Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?

Suomalaisten perintöä oli esimerkiksi kaskiviljely. Suomalaiset haluttiin Ruotsiinkiin kaskeamaan ruotsalaisia metsiä, mutta koska kaskeaminen osoittautui erittäin tuottoisaksi menetelmäksi alkoivat ruotsalaiset syrjiä suomalaisia ja ajaa heitä pois oma raivaamiltaan alueilta 

Ruotsi tuskin koskaan pyytää anteeksi 

Suomen raja sijaitse keskiajalla Hämeen suuntaan kulkiessa Liedossa. Siellä on vieläkin muinaissilta nimeltään Suomensilta, jonka ylitettyään hämäläiset tiesivät tulleensa Suomeen. 

Vierailija kirjoitti:

 

Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli. 

Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielellä ei päässyt opiskelemaan ennen kuin vasta 1900 luvulla ja suomenkielistä kantaväestöä pidettiin miehittäjän puolelta muutenkin alempiarvoisina ihmisinä. Siitä kertovat ne pääkallot, jotka oli raahattu ruotsiin mitattavaksi ja luokiteltaviksi ilman omaisten lupaa. Nyt ne vihdoin pääsivät takaisin kotiin ja sekin pitkäaikaisen anelun tuloksena 

Tuo kallonmittailu keksittiin vasta 1800-luvulla, kuten koko rotumystiikka muutenkin.

Eikä se edes ollut ihan niin arvottavaa hommaa kuin myöhemmin on selitelty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla. 

Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.

Varmaankin syynä oli, että venäläiset olivat säännöllisin väliajoin koko historian ajan hyökänneet Suomeen ja aina käyttäytyneet äärimmäisen raa'asti siviiliväestöä kohtaan.

Asialta ei voi välttyä kukaan historiaa selvittävä, kun ihan kirkonkirjojen kuolleissa on näitä kuolinsyitä. Esimerkiksi Lahti-Kouvola akselilla, olisiko ollut Iitti vai Lapinjärvi, venäläiset polttaneet elävältä kaksi naista, toinen viisikymppinen, toinen kahdeksankymppinen. Ja kolmevuotias tyttö paennut häntä jahdanneita venäläisiä metsään, löydetty sieltä kahden viikon päästä kuolleeksi nääntyneenä. Niin että on ollut ihan ymmärrettävää, ettei Venäjän alamaiseksi joutuminen ole innostanut.

Vierailija kirjoitti:

Suomen raja sijaitse keskiajalla Hämeen suuntaan kulkiessa Liedossa. Siellä on vieläkin muinaissilta nimeltään Suomensilta, jonka ylitettyään hämäläiset tiesivät tulleensa Suomeen. 

Kiehtovaa. Lietohan on nykyistä suur-Turkua. Näin pieni oli siis oman aikansa (Varsinais-) Suomi. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset olivat lähinnä veronmaksajan roolissa. Koko hallintorakenne mikä Suomessa oli perustui verojen maksuun tavalla tai toisella. Veroista ei helpotettu ees nälkävuosien aikana.Toisaalta sen myötä sitten löytyy paljon kirjallista dokumenttia ja karttoja. Mutta tuskin kukaan jossain savolaiskylässä ajatteli olevansa suomalainen vaan ennemmkin hiskin tytär siitä ja siitä kylästä, mutta niinhän se oli kaikissa maissa.

Voi olla, mutta myös Smoolannissa hallinnon keskeinen tavoite oli kerätä veroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli. 

Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.

Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalaisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? En ainakaan itse akateemisena stadilaisena koe yhteenkuuluvuutta kainuulaisen kouluttautumattoman työttömän kanssa.

Kieli on yksi tärkeä asia, joka muodostaa kansallista identiteettiä ja yhdistää sinutkin siihen kainuulaiseen. Etkö todella koe, että sinulla olisi suomalaista identiteettiä? Oletko tehnyt sukututkimusta, yrittänyt selvittää juuriasi?

Olen eri, mutta koen tämän kysymyksen mielenkiintoisena. 

Olen suomenkielinen ja kieli yhdistää minut juurikin vaikkapa kainuulaisiin tai turkulaisiin. Mutta aika ohueksi se side jää, hallitsen useita muitakin kieliä joista ranskaa käytän päivittäin puolisoni kanssa. Koen paljon enemmän yhteistä hänen sukulaistensa ja meidän yhteisten ranskalaisten kavereiden kanssa kuin valtaosan suomalaisten kanssa. Koen myös että lapseni, puoliksi ranskalaisia, ovat muokanneet identiteettiäni siten ettei se ole enää puhtaan suomalainen. Täällä ovat juureni, mutta kun vanhemmistani aika jättää jäävät siteet tähän maahan aika ohuiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansallisuus on käsitteenä jotain, joka syntyi 1800 -luvulla ja sitä tietoisesti rakennettiin eri maissa. 

Väärin. Se, että kansallisuusaatetta on erityisesti jalostettu pidemmälle 1800-luvulla, ei tarkoita, etteikö sitä olisi ollut olemassa jossain muodossa jo ennen tuota. 

Ei sitä ollut. Suomalaiset identifioituivat kyliinsä ja heimoihinsa. Isossa kuvassa sitten kruunuun, oli se Tukholmassa tai Moskovassa. 

Suomea hallinnut kruunu ei koskaan ole ollut moskovassa. Perehdy historiaan, ennen kuin väität älyttömiä.

Kyllähän kunkut siirsivät väestöä myös Suomessa, savolaisia karjalaan ja päinvastoin eli sekottamista on tapahtunut. savossa se näkyy esim. sukunimissä. ja sitten oli näitä yksilöitä, sotilaita, ruotsalaisia, liivinmaalaisia eli käytännössä kai virolaisia ja lättejä tms. jotka sekottu kantaväestöön ja pieniin kyliin. hassua, että joku otti täällä kainuun esille. sinnehän kuningas, en muista kuka, siirsi jostain syystä ruotsalaisväestöä, liekö heiltä nuo geneettinen tautiperintö peräisin kun siellä oman porukan kanssa sikiäisivät. ehkäpä. itäsuomessa oli myös näitä vanhauskovaisia pienessä kylässä, peräisin venäjältä, mutta ei heillä mitään tautiperintöä ole vaikka sikisivät samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

 

Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.

Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".

Kuten toki oli tämä aloituskin.

En todellakaan ole mikään Igor vaan aidosti ihmeissäni väitteestä, että suomalaisilla ei olisi ollut omaa identiteettiä ennen 1800-lukua. Miten sitten kaikki muinaisrunous yms.? Kyllähän senkin voi nähdä muodostavan tietyn kansallisen identiteetin

-ap

Tämä muinaisrunous ei ole suomalaista vaan sitä esiintyy ylipäänsä Itämeren ympärillä. On sattuma, että juuri suomalainen keräsi runot ja nimesi ne kalevalaisiksi. Oikeasti kyse on suomalais-ugrilaisesta perinteestä, jota löytyi esimerkiksi Vironkin alueelta. Ja merkittävin osa Lönnrotin runonlaulajista ei itse asiassa ollut suomalaisia vaan Venäjän alueella asuneita karjalankielisiä. Suomalaiset omivat nelipolvisen trokeen ja tarinat omiin nimiinsä, vaikka ne kuuluivat myös muille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli. 

Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.

Protestanttinen identiteetti. Julkaistiin uskonnollista kirjallisuutta kansan kielellä, jotta jokainen voisi itse perehtyä Jumalan sanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

Tuskin olikaan. Esivanhempamme olivat Ruotsin kuninkaan alamaisia, joilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin alamaisilla. 

Kun venäläiset valloittivat Ruotsin itäosan 1808, rahvas alkoi käydä sissisotaa miehittäjää vastaan. Yksi syy oli pelko joutua vieraan kruunupään alamaisiksi.

Varmaankin syynä oli, että venäläiset olivat säännöllisin väliajoin koko historian ajan hyökänneet Suomeen ja aina käyttäytyneet äärimmäisen raa'asti siviiliväestöä kohtaan.

 

Asialta ei voi välttyä kukaan historiaa selvittävä, kun ihan kirkonkirjojen kuolleissa on näitä kuolinsyitä. Esimerkiksi Lahti-Kouvola akselilla, olisiko ollut Iitti vai Lapinjärvi, venäläiset polttaneet elävältä kaksi naista, toinen viisikymppinen, toinen kahdeksankymppinen. Ja kolmevuotias tyttö paennut häntä jahdanneita venäläisiä metsään, löydetty sieltä kahden viikon päästä kuolleeksi nääntyneenä. Niin että on ollut ihan ymmärrettävää, ettei Venäjän alamaiseksi joutuminen ole innostanut.

Jostain syystä venäläisten identiteetti ei ole noista ajoista muuttunut yhtään miksikään. Samanlaisia barbaareita ne ovat edelleen 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli. 

Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.

Ei se koskettanut mitenkään tavallista suomalaisia. Lukutaito alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla. 

Kyllä se kosketti siinä mielessä tavallisia suomalaisia, että esimerkiksi kirkoissa alettiin käyttää Suomen kieltä saarnoissa Ruotsin sijaan

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

"Suomalainen kansallisidentiteetti syntyi pääosin 1800-luvulla. Silloin suomen kieli nostettiin arvoon, ja syntyi käsitys yhtenäisestä kansasta. Identiteetti kehittyi tarpeesta erottua Ruotsin ja Venäjän vallasta."

Tuttusi on oikeassa !!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen raja sijaitse keskiajalla Hämeen suuntaan kulkiessa Liedossa. Siellä on vieläkin muinaissilta nimeltään Suomensilta, jonka ylitettyään hämäläiset tiesivät tulleensa Suomeen. 

Kiehtovaa. Lietohan on nykyistä suur-Turkua. Näin pieni oli siis oman aikansa (Varsinais-) Suomi. 

Jep, ja toisaalta oli paljon ei-kenenkään-maata. Eli Suomen sillan jälkeen sai kuitenkin aika pitkään kulkea kohti Hämeenlinnaa ennen kuin oltiin Hämeessä. Se ei-kenenkään-maa oli aika pelottavakin, ryöväreitä ym. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kunkut siirsivät väestöä myös Suomessa, savolaisia karjalaan ja päinvastoin eli sekottamista on tapahtunut. savossa se näkyy esim. sukunimissä. ja sitten oli näitä yksilöitä, sotilaita, ruotsalaisia, liivinmaalaisia eli käytännössä kai virolaisia ja lättejä tms. jotka sekottu kantaväestöön ja pieniin kyliin. hassua, että joku otti täällä kainuun esille. sinnehän kuningas, en muista kuka, siirsi jostain syystä ruotsalaisväestöä, liekö heiltä nuo geneettinen tautiperintö peräisin kun siellä oman porukan kanssa sikiäisivät. ehkäpä. itäsuomessa oli myös näitä vanhauskovaisia pienessä kylässä, peräisin venäjältä, mutta ei heillä mitään tautiperintöä ole vaikka sikisivät samalla tavalla.

Usein yllytettiin kansaa muuttamaan asumattomille seuduille, jotta sinne voitaisiin muodostaa sotaväenosastoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus siis siksi, koska eräs tuttu väitti että suomalaisilla ei ole ennen 1800-lukua ollut kansallista identiteettiä. 

-ap

 

Tällaista väittävät ainoastaan venäläiset ja ryssssssssien kätyrit.

Tälläkin palstalla on jatkuvasti ollut Igorin liikuttavia "ajattele, miten paljon suomen kielessä on venäläisperäisiä sanoja", "ei Kalevala ole mitään oikeaa kansanrunoutta", "ruotsinvallan aika oli kolonialismia".

Kuten toki oli tämä aloituskin.

En todellakaan ole mikään Igor vaan aidosti ihmeissäni väitteestä, että suomalaisilla ei olisi ollut omaa identiteettiä ennen 1800-lukua. Miten sitten kaikki muinaisrunous yms.? Kyllähän senkin voi nähdä muodostavan tietyn kansallisen identiteetin

-ap

Tämä muinaisrunous ei ole suomalaista vaan sitä esiintyy ylipäänsä Itämeren ympärillä. On sattuma, että juuri suomalainen keräsi runot ja nimesi ne kalevalaisiksi. Oikeasti kyse on suomalais-ugrilaisesta perinteestä, jota löytyi esimerkiksi Vironkin alueelta. Ja merkittävin osa Lönnrotin runonlaulajista ei itse asiassa ollut suomalaisia vaan Venäjän alueella asuneita karjalankielisiä. Suomalaiset omivat nelipolvisen trokeen ja tarinat omiin nimiinsä, vaikka ne kuuluivat myös muille. 

Itse en osaa nähdä että suomalaiset olisivat "omineet" mitään. Tekivät itse asiassa palveluksen koko suomalais-ugrilaiselle kieliryhmälle kootessaan runot kasaan. Olisivat jo tähän mennessä unohtuneet muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli. 

Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.

Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.