä puolestaan kuritti länttäkin. Nostettiin veroja ja haettiin pojat sotiin. Ja mitä venäläisiin tulee, ison ja pikkuvihan aikana ne mellastivat kyllä koko Suomessa ja tuhosivat lännessäkin kokonaisia kyliä.
Mutta en tietenkään edellisellä tarkoittanut, että köyhyys on itäsuomalaisten vika. Viljavammat alueet ovat lännessä. Lisäksi itäsuomalaisten geeneissä on enemmän perinnöllisiä vikoja, koska liikkuvuutta on ollut vähän ja on eletty pienissä yhteisöissä. Varsinaisten synnynnäisten sairauksien lisäksi itäsuomalaisilla on selvästi kohonnut geneettinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Idässä on myös yleisempi geneettinen ominaisuus rähinäviinan juomiseen eli aggressiivisuus humaltuessa. Tämä selittää esimerkiksi sitä, että henkirikoksia tehdään idässä enemmän.
Kyse ei ole vain suomalaisista. Kansallisen identiteetin rakentaminen on pitkälti sidoksissa kansallisvaltioiden syntyyn. Niitä alkoi muodostua siinä käsityksessä kuin me kansan määritteenä nykyään ymmärrämme vasta 1800 -luvulla.
Ennen kansallisvaltioiden muodostumista ja lukutaidon leviämistä ihmisten idetiteetti oli paljon paikallisempi. Jonkinlaista heimoaatetta varmastikin esiintyi, samoin kieli ja myös uskonto koettiin yhdistävinä tekijöinä. Perusyksikkö, jonka ympärille identiteetti muodostettiin oli kuitenkin oma yhteisö; kylä, kaupunki tai jokin rajallinen maantieteellinen alue.
(Eri maiden) historiaa on perinteisesti opiskeltu hallitsijoiden historiana. Siitä tulee helposti mielikuva yhtenäisistä valtioista läpi historian. Mielikuva on väärä, hallitusalueiden rajat ovat pääosin olleet epäselviä, eikä ajatusta yhteisestä "kansasta" niiden sisällä ole ollut kuin vasta modernina aikakautena. Tavalliset ihmiset, varsinkaan syrjäseuduilla, eivät ole aina välttämättä edes tienneet, keiden alaisuudessa -puhumattakaan minkä nimisessä valtiossa- he asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Mainitsemasi on kolonialistien asenne maan enemmistöä ja pääkieltä kohtaan. Se on jalostunut satojen vuosien ajan huippunsa ja saa voimansa suomalaisten alistamisesta, eli pidemmästä elämästä ja korkeammasta koulutuksesta.
Olemme antaneet kolonialistien pullistella liian pitkään ja esiinnymme heidän silmissään heikkoina, joita saa vähätellä.
Meiltä on viety kieli-identiteetti kun väitetään että ruotsin kieli olisi meidän kieli. Samalla meiltä on viety identiteetti kun meidän väitetään olevan ruotsalaisuuden sivuhaara ja meidän kuuluisi olla kiitollisia siitä sivistyksestä joka meille "tuotiin". Todellisuudessa meille on pakotettu ruotsalainen ruotsalaisia suosiva järjestelmä jo satoja vuosia sitten.
Maat meiltä vietiin kun kuningas jakoi maat suosikeilleen kartanolaitoksen mukana.
Itsenäisyys on viety kun emme ole vieläkään saaneet päättää edes opiskeltavista kielistä kouluissa tai yliopistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa.
Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota.
Aika laimeassa, ja kyse oli lähinnä lojaaliudesta kuningasta kohtaan. Kuninkaan vallan miellettiin olevan Jumalalta.
Nyt tuli taas tuhti liuta svekomaanista paskaa. Ai, että suomalaiset mielsivät olemassaolonsa lähinnä Ruotsin kruunun alamaisuuden kautta. Just just.
Tuo väite on RKPn perustajan väite. Freudenthal oli rasisti jota RKP palvoo vieläkin.
Kansallisuusaate ja idea kansallisvaltiosta on eri asia kuin suomalainen kansa ruotsalaisista tai venäläisistä erottuvana kieliryhmänä. Ajatus maantieteellisesti rajatusta kansallisvaltiosta onkin Suomen osalta varsin nuori. Muodostuihan Saksankin alue aikanaan pienistä kilpailevista ruhtinaskunnista tmv. (en nyt jaksa tarkistaa oikeaa termiä).
Euroopassa esimerkiksi puolalaiset on esimerkki kansasta, joka on kuulunut milloin minkin valtion alaisuuteen vähän samaan tapaan kuin suomalaiset. Isoon Britanniaan valtiona kuuluu puolestaan useampi kansa: englantilaiset, walesilaiset ja skotit. Viimeksi mainituilla on aktiivinen itsenäisyyshanke, mutta toistaiseksi skotit ovat pysyneet osana Isoa Britanniaa. Menepä kutsumaan skottia englantilaiseksi, niin olet lähellä saada nenään!