Lue keskustelun säännöt.
Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?
22.07.2026 |
Onhan meillä ollut esimerkiksi oma kieli jo paljon pidempään. Emme me koskaan ole olleet aivan ruotsalaisia tai venäläisiä, vaikka kyseisten valtioiden alaisuudessa olemme olleetkin.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla.
Suomenkieliset jumalanpalvelukset vakiintuivat 1550-luvulla, vaikka jo sitä ennen osia jumalanpalveluksesta – erityisesti saarna – oli voitu pitää suomeksi.
1600-luvulla kirkko alkoi järjestelmällisesti opettaa kansaa lukemaan. Kiertokoulut ja kotiopetus yleistyivät.
Vuoden 1686 kirkkolaki velvoitti papistoa valvomaan, että seurakuntalaiset osasivat lukea katekismusta. Rippikouluun ja avioliittoon pääsy edellyttivät riittävää kristinopin ja lukutaidon hallintaa.
1700-luvun loppuun mennessä valtaosa suomalaisista osasi lukea ainakin uskonnollisia tekstejä. Arvioiden mukaan lukutaito oli kansainvälisesti poikkeuksellisen yleinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla.
Kyllä se kosketti siinä mielessä tavallisia suomalaisia, että esimerkiksi kirkoissa alettiin käyttää Suomen kieltä saarnoissa Ruotsin sijaan
Joo mutta todennäköisesti pappi saarnasi sillä tutulla paikallismurteella.
Kannattaa lukea Janne Saarikiven kirja Suomen kieli ja mieli. Siinä käydään läpi tätä historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla.
Kyllä se kosketti siinä mielessä tavallisia suomalaisia, että esimerkiksi kirkoissa alettiin käyttää Suomen kieltä saarnoissa Ruotsin sijaan
Uskonpuhdistuksen idea oli, että kirkoissa latina korvattiin kansan kielellä. Kyllä ruotsinkielisilläkin seuduilla rahvaalla oli ennen uskonpuhdistusta vaikeuksia ymmärtää messuista mitään, sillä vain papit itse ymmärsivät latinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.
Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".
Kuten toki oli tämä aloituskin.
En todellakaan ole mikään Igor vaan aidosti ihmeissäni väitteestä, että suomalaisilla ei olisi ollut omaa identiteettiä ennen 1800-lukua. Miten sitten kaikki muinaisrunous yms.? Kyllähän senkin voi nähdä muodostavan tietyn kansallisen identiteetin
-ap
Tämä muinaisrunous ei ole suomalaista vaan sitä esiintyy ylipäänsä Itämeren ympärillä. On sattuma, että juuri suomalainen keräsi runot ja nimesi ne kalevalaisiksi. Oikeasti kyse on suomalais-ugrilaisesta perinteestä, jota löytyi esimerkiksi Vironkin alueelta. Ja merkittävin osa Lönnrotin runonlaulajista ei itse asiassa ollut suomalaisia vaan Venäjän alueella asuneita karjalankielisiä. Suomalaiset omivat nelipolvisen trokeen ja tarinat omiin nimiinsä, vaikka ne kuuluivat myös muille.
Itse en osaa nähdä että suomalaiset olisivat "omineet" mitään. Tekivät itse asiassa palveluksen koko suomalais-ugrilaiselle kieliryhmälle kootessaan runot kasaan. Olisivat jo tähän mennessä unohtuneet muuten.
Kuitenkin Agricola mainitsi kirjoituksissaan näistä runolauluista länsi-suomessa jo 1300 luvulla. Joten en nyt ymmärrä mikä ongelma tässä pitäisi olla. Suomalaiset ovat todistetusti jakaneet perimätietoa laulamalla muinaisista ajoista lähtien. Se on varmasti ollut kätevä tapa ennen kirjoitustaidon kehittymistä tai oikeastaan laulaminen on korvannut kirjoittamisen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla.
Se, että pappi luki kirkossa saarnat suomen kielellä, tai että käräjillä puhuttiin suomea kosketti kyllä tavallista suomalaista, vahvastikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla.
Suomenkieliset jumalanpalvelukset vakiintuivat 1550-luvulla, vaikka jo sitä ennen osia jumalanpalveluksesta – erityisesti saarna – oli voitu pitää suomeksi.
1600-luvulla kirkko alkoi järjestelmällisesti opettaa kansaa lukemaan. Kiertokoulut ja kotiopetus yleistyivät.
Vuoden 1686 kirkkolaki velvoitti papistoa valvomaan, että seurakuntalaiset osasivat lukea katekismusta. Rippikouluun ja avioliittoon pääsy edellyttivät riittävää kristinopin ja lukutaidon hallintaa.
1700-luvun loppuun mennessä valtaosa suomalaisista osasi lukea ainakin uskonnollisia tekstejä. Arvioiden mukaan lukutaito oli kansainvälisesti poikkeuksellisen yleinen.
Kyse ei ollut todellisesta lukutaidosta vaan niitä katekismuksen pätkiä osattiin lähinnä lukea ulkoa. 1800-luvulla puolet suomalaisista osasi kyllä lukea jollain tapaa mutta kirjoitustaito oli paljon harvinaisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa.
Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota.
Ei sitä ollut. Suomalaiset identifioituivat kyliinsä ja heimoihinsa. Isossa kuvassa sitten kruunuun, oli se Tukholmassa tai Moskovassa.
Suomea hallinnut kruunu ei koskaan ole ollut moskovassa. Perehdy historiaan, ennen kuin väität älyttömiä.
"Tsaari ei ole sama asia kuin kuningas, sillä tsaari vastaa arvoltaan keisaria. Se on kuninkaita korkeampi arvonimi. Keisari on yleensä hallitsija, jonka alaisuudessa on useita kuningaskuntia tai kansoja"
Moskovassa oli vähän raskaampi kruunu kuin Kalle Kustaalla oli
Monille on hirveän vaikea hyväksyä sitä, että valtaosa 1800-luvun fennomaaniliikkeen aktivisteista oli suomenruotsalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.
Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".
Kuten toki oli tämä aloituskin.
En todellakaan ole mikään Igor vaan aidosti ihmeissäni väitteestä, että suomalaisilla ei olisi ollut omaa identiteettiä ennen 1800-lukua. Miten sitten kaikki muinaisrunous yms.? Kyllähän senkin voi nähdä muodostavan tietyn kansallisen identiteetin
-ap
Tämä muinaisrunous ei ole suomalaista vaan sitä esiintyy ylipäänsä Itämeren ympärillä. On sattuma, että juuri suomalainen keräsi runot ja nimesi ne kalevalaisiksi. Oikeasti kyse on suomalais-ugrilaisesta perinteestä, jota löytyi esimerkiksi Vironkin alueelta. Ja merkittävin osa Lönnrotin runonlaulajista ei itse asiassa ollut suomalaisia vaan Venäjän alueella asuneita karjalankielisiä. Suomalaiset omivat nelipolvisen trokeen ja tarinat omiin nimiinsä, vaikka ne kuuluivat myös muille.
Itse en osaa nähdä että suomalaiset olisivat "omineet" mitään. Tekivät itse asiassa palveluksen koko suomalais-ugrilaiselle kieliryhmälle kootessaan runot kasaan. Olisivat jo tähän mennessä unohtuneet muuten.
Toki on totta, että ilman Lönnrotia perinne olisi saattanut jäädä keräämättä ja hänen työnsä on äärettömän arvokas. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että perinne ei ollut mitenkään yksiselitteisesti suomalaista. Mutta Kalevasta tehtiin nimenomaan suomalaisuuden symboli. Se olisi voinut olla yhtä hyvin virolainen tai karjalainen.
Ilmeisesti tämä on ikävä tieto joillekuille, mutta on hyvä esimerkki siitä, että kansat ja kansallisvaltiot oikeasti ovat tietyllä tapaa fiktiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla.
Se, että pappi luki kirkossa saarnat suomen kielellä, tai että käräjillä puhuttiin suomea kosketti kyllä tavallista suomalaista, vahvastikin.
Nyt puhuttiin siitä yhteisestä identiteetistä. Sitä ei ollut. Ei hämäläinen kokenut olevansa samaa väkeä kuin karjalainen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Ei identiteetti oli kieli
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten jo antiikin aikoina puhuttiin suomalaisista?
"In 93 AD, Tacitus wrote that the Fenni were an extremely fierce race who lived in grinding poverty"
Fenni on saksa alue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä.
-ap
Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.
Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".
Kuten toki oli tämä aloituskin.
En todellakaan ole mikään Igor vaan aidosti ihmeissäni väitteestä, että suomalaisilla ei olisi ollut omaa identiteettiä ennen 1800-lukua. Miten sitten kaikki muinaisrunous yms.? Kyllähän senkin voi nähdä muodostavan tietyn kansallisen identiteetin
-ap
Tämä muinaisrunous ei ole suomalaista vaan sitä esiintyy ylipäänsä Itämeren ympärillä. On sattuma, että juuri suomalainen keräsi runot ja nimesi ne kalevalaisiksi. Oikeasti kyse on suomalais-ugrilaisesta perinteestä, jota löytyi esimerkiksi Vironkin alueelta. Ja merkittävin osa Lönnrotin runonlaulajista ei itse asiassa ollut suomalaisia vaan Venäjän alueella asuneita karjalankielisiä. Suomalaiset omivat nelipolvisen trokeen ja tarinat omiin nimiinsä, vaikka ne kuuluivat myös muille.
Itse en osaa nähdä että suomalaiset olisivat "omineet" mitään. Tekivät itse asiassa palveluksen koko suomalais-ugrilaiselle kieliryhmälle kootessaan runot kasaan. Olisivat jo tähän mennessä unohtuneet muuten.
Toki on totta, että ilman Lönnrotia perinne olisi saattanut jäädä keräämättä ja hänen työnsä on äärettömän arvokas. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että perinne ei ollut mitenkään yksiselitteisesti suomalaista. Mutta Kalevasta tehtiin nimenomaan suomalaisuuden symboli. Se olisi voinut olla yhtä hyvin virolainen tai karjalainen.
Ilmeisesti tämä on ikävä tieto joillekuille, mutta on hyvä esimerkki siitä, että kansat ja kansallisvaltiot oikeasti ovat tietyllä tapaa fiktiota.
Itse koen Kalevalan olevan erityisesti suomalais-ugrilaisen kieliryhmän yhteinen teos. Identifioin oikeastaan itseni ennen kaikkea suomalais-ugrilaiseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa.
Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota.
Ei sitä ollut. Suomalaiset identifioituivat kyliinsä ja heimoihinsa. Isossa kuvassa sitten kruunuun, oli se Tukholmassa tai Moskovassa.
Suomea hallinnut kruunu ei koskaan ole ollut moskovassa. Perehdy historiaan, ennen kuin väität älyttömiä.
"Tsaari ei ole sama asia kuin kuningas, sillä tsaari vastaa arvoltaan keisaria. Se on kuninkaita korkeampi arvonimi. Keisari on yleensä hallitsija, jonka alaisuudessa on useita kuningaskuntia tai kansoja"
Moskovassa oli vähän raskaampi kruunu kuin Kalle Kustaalla oli
Se tsaarin kruunu on koko Suomen venäjänvallan ajan painanut päätä Pietarissa, ei Moskovassa.
Olemme metsäläisiä. Sivistystä tänne toi ruotsalaiset ja venäläiset. Sitä ennen asuttiin maakuopissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten jo antiikin aikoina puhuttiin suomalaisista?
"In 93 AD, Tacitus wrote that the Fenni were an extremely fierce race who lived in grinding poverty"
Fenni on saksa alue.
Ei välttämättä. Tuostakaan ei ole varmaa tietoa.
"It has also been suggested that Tacitus' Fenni could be the ancestors of the modern Finnish people.[8][9] Juha Pentikäinen writes that Tacitus may well have been describing the Sámi or the proto-Finns when referring to the Fenni, noting some archeologists have identified these people as indigenous to Fennoscandia."(Wikipediasta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen 1800-lukua ei oikein ollut kansallisuusaatetta. Ihmiset olivat lähinnä jonkin hallitsijan alamaisia ja uskontokunnan edustajia.
Mutta eivät suomalaiset ole toisaalta olleet ruotsalaisia eivätkä venäläisiä koskaan, myös he ovat käyttäneet käsitettä suomalaiset. Emme minusta ole olleet osa muuta kansanryhmää vaan ihan oma esim kieliryhmämme
Käsite Suomi laajeni jatkuvasti. Alkujaan se oli vain Turun seutu, Varsinais-Suomi. Vielä 1600-luvulla nykyisen Pohjanmaan ei ajateltu olevan Suomea.
Kuitenkin Pohjanmaalla puhuttiin silloin jo suomea, vai puhuttiinko? Itse liitän kulttuurisen identiteetin vahvasti kieleen
Sinä liität. Ennen ei liitetty.
Vierailija kirjoitti:
Monille on hirveän vaikea hyväksyä sitä, että valtaosa 1800-luvun fennomaaniliikkeen aktivisteista oli suomenruotsalaisia.
Eli ruotsalainen.
Katolisella ajalla käytettiin latinaa. Tuskin koskaan kirkollisia toimituksia suomenkielisissä pitäjissä on pidetty ruotsiksi.