Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla mentaliteettia, etteivät kampaajat, kahvilat, kasvohoidot jne. kuulu itselle?
21.07.2026 |
Olen 80-luvun lapsi. Isäni oli hyväpalkkaisessa ja arvostetussa työssä, äiti kotiäiti. Oli varaa asioihin, mutta kuluttamista paheksuttiin.
Opiskelin kaksi korkeakoulututkintoa, sain lapset ja normaalin työn. Lapset ovat jo aikuistuneet ja olen jo isovanhempi. Yhä vain minussa elää ajatus, etteivät kampaamokäynnit, kahvilat, kasvohoidot tai ylipäätään minkäänlaiset hyvinvointiin tähtäävät hemmotteluhoidot kuulu minulle vaan ne ovat jonkun toisen elämää. Jonkun, jolla on niihin varaa. Vaikka periaatteessa itsellänikin on. Tuntuvat silti vääriltä minulle.
Mitä tämä on ja kokeeko kukaan muu samoin?
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä olen havainnut suurta vaihtelua tässä. Joku pitää aivan itsestään selvyytenä, että kampaajalla käydään säännöllisesti. Joku ei käy koskaan. Eikö oikeasti halua vai mikä estää? Raha? Vai juuri tällainen tunne ettei pitäisi, ettei ole sen arvoinen?
Jos ei oma hiustyyli vaadi jatkuvaa kampaajalla juoksemista, niin miksi pitäisi käydä? Jos on pitkät hiukset eikä värjää niitä, niin ei silloin välttämättä tarvitse kampaajaa mihinkään kuin ehkä erran vuodessa. Itse joudun käymään monta kertaa vuodessa, koska värjään hiukset kasviväreillä, enkä osaa tehdä sitä itse, hiuksia leikataan tilanteesta riippuen 1-2 kertaa vuodessa aina jonkin värjäyksen yhteydessä. Tavallaan on itsestään selvää, että jos haluan tämän hiustyylin, mikä minulla nyt on (tämän hiusvärin), on pakko käydä useasti vuodessa kampaajalla. Mutta lähinnä koen sen kampaajalla istumisen tylsänä ja puuduttavana asiana, joka nyt vaan on tehtävä, jos haluan tällaiset hiukset. Mutta en kävisi, jos ei tarvitsisi.
Et osaa? Sehän on ihan helppoa, helpompaa kuin synteettisen värin laittaminen.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta minusta hiusten värjääminen kotona on turhan sottaista puuhaa. Joskus nuorena sitä tein, enää en. Väri kuitenkin kului nopeasti pois.
Ei ole sottaista eikä ainakaan vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerta kaikkiaan näe syytä miksi käyttäisin tällaisia palveluita kun paras terveys ja paras iho näyttää olevan nunnilla, jotka eivät lutraa itseensä mitään modernin kemianteollisuuden tököttejä tai koskettele toistensa kasvoja.
En tunne ketään nunnaa, joten hyvällä omatunnolla käyn kampaajalla ja kosmetologilla.
Äiti oli maatalon emäntä, jonka ainoa kauneudenhoito oli käsivoide ja puuteri. Olisi varmaan käyttänyt muutakin, ihonhoidoista nyt puhumattakaan, jos olisi ollut mahdollisuus.
En minäkään tunne henkilökohtaisesti ketään nunnaa. Eivätkös heidän hiuksensa ole aina lyhyiksi leikatut ja vielä päähineen alla piilossa, joten kampaajaa tuskin tarvitaan.
Miksi nunna leikkaisi hiuksensa? Buddhalaiseen perinteeseen tämä taitaa kuulua mutta kristityillä on järjestäen pitkät hiukset. Suomessa on tosiaan aika retuperällä luostariperinne, kanaperseperinne ja mäkkäri kukoistavat XD Harmi vaan että vain toinen näistä tuottaa hyvinvointia ja terveyttä.
Minä tykkään käydä kahviloissa. On kiva ostaa jotain sellaista syötävää, mitä kotona ei ole, jokin leivos tai muu herkku, ja istua hetki kaikessa rauhassa, jos rahatilanne sallii.
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta miksi kampaamo tai kasvohoito mielletään joksikin hemmotteluksi? Ymmärrän, että suklaakakku ja hyvä kahvi kivassa kahvilassa tuntuu hemmottelulta, mutta itse ainakin rinnastan kampaajalla ja kasvohoidossa käynnin pikemmin hammashygienistillä käyntiin. Kampaajalla käyn monta kertaa vuodessa, ja lähinnä siellä on tosi tylsää ja menee aikaa. Mitä hemmottelua on siinä, että istuu pitkän aikaa tuolissa puhaltimen alla, ja mahdollisesti kuulee tahtomattaankin viereisessä tuolissa istuvan henkilön ja kampaajan pääosin tylsät tai ärsyttävät keskustelut? Kasvohoidossa kävin kerran ja kokemus oli niin epämiellyttävä, etten mene enää uudestaan.
Eihän nämä palstan ankeuttajat nyt herrajumala millään hammashygienistillä käy! Ihan turhuutta ja rahanhukkaa.
Tarvittaessa voi saunaremontista yli jääneellä rautanaulalla itse hammasvälejä vähän rapsuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerta kaikkiaan näe syytä miksi käyttäisin tällaisia palveluita kun paras terveys ja paras iho näyttää olevan nunnilla, jotka eivät lutraa itseensä mitään modernin kemianteollisuuden tököttejä tai koskettele toistensa kasvoja.
En tunne ketään nunnaa, joten hyvällä omatunnolla käyn kampaajalla ja kosmetologilla.
Äiti oli maatalon emäntä, jonka ainoa kauneudenhoito oli käsivoide ja puuteri. Olisi varmaan käyttänyt muutakin, ihonhoidoista nyt puhumattakaan, jos olisi ollut mahdollisuus.
En minäkään tunne henkilökohtaisesti ketään nunnaa. Eivätkös heidän hiuksensa ole aina lyhyiksi leikatut ja vielä päähineen alla piilossa, joten kampaajaa tuskin tarvitaan.
Miksi nunna leikkaisi hiuksensa? Buddhalaiseen perinteeseen tämä taitaa kuulua mutta kristityillä on järjestäen pitkät hiukset. Suomessa on tosiaan aika retuperällä luostariperinne, kanaperseperinne ja mäkkäri kukoistavat XD Harmi vaan että vain toinen näistä tuottaa hyvinvointia ja terveyttä.
Käsittääkseni ainakin roomalaiskatolisilla nunnilla on lyhyiksi leikatut hiukset. Ortodokseista en tiedä.
Kerroin, etten tunne henkilökohtaisesti ketään nunnaa, mutta olen ollut nuorempana yhteydessä roomalaiskatolisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään käydä kahviloissa. On kiva ostaa jotain sellaista syötävää, mitä kotona ei ole, jokin leivos tai muu herkku, ja istua hetki kaikessa rauhassa, jos rahatilanne sallii.
Niin minustakin. En viitsi yhden kakkupalan takia leipoa kotona kokonaista kakkua ja koristella sitä hienosti vaikka se tulisi halvemmaksi.
Ihmettelen kenellä on varaa nähin palveluihin? Joka kerran ravintola, kahvila, kampaamo, yms käynnin jälkeen olo on kun ryöstetyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä olen havainnut suurta vaihtelua tässä. Joku pitää aivan itsestään selvyytenä, että kampaajalla käydään säännöllisesti. Joku ei käy koskaan. Eikö oikeasti halua vai mikä estää? Raha? Vai juuri tällainen tunne ettei pitäisi, ettei ole sen arvoinen?
Minulla kyllä olisi rahaa, mutta pidän hiuksistani. En halua värjätä niitä ja latvat on helppo itse lyhentää saksilla tarvittaessa, siihen menee aikaa noin 1 minuutti, ei maksa mitään eikä tarvitse lähteä minnekään kotikylppäristä.
Niin, kukapa sitä haluaisi omasta kylppäristään poistua.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kenellä on varaa nähin palveluihin? Joka kerran ravintola, kahvila, kampaamo, yms käynnin jälkeen olo on kun ryöstetyllä.
Normaalilla työssäkäyvällä ihmisellä, jonka elämäntehtävänä ei ole kauhistella kuinka kallista kaikki on ja laskea montako kahvikupillista keittäisi kotona kahvilakäynnin hinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kerta kaikkiaan näe syytä miksi käyttäisin tällaisia palveluita kun paras terveys ja paras iho näyttää olevan nunnilla, jotka eivät lutraa itseensä mitään modernin kemianteollisuuden tököttejä tai koskettele toistensa kasvoja.
En tunne ketään nunnaa, joten hyvällä omatunnolla käyn kampaajalla ja kosmetologilla.
Äiti oli maatalon emäntä, jonka ainoa kauneudenhoito oli käsivoide ja puuteri. Olisi varmaan käyttänyt muutakin, ihonhoidoista nyt puhumattakaan, jos olisi ollut mahdollisuus.
En minäkään tunne henkilökohtaisesti ketään nunnaa. Eivätkös heidän hiuksensa ole aina lyhyiksi leikatut ja vielä päähineen alla piilossa, joten kampaajaa tuskin tarvitaan.
Miksi nunna leikkaisi hiuksensa? Buddhalaiseen perinteeseen tämä taitaa kuulua mutta kristityillä on järjestäen pitkät hiukset. Suomessa on tosiaan aika retuperällä luostariperinne, kanaperseperinne ja mäkkäri kukoistavat XD Harmi vaan että vain toinen näistä tuottaa hyvinvointia ja terveyttä.
Käsittääkseni ainakin roomalaiskatolisilla nunnilla on lyhyiksi leikatut hiukset. Ortodokseista en tiedä.
Kerroin, etten tunne henkilökohtaisesti ketään nunnaa, mutta olen ollut nuorempana yhteydessä roomalaiskatolisten kanssa.
Jälkihuomautus: katsoin netistä. Roomalaiskatolisilla nunnilla hiussäännöt riippuvat yhteisöstä. Pidempiäkin hiuksia saa pitää nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina pitänyt kahviloita turhina. Kauhea möykkä niissä, en kestä kuunnella.
Kampaajilla ei saa olla rauhassa vaan pitää pölöttää jotain ja joku ulkopuolinen asiakas kuuntelee vieressä.
Kasvohoidot ym vasta turhaa touhua onkin! Kenellä on edes aikaa ja rahaa moiseen turhaan.
Minulla on aikaa ja rahaa, ja nautin noista kaikista myös. Erityisesti kahviloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ruma nainen enkä käy missään, minkä tarkoitus olisi muka parantaa ulkonäköäni. Peikko on yhä peikon näköinen, vaikka sillä olisi kosteutettu iho, rakennekynnet tai vastavärjätty tukka!! Rahan kaatamista kankkulan kaivoon minä sanon. Tarvitsisin oikeasti leikkauksen, jossa muutetaan koko naama :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä olen havainnut suurta vaihtelua tässä. Joku pitää aivan itsestään selvyytenä, että kampaajalla käydään säännöllisesti. Joku ei käy koskaan. Eikö oikeasti halua vai mikä estää? Raha? Vai juuri tällainen tunne ettei pitäisi, ettei ole sen arvoinen?
Minulla kyllä olisi rahaa, mutta pidän hiuksistani. En halua värjätä niitä ja latvat on helppo itse lyhentää saksilla tarvittaessa, siihen menee aikaa noin 1 minuutti, ei maksa mitään eikä tarvitse lähteä minnekään kotikylppäristä.
Niin, kukapa sitä haluaisi omasta kylppäristään poistua.
Voihan se olma kylppäri olla myös ihan viihtyisä? Ja ihmisellä muutakin tekemistä kuin istua jossain kalsassa kampaamossa niska mutkalla kuuntelemassa kauniisti sanottuna vähemmän älykkäitä höpinöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 70-luvulla syntynyt ja joskus 30+ kävin useinkin kasvohoidoissa. Oli jotenkin varaa vaikka olin työttömänäkin. Ja hinta-laatusuhde paikallaan. Nykyään kosmetologit tekevät koneella jonkun hätäisen hoidon, kalliilla. Hoidan itse kasvoni ultraäänilaitteella ja Avitcidilla jne.
Joo itselleni naureskeli eräs kun en käynyt koskaan kosmetologilla tai kampaajalla. Väitän kuitenkin en ollut huonomman tai edes epäsiistimmän näköinen kun tuo joka niitä harrasti.
Makuasioita toki. Olimme kumpikin kolmekymppisiä.
En käy kauneushoidoissa, koska en tarvitse niitä, mutta kun tapaan aikuista lastani ja hänen puolisoaan, näemme yleensä jossain kahvilassa Helsingin keskustassa. Joka päivä pitää kuitenkin syödä, enkä enää viitsi laittaa ruokaa.
Se on ihan normaali ajatustapa. Onhan sinulla (toivottavasti) kaksi tervettä kättä, jolloin pystyt tekemään itse itsellesi kasvohoidon, hiusten värjäyksen, sävytyksen jne. Kahvilassa voi käydä joskus, muttei alinomaa. Kaikki tämä on normaalia säästeliäisyyttä. Tuhlaaminen on syntiä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ruma nainen enkä käy missään, minkä tarkoitus olisi muka parantaa ulkonäköäni. Peikko on yhä peikon näköinen, vaikka sillä olisi kosteutettu iho, rakennekynnet tai vastavärjätty tukka!! Rahan kaatamista kankkulan kaivoon minä sanon. Tarvitsisin oikeasti leikkauksen, jossa muutetaan koko naama :D
Rispekt! Ainakin olet sisäisesti kaunis ja myös viisas. Koko kauneusbisnes rakentuu sille ajatukselle, että kaikilla pitäisi luomuna olla ruma olo, jota sitten rahalla ja palveluilla yritetään epätoivoisesti parannella. Tosiasia kuitenkin on juuri niin kuin sanot, ei se pötkylävartaloinen pottunenäinen peruspirkko muutu kauniiksi vaikka sitä miten ehostelisi. Can't polish a turd, mutta moni kuitenkin onnistuu huijaamaan itseään hetkeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olispa rahaa käydä kampaajalla, kasvohoidossa, kahvilassa tai edes kuntosalilla.
T. Pitkäaikaistyötön
Voit kuntoilla kotona omalla painolla. Kato Youtubesta jumppavideoita.
Totta. Mulla onneksi omaa painoa ihan omasta takaa. Ei tarvitse ostaa lisää. Tutulle käyn kolaamassa talvella pihaa, heittelemässä puita vajaan. Marjametsällä ja sienessä käyntiä. Paljon hyötyliikuntaa ilmaiseksi. Siivoamista unohtamatta (myös lähiomaiset).
Ehkä ei. Laitan hiukset parille ponnarille ja leikkaan sieltä tukon päästä muutaman sentin, ja lopuksi vertaan onko tulos suht tasainen, that's it. :) Hiukseni ovat jonkin verran kihartuvat luonnostaan, niin ei ole edes niin väliä, vaikka latvat olisivat hiukan epätasaiset, ei se ero kuitenkaan.