Onko muilla mentaliteettia, etteivät kampaajat, kahvilat, kasvohoidot jne. kuulu itselle?
Olen 80-luvun lapsi. Isäni oli hyväpalkkaisessa ja arvostetussa työssä, äiti kotiäiti. Oli varaa asioihin, mutta kuluttamista paheksuttiin.
Opiskelin kaksi korkeakoulututkintoa, sain lapset ja normaalin työn. Lapset ovat jo aikuistuneet ja olen jo isovanhempi. Yhä vain minussa elää ajatus, etteivät kampaamokäynnit, kahvilat, kasvohoidot tai ylipäätään minkäänlaiset hyvinvointiin tähtäävät hemmotteluhoidot kuulu minulle vaan ne ovat jonkun toisen elämää. Jonkun, jolla on niihin varaa. Vaikka periaatteessa itsellänikin on. Tuntuvat silti vääriltä minulle.
Mitä tämä on ja kokeeko kukaan muu samoin?
Kommentit (170)
Kahvilat on käteviä, jos tulee reissussa nälkä tai jano.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olispa rahaa käydä kampaajalla, kasvohoidossa, kahvilassa tai edes kuntosalilla.
T. Pitkäaikaistyötön
Voit kuntoilla kotona omalla painolla. Kato Youtubesta jumppavideoita.
Oletko ihan tosissasi, elämys tulee jo siitä että on palvelu mahdollistaa tilat ja laitteet, vituttaa näiden jumppa videoiden tyrkyttäjät. Näköjään köyhä ei saa kotoaan poistua.
Saa poistua. On joissain paikkakunnilla jopa saleja jotka on ilmaisia. Hölkkäämäänkin voi mennä.
Nimenomaan, hölkkäämään tai juoksemaan voi mennä. Siihen ei tarvii kuin jonkinlaiset lenkkarit ja ulkoiluvaatteet. Meillä on kymmeniä (satoja?) tuhansia kilometrejä verovaroilla rakennettuja teitä ja katuja joilla voi ihan ilman eri veloitusta juosta. Ja juokseminen on tehokasta urheilua, siis jos ajatellaan minkä fyysisen rasituksen se antaa, miten kalorit palaa jne.
Se huono puoli siinä tietysti on että jossain syrjäisellä maantiellä yksin juostessa kukaan ei näe miten hienot ja trendikkäät urheiluvaatteet ja juomapullo sulla on :( Kuntosalilla voi sensijaan elvistellä muille ihmisille koko ajan omilla trendikkäillä vaatteillaan ja vermeillään, jolloin kaikki näkevät miten paljon parempi ihminen olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä koristautumista. Voi olla niin tällätty mutta luonteeltaan pahanpuhuja kyylä. Pakkeli glitterinä sontaläjän päällä.
Mutta on muutakin hoivaa kuin ulospäin näkyvä. Milloin kävit hammashoidossa tai jalkahoidossa.
Toivotko että lääkärisi näyttää siistiltä vai rähjäiseltä? Entä häävieras? Jos tuntematon lähestyy kadulla, autatko herkemmin jos on kauniit ja asialliset vaatteet vai narkkarin oloinen?
Ulkonäkö antaa muutakin viestiä kuin kauneus romanttisessa mielessä: luotettavuus, kunnioittavuus jne
Riittää kun on puhtaat vaatteet jotka ei haise. Ammatti ja luonne on sama ulkonäöstä riippumatta.
Suurin osa ei ajattele noin. Lääkäreillä on lääkärintakki ihan syystä.
Ei ole.
Kampaajalla olen käynyt kotoa muuttamisen jälkeen vain muutaman kerran, koska en tykkää muotoon leikatuista hiuksista enkä värjää hiuksiani, joten en tarvitse kampaajaa. Kasvohoidoissa voisin ehkä käydä, jos ottaisin tavaksi? Mutta en käy, kun en oikein edes tiedä mikä olisi hyvä kasvohoito. Kolmikymppisenä minulle tuli aikuisiän akne joka kesti yhden talven, ja sen jälkeen kävin muutaman kerran mikroneulauksessa häivyttämässä aknearpia. Toimi ihan ok, mutta en ole sen jälkeen käynyt.
Kahviloissa käyn säännöllisesti, en näe niissä mitään "luksusta". Kahvilat, museot jne. on ihan normaalia kaupunkielämää vain. Toki taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, kuinka usein ja kuinka kalliissa kahviloissa kannattaa käydä.
Aika moni keskustelijoista ei ollenkaan ymmärtänyt aloittajan pointtia.
Mulla on ollut tuollainen mentaliteetti ison osan elämästäni ja juurikin lapsuudenkodista peritty.
Olen joutunut opettelemaan yli nelikymppisenä, että on ihan ok hemmotella itseään ja käyttää rahaa esimerkiksi hierojalla käyntiin. Edelleen tulee joskus sellainen "syyllinen olo" näistä, mutta nyt jo melko harvoin ja pystyn ohittamaan sen melko helposti.
Olin itse aikoinani nainen, jolle ei mielestään kuulunut sen paremmin kampaamo- kuin kauneushoitolapalvelutkaan. Leikkasin ja värjäsin jopa tukkani itse. Sitten tein täyskäännöksen ja antauduin ammattilaisten hoitoon enkä ole katunut. Suosittelen ihan kaikille, joilla ei ole rahasta kiinni.
Lapsuudessani pihisteltiin ja mihinkään ei käytetty rahaa. Olen päättänyt elää toisin. Käyn kampaajalla, kosmetologilla, hierojalla, teatterissa, ravintoloissa ja kahviloissa koska minulla on siihen varaa.
Pihi-vanhemmiltani kivat perinnöt tulossa kun rahat vaan makaa tilillä
En ole koskaan: käynyt kosmetologilla, hierojalla, jalkahoidossa, laitattanut kynsiä, hankkinut irtoripisiä, hankkinut hiustenpidennyksiä. Ei vaan ole tuntunut omalta jutulta. Kahviloissa köyn satunnaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olispa rahaa käydä kampaajalla, kasvohoidossa, kahvilassa tai edes kuntosalilla.
T. Pitkäaikaistyötön
Sama tilanne ja noista kaikista pitäisin mutta kyllä on huomattavan pitkä hankintalista ennen noita jos tästä vielä jotain ylimääräistä pääsee joskus tienaamaan.
Saa poistua. On joissain paikkakunnilla jopa saleja jotka on ilmaisia. Hölkkäämäänkin voi mennä.