Onko muilla mentaliteettia, etteivät kampaajat, kahvilat, kasvohoidot jne. kuulu itselle?

Vierailija kirjoitti:

Joo, minä ainakin 80-luvun lapsena opin vanhemmiltani, että luonnollisuus on kaikkein paras kaunistus. Mitään turhaa ei saanut olla ja kauneudenhoito oli tosiaan saunassa käymistä ja vitalista kesällä. Vanhempani olivat saaneet minut vanhoilla päivillään, joten olivat itse eläneet nuoruutensa jonain muinaisaikana. Enpä ole sitten osannut itsekään aikuisena alkaa käymään kampaajilla tai hoitoloissa ja ne rahat menevätkin sitten muihin harrastuksiiin. Välillä tulee mieliteko hemmotella itseä, mutta joku olkapäällä istuva otus sen halun nopeasti vaimentaa. 

Olen syntynyt 60-luvulla ja vanhemmat 20-luvulla. Ei meillä ollut puritaaninen kasvatus, sai kaunistautua ja kampaajallakin käytiin.

Kun muutin kotoa ja sain työpaikan, ei käynyt mielessäkään ettenkö olisi voinut käydä kosmetologilla. Kun ei ole täydellinen iho, koin sen kuukausittaisen kasvohoidon hyvinkin tarpeellisena.

Nyt vaihdevuosien jälkeen ei tarvitse käydä niin usein.

Ap:n kuvailemia estoja ei minulla ole enkä ole sellaisia havainnut tyttärellänikään. Onneksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa tuttavapiirissä olen havainnut suurta vaihtelua tässä. Joku pitää aivan itsestään selvyytenä, että kampaajalla käydään säännöllisesti. Joku ei käy koskaan. Eikö oikeasti halua vai mikä estää? Raha? Vai juuri tällainen tunne ettei pitäisi, ettei ole sen arvoinen? 

Hiuspohjani on sen verran hyvä, ettei sitä tarvitse pestä edes shampoolla. Jotenkin kuulostaa aika hölmöltä mennä pitkä- ja tuuheahiuksisena, jolla terve hiuspohja, kynittäväksi ja myrkytettäväksi jonnekin kanapersekampaamoon. Päin vastoin minun pitäisi alkaa kurssittamaan heitä.

Joo niin varmaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, minä ainakin 80-luvun lapsena opin vanhemmiltani, että luonnollisuus on kaikkein paras kaunistus. Mitään turhaa ei saanut olla ja kauneudenhoito oli tosiaan saunassa käymistä ja vitalista kesällä. Vanhempani olivat saaneet minut vanhoilla päivillään, joten olivat itse eläneet nuoruutensa jonain muinaisaikana. Enpä ole sitten osannut itsekään aikuisena alkaa käymään kampaajilla tai hoitoloissa ja ne rahat menevätkin sitten muihin harrastuksiiin. Välillä tulee mieliteko hemmotella itseä, mutta joku olkapäällä istuva otus sen halun nopeasti vaimentaa. 

Jotenkin se vaan on kun katsoo nykypäivän kardashianeita ja terveitä maalaiselämää viettäviä tai muuten itseään kemikalisoimattomia ihmisiä, niin vain toisesta näistä välittyy viesti kauneudesta, terveydestä ja hehkusta. Toinen välittää lähinnä jotain muovipussienergiaa.

Suurin osa meistä asettuu tuohon välimaastoon.

Yritin joskus työttömänä päästä terveystarkastuksiin ja pääsinkin. Kulttuurikorttia ei päässyt koskaan käyttämään kun ne muutamat paikat meni heti. Kuntosali oli kaupungin toisella puolella ja itsellä oli painot kotona, joten sen paikan antoi mielellään muille. En ole käynyt parturissa, enkä muissa hoidoissa. Elämä kulkee kohti loppuaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa tuttavapiirissä olen havainnut suurta vaihtelua tässä. Joku pitää aivan itsestään selvyytenä, että kampaajalla käydään säännöllisesti. Joku ei käy koskaan. Eikö oikeasti halua vai mikä estää? Raha? Vai juuri tällainen tunne ettei pitäisi, ettei ole sen arvoinen? 

Minulla kyllä olisi rahaa, mutta pidän hiuksistani. En halua värjätä niitä ja latvat on helppo itse lyhentää saksilla tarvittaessa, siihen menee aikaa noin 1 minuutti, ei maksa mitään eikä tarvitse lähteä minnekään kotikylppäristä.

Niin, kukapa sitä haluaisi omasta kylppäristään poistua.

Voihan se olma kylppäri olla myös ihan viihtyisä? Ja ihmisellä muutakin tekemistä kuin istua jossain kalsassa kampaamossa niska mutkalla kuuntelemassa kauniisti sanottuna vähemmän älykkäitä höpinöitä.

No minun kampaajani opiskelee yliopistossa, tekee kampaajan hommia rahoittaakseen opintojaan.

On älykkäämpi kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olispa rahaa käydä kampaajalla, kasvohoidossa, kahvilassa tai edes kuntosalilla.

T. Pitkäaikaistyötön

Voit kuntoilla kotona omalla painolla. Kato Youtubesta jumppavideoita.

Niin, kyllähän kahvitkin voi kotona juoda ja leikata itse hiukset ja sitten kirsikkana kakussa sipaista vielä sitä halpis voidetta naamalle. Just, nämä varmaan kaikki tietää ja moni joutuu tekemään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta miksi kampaamo tai kasvohoito mielletään joksikin hemmotteluksi? Ymmärrän, että suklaakakku ja hyvä kahvi kivassa kahvilassa tuntuu hemmottelulta, mutta itse ainakin rinnastan kampaajalla ja kasvohoidossa käynnin pikemmin hammashygienistillä käyntiin. Kampaajalla käyn monta kertaa vuodessa, ja lähinnä siellä on tosi tylsää ja menee aikaa. Mitä hemmottelua on siinä, että istuu pitkän aikaa tuolissa puhaltimen alla, ja mahdollisesti kuulee tahtomattaankin viereisessä tuolissa istuvan henkilön ja kampaajan pääosin tylsät tai ärsyttävät keskustelut? Kasvohoidossa kävin kerran ja kokemus oli niin epämiellyttävä, etten mene enää uudestaan.

Eihän nämä palstan ankeuttajat nyt herrajumala millään hammashygienistillä käy! Ihan turhuutta ja rahanhukkaa.

Tarvittaessa voi saunaremontista yli jääneellä rautanaulalla itse hammasvälejä vähän rapsuttaa.

Tämä ei ole hyvä vertaus, ja on läppänäkin väsyneen huono.

Kyllä ihminen pystyy omaa naamaansa hoitamaan asiallisesti itsekin, ja on ihan perusteltua tehdä jotain kasvohoitoja itsekin. Ei ole mahdoton tehtävä. Mutta on ihan eri asia yrittää ronkkia oman suun sisällä olevien hampaiden hammasvälejä ja ientaskuja (etuhampaita lukuunottamatta) vaikka sinulla olisikin työkalut, ne piikit ja raaputtimet ja entäs ultraääni puhdistin? Ihmisen fysiikka vaan ei oikein taivu siihen että teet itsellesi sellaista hammashoitoa.

Jonkin verran joo. Meillä sellaista yleistä laittautumista paheksuttiin, vaikka näköpiirissä ei edes vielä ollut näitä muovitissi/huuli/peppuimplantti -naisia lainkaan. Kaikessa myös aina säästettiin, koska raahaa oli vain hieman yli peruselämisen. Käyn itse kampaajalla, koska hiukseni ovat muuten järjyttävät. Kaikenlaiset kosmetologit ja kynsihoidot tuntuvat vieraannuttavilta, vaikka olen viime vuosina käynyt niissäkin. Kosmetologi esimerkiksi poistaa rasvaluomia kaulalta ja naamasta lähes vuoden välein jne. Suonikohjut kävin leikkauttamassa ja näön laserilla. Olen opetellut käyttämään överihintaisia palveluja, sillä taloudellinen tilanne on ihan hyvä. 

Näiden kommenttien perusteella sanoisin, ettei se, ettei käytä mitään kauneudenhoitopalveluja eikä käy kahviloissa, ainakaan tee sisäisesti kauniiksi.

Epätoivoinen tarve haukkua toisenlaisia valintoja turhuuksiksi ja jopa synniksi.

Olkaa vapaasti luonnonkauniita ja hehkuvia, mekin hehkutaan ja samalla työllistetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa tuttavapiirissä olen havainnut suurta vaihtelua tässä. Joku pitää aivan itsestään selvyytenä, että kampaajalla käydään säännöllisesti. Joku ei käy koskaan. Eikö oikeasti halua vai mikä estää? Raha? Vai juuri tällainen tunne ettei pitäisi, ettei ole sen arvoinen? 

Hiuspohjani on sen verran hyvä, ettei sitä tarvitse pestä edes shampoolla. Jotenkin kuulostaa aika hölmöltä mennä pitkä- ja tuuheahiuksisena, jolla terve hiuspohja, kynittäväksi ja myrkytettäväksi jonnekin kanapersekampaamoon. Päin vastoin minun pitäisi alkaa kurssittamaan heitä.

Joo niin varmaan. 

:D 

Tosi kuin vesi. Kannattaisi varmaan laittaa omakin suolisto kuntoon jos pitää koko ajan rääpiä iholta pois kaikkea paskaa mitä keho sen läpi suoltaa. Paasto auttaa. Joku viikon kuivapaasto esim.

Mä ainakin tarjoan säännöllisesti vaimolle oikein runsaan kasvohoidon, facial  toisinsanoen. On edullinen, ilmainen, vaikka omista pusseista maksankin. 

Olen vm- 68 ja Minulla oli tuo ajatus. Opin kotoa, että me ollaan tavallisia, ei olla hienoja, ja hienot 

 Ihmiset tekee erilaisoa asioita.

Olen viime aikoina tietoisesti pyrkinyt siitä eroon, koska ajatus heijastaa arvottomuutta; en ole riittävän hyvä ja arvokas noille asioille, en ansaitse tuollaisia. Uskon, että on hyvin haitallista ajatella näin. Parempi on ajatella, että minäkin voisin tehdä noita, jos haluaisin. 

Olen nyt kolmekymppisenä opetellut ajattelemaan että minäkin ansaitsen hemmottelua ja "turhuuksia" ihan vain oman hyvinvointini vuoksi. Jostain olen kyllä imuroinut aika ankaran asenteen itseäni kohtaan. Jotain hyödyllistä pitää tehdä koko ajan ja säästäväinen pitää olla. En välitä kasvohoidoista enkä kampaamopalveluista leikkuuta lukuunottamatta, mutta hierontaa yritän sallia itselleni enemmän. Vaikka rahan tuhlaamiselta se silti tuntuu, koska vaikutus on vain lyhytaikainen...

Vierailija kirjoitti:

Näiden kommenttien perusteella sanoisin, ettei se, ettei käytä mitään kauneudenhoitopalveluja eikä käy kahviloissa, ainakaan tee sisäisesti kauniiksi.

Epätoivoinen tarve haukkua toisenlaisia valintoja turhuuksiksi ja jopa synniksi.

Olkaa vapaasti luonnonkauniita ja hehkuvia, mekin hehkutaan ja samalla työllistetään.

Jos käy ottamassa esim. blowdryn tai jonkun muun kampauksen niin sen ymmärrän. Mutta hiuksensa värjääminen, hiuspohjansa myrkyttäminen ja muu on puhdasta typeryyttä vaan. Usein ihminen on vaan niin sairas sisäisesti ettei edes tajua sitä, vaan pitää hilseilyä ja jatkuvaa rasvoittumista normaalina, mitä se ei ole. Se on sairautta. Johtuu suoliston sairaalloisesta bakteerikannasta ja sienistä. 

Tämän vuoksi monissa uskonnoissa on pakkopaastot, jotta saadaan tämä moska ulos kehosta. Tiede ei tällaista hienoutta tunne, vaan sitä moskaa yritetään vaan peittää shampoolla, saippualla sun muulla. 

Sinänsä kaunistautuminen ei ole syntiä tai pahuutta, kyllähän luonnossakin on kukkia ja eleganttius ja harmonia ovat erittäin arvostettuja piirteitä kaikkialla. Sairauden peittäminen tai jonkun muun feikkaaminen kuin mitä on, esim. hiusten värjääminen, ei vaan ole edes kaunista.

Siinäkään ei ole mitään kaunista, että työllistää itseään myrkyttämällä toisia tai luomalla heille ulkonäköpaineita. Päin vastoin.

Ei ole. Jos joudun säästämään, pidän viimeiseen asti kiinni siitä että elämässä pitää olla edes hitusen jotain noista.

Vierailija kirjoitti:

Olen vm- 68 ja Minulla oli tuo ajatus. Opin kotoa, että me ollaan tavallisia, ei olla hienoja, ja hienot 

 Ihmiset tekee erilaisoa asioita.

Olen viime aikoina tietoisesti pyrkinyt siitä eroon, koska ajatus heijastaa arvottomuutta; en ole riittävän hyvä ja arvokas noille asioille, en ansaitse tuollaisia. Uskon, että on hyvin haitallista ajatella näin. Parempi on ajatella, että minäkin voisin tehdä noita, jos haluaisin. 

Tavallaan tämä on myös yhteisöllinen rituaali, jotkut miehetkin käyvät ajamassa partansa joka päivä jossakin parturiliikkeessä. Sillä luodaan yhteenkuuluvuutta ja verkostoja. Mutta nämä hoidot eivät ole mitään terveydelle edullisia eivätkä sisällä terveitä elementtejä, vaan päin vastoin ovat sairaiden ihmisen myrkkyjä, joita tuputetaan toisille sairaille. Jossain ekokampaamossa hiuksensa leikkaamassa käyminen nyt on ihan siistiä vielä. Tai joku päähieronta öljyllä, tm. Mutta vetyperoksidia hiuksiin, kanaperseiden kynimininen sun muu... Parempi olisi jos nämä ihmiset keskittyiisvät ensin siihen terveyteensä ja sitten vasta alkaisivat jakelemaan palveluitaan muille. Ensin oma tontti kuntoon...

Vierailija kirjoitti:

Mä ainakin tarjoan säännöllisesti vaimolle oikein runsaan kasvohoidon, facial  toisinsanoen. On edullinen, ilmainen, vaikka omista pusseista maksankin. 

Juu minäkin hieron paskaani säännöllisesti mieheni naamaan koska se kaunistaa häntä. Miehet ovat niin rumia että jopa naisen paska on kauniimpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, minä ainakin 80-luvun lapsena opin vanhemmiltani, että luonnollisuus on kaikkein paras kaunistus. Mitään turhaa ei saanut olla ja kauneudenhoito oli tosiaan saunassa käymistä ja vitalista kesällä. Vanhempani olivat saaneet minut vanhoilla päivillään, joten olivat itse eläneet nuoruutensa jonain muinaisaikana. Enpä ole sitten osannut itsekään aikuisena alkaa käymään kampaajilla tai hoitoloissa ja ne rahat menevätkin sitten muihin harrastuksiiin. Välillä tulee mieliteko hemmotella itseä, mutta joku olkapäällä istuva otus sen halun nopeasti vaimentaa. 

Jotenkin se vaan on kun katsoo nykypäivän kardashianeita ja terveitä maalaiselämää viettäviä tai muuten itseään kemikalisoimattomia ihmisiä, niin vain toisesta näistä välittyy viesti kauneudesta, terveydestä ja hehkusta. Toinen välittää lähinnä jotain muovipussienergiaa.

Suurin osa meistä asettuu tuohon välimaastoon.

Muovipussienergiasta pääsee eroon kun lakkaa värjäämästä hiuksiaan ja keskittyy fillerien sijaan vaikkapa jumppaan tai urheiluun. Saavat keuhkotkin jotain tekemistä ja tulee se luontainen hehku kun veri alkaa kiertämään. Väriaineella päälle maalaaminen kun ei välity siihen energiaan, luo vaan kuvan jostakin etäisesti tervettä muistuttavasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden kommenttien perusteella sanoisin, ettei se, ettei käytä mitään kauneudenhoitopalveluja eikä käy kahviloissa, ainakaan tee sisäisesti kauniiksi.

Epätoivoinen tarve haukkua toisenlaisia valintoja turhuuksiksi ja jopa synniksi.

Olkaa vapaasti luonnonkauniita ja hehkuvia, mekin hehkutaan ja samalla työllistetään.

Jos käy ottamassa esim. blowdryn tai jonkun muun kampauksen niin sen ymmärrän. Mutta hiuksensa värjääminen, hiuspohjansa myrkyttäminen ja muu on puhdasta typeryyttä vaan. Usein ihminen on vaan niin sairas sisäisesti ettei edes tajua sitä, vaan pitää hilseilyä ja jatkuvaa rasvoittumista normaalina, mitä se ei ole. Se on sairautta. Johtuu suoliston sairaalloisesta bakteerikannasta ja sienistä. 

Tämän vuoksi monissa uskonnoissa on pakkopaastot, jotta saadaan tämä moska ulos kehosta. Tiede ei tällaista hienoutta tunne, vaan sitä moskaa yritetään vaan peittää shampoolla, saippualla sun muulla. 

Sinänsä kaunistautuminen ei ole syntiä tai pahuutta, kyllähän luonnossakin on kukkia ja eleganttius ja harmonia ovat erittäin arvostettuja piirteitä kaikkialla. Sairauden peittäminen tai jonkun muun feikkaaminen kuin mitä on, esim. hiusten värjääminen, ei vaan ole edes kaunista.

Siinäkään ei ole mitään kaunista, että työllistää itseään myrkyttämällä toisia tai luomalla heille ulkonäköpaineita. Päin vastoin.

Paastoaminen on aivan turhaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vm- 68 ja Minulla oli tuo ajatus. Opin kotoa, että me ollaan tavallisia, ei olla hienoja, ja hienot 

 Ihmiset tekee erilaisoa asioita.

Olen viime aikoina tietoisesti pyrkinyt siitä eroon, koska ajatus heijastaa arvottomuutta; en ole riittävän hyvä ja arvokas noille asioille, en ansaitse tuollaisia. Uskon, että on hyvin haitallista ajatella näin. Parempi on ajatella, että minäkin voisin tehdä noita, jos haluaisin. 

Tavallaan tämä on myös yhteisöllinen rituaali, jotkut miehetkin käyvät ajamassa partansa joka päivä jossakin parturiliikkeessä. Sillä luodaan yhteenkuuluvuutta ja verkostoja. Mutta nämä hoidot eivät ole mitään terveydelle edullisia eivätkä sisällä terveitä elementtejä, vaan päin vastoin ovat sairaiden ihmisen myrkkyjä, joita tuputetaan toisille sairaille. Jossain ekokampaamossa hiuksensa leikkaamassa käyminen nyt on ihan siistiä vielä. Tai joku päähieronta öljyllä, tm. Mutta vetyperoksidia hiuksiin, kanaperseiden kynimininen sun muu... Parempi olisi jos nämä ihmiset keskittyiisvät ensin siihen terveyteensä ja sitten vasta alkaisivat jakelemaan palveluitaan muille. Ensin oma tontti kuntoon...

Et kyllä kovin terveeltä vaikuta.