IS: Huonosti käyttäytyvät lapset terrorisoivat kotieläinpihan eläimiä
Huonosti käyttäytyvät lapset terrorisoivat kotieläinpihan eläimiä Kalajoella, kertoo Kotieläinpiha Hulivilin omistaja Minna Kekolahti.
Kotieläinpihalla on tänä kesänä esimerkiksi heitetty nukkuvaa ankkaa ruohopalleroilla ja kanoja pikkukivillä. Kotieläinpihalla on myös nähty, kun nukkuvaa possua nyitään karvoista tai saparosta, jotta se heräisi.
– Lampaita on tökitty oksilla ja kissaa on vedetty hännästä, Kekolahti luettelee.
Aikaisempina vuosina vastaavaa ilmiötä ei ole Kekolahden mukaan havaittu.
Lasten vanhemmat ovat suhtautuneet häirintään välinpitämättömästi. Kekolahden mukaan vanhemmat ovat voineet seistä lapsen takana puhelin kädessä.
– Sitten pistetään vastaan, kun kerrotaan, ettei näin saa tehdä. Aikuiset ovat sanoneet, että miksi tulet lastani komentamaan. Kaikissa tapauksissa perheet ovat olleet suomalaisia, Kekolahti sanoo.
– Myös lasten suusta on kuultu ilkeää kielenkäyttöä, kun tilanteisiin on puututtu.
Eräässä tapauksessa perheenisä kommentoi, ettei halua maksaa nukkuvista eläimistä.
Kommentit (390)
Vierailija kirjoitti:
Selvästikään tämä yrittäjä ei yhtään seuraa maailmanmenoa, lapset tekevät raakoja rikoksia, nöyryyttävät pahoinpitelevät ja filmaavat toisiaan jne
Jotenkin sitä olettaisi, että vanhemmat jotka tuovat lapsensa katsomaan eläimiä kotipihalle, olisivat jollain tapaa eläinrakkaita itsekin. Vai eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, moni nykyvanhempi kaipaisi kursseja miten lasta kasvatetaan vanhempana. Ei enää osata tai uskalleta.
Joku heidät on kasvattanut.
Nykyvanhemmat on omassa lapsuudessa kokeneet jäähytystä, tukkapöllyä, luunappeja, aresteja yms. ja ovat päättäneet että ei koskaan enää sellaista. Tämänpäivän kasvatus perustuu positiiviseen vahvistamiseen ja lapsen tunnetaitojen tukemiseen.
Mutta siihen tuntuu taito puuttuvan. Lapselle vaan lässytetään eikä mitään konkreettista rangaistusta tule mistään.
Milläpä rankaiset kun tehokkaat eli toimivat rangaistukset on kielletty. Tehotonta rangaistusta ei kannata antaa.
Sitä paitsi kasvatusalan tutkimuksissa on päädytty siihen, että rankaiseminen on väärin. Aika moni vanhempi kuuntelee ns. tutkittua tietoa ja ammattilaisten voi olla ihan pakkokin kuunnella.
Jännä, että tämä tutkittu tieto pätee vain Suomessa. Muualla Euroopassa lapset osataan edelleen kasvattaa tästä tutkitusta tiedosta huolimatta. Päiväkodit, koulut jne. ovat tänä päivänä helisemässä näiden "ammattilaisten" antamien neuvojen toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta potaskaa loukkaantua, jos joku ojentaa häiriköiviä kakaroita kun ei itse somen selailulta kykene. Kuka ääliö kulkee puhelinta tuijottaen jos tarkoitus on olla reissussa lasten kanssa. Oksettaa tuommoiset vanhemmat.
Näin pappana, kun mennään reissulle kotomaassa tai vaikka Tallinnaan tai Saarenmaalle, sääntö on se että puhelimet jää majapaikkaan kun ulos lähdetään. "Mitäs jos me ei löydetäkään kohdetta? " kysyi joku joskus. No sitten me etsitään se ja siinä on meillä pikku seikkailu. Nykyään tyttärentyttäret jo jättävät puhelimet kotiinsa kun matkaan lähdetään. Kyl se some ja kaverit siellä odottaa satavarmasti. Maalaispoikana eläinten asiallinen kohtelu on itsestäänselvyys. Vanhemmilla on ankara vastuu aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa syyllinen on yrittäjä. Ihmisiltä pitää fyysisesti estää pääsy eläimiä vahingoittamaan, mutta kun raha kiiltelee silmissä
No ei todellakaan ole yrittäjä syyllinen.
Ihmisten pitää jo pienestä oppia käyttäytymään eläimiä kohtaan hyvin.
Just nämä pikkulintujen rääkkääjäpennut ja kissojen kiusaajat on olleet niitä, joista aikuisena on tullut rikollisia paskiaisia.
Menepä sanomaan, niin "pojat on poikia.". Kokemus omasta lapsuudestani.
Kaikki eläimistä taloudellisesti hyötyvät ovat vastenmielisiä. Et vaan voi päästää ihmisiä valvomatta eläimiin käsiksi jos yhtään eläimistä välität
Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Ennen mitään eläintarhoja ei suuremmin tarvittu, kun niitä kotieläimiä oli nähtävissä ihan pikkukaupunkien keskustojenkin liepeillä, kukot kiekui ja lehmät ammui ja lampaat määkyi vähän joka puolella.
Nykyään on aikuisiakin, jotka ei ole kunnolla nähneet sikaa tai kanaa tai lehmää missään. Voihan tietysti ajatella, ettei se ole tarpeellistakaan mutta aika outoa silti.
Siinä mielessä tällaiset kotieläinpuistot on hyviä olemassa. Eläin nähdään elävänä olentona eikä pihvinä tai nugettina.
Eri asia sitten vielä nuo isot eläintarhat eksoottisine eläimineen.
Kyllä. Omat kotimaiset eläimemme ovat oltava lasten (sekä aikuistenkin) nähtävillä. Nimenomaan ihmistä ja pikkuihmistä varsinkaan ei pidä vieroittaa eläimistä. Eläimistä on kerrottava, tietoa annettava, moni ei muutoin edes tiedä, mistä maito tulee ym. eläimiin liittyviä asioita. Huono käytös ei saa sulkea normaalia ihmiselämää luonnon ja eläinten keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, moni nykyvanhempi kaipaisi kursseja miten lasta kasvatetaan vanhempana. Ei enää osata tai uskalleta.
Joku heidät on kasvattanut.
Nykyvanhemmat on omassa lapsuudessa kokeneet jäähytystä, tukkapöllyä, luunappeja, aresteja yms. ja ovat päättäneet että ei koskaan enää sellaista. Tämänpäivän kasvatus perustuu positiiviseen vahvistamiseen ja lapsen tunnetaitojen tukemiseen.
Nykyvanhempien omat vanhemmat (noin 60-vuotiaat) kasvatettiinväkivallalla. Nykyvanhemmat (noin 30-vuotiaat) kasvatettiin jo ilman fyysistä kuritusta/väkivaltaa. Mutta en usko, että väkivalta on ratkaisu. Vanhemmilta tarvitaan vaan enemmän keskittymistä niihin lapsiin ja niiden kasvatukseen - ja vähemmän kännykkään ja itseensä.
Heh. Kyllä meitä milleniaaleja vielä piestiin, vaikka kielletty lailla. Siihen aikaan vaan niillä vanhemmilla ei ollut hajuakaan että millä muulla tavalla lapsia voisi kasvattaa kuin väkivallalla (heille tuttu ja turvallinen omasta lapsuudesta), joten siihen rinnalle tuli kaikenlaista muuta vallankäyttöä, kuten verbaalista väkivaltaa, uhkailua, ja mielivaltaisia "koska minä käsken" sääntöjä ja rangaistuksia.
Nyt sitten itse saa vuorostaan työstää sitä ettei mene siirtämään sukupolvelta toiselle omien vanhempien aiheuttamia traumoja. Sossukaan ei katso elää läpi sormien edes sitä henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta kun heittelee kakaroita pikkukivillä ja vetää tukasta.
Ja samalla niitä vanhempiakin.
Joo, joku eläinnaamari päässä.
Kotieläinpihan omistajan täytyy vain poistaa häirikköperheet paikalta. Portille kyltti, että eläinten satuttaminen ja kaikenlainen häiritseminen aiheutta alueelta poiston välittömästi.
Eläinrääkkäystä ei pidä sallia!
Vierailija kirjoitti:
Tekisi muuten aina mieli taputtaa ja kannustaa, kun joku vanhempi kantaa riehuvan ja karjuvan lapsensa pois kaupasta kesken kauppareissun. Hyvä sinä!
Toisaalta aika moni tekee lasun siinä tilanteessa missä lapsen fyysistä koskemattomuutta rikotaan ja lapsi itkee ja rimpuilee.
Älä viitsi. Ei kukaan tee lasua, jos kannat itkevän ja riehuvan lapsen kaupasta pois. Ja vaikka tekisikin, luuletko, että sossu ottaa ja sijoittaa sun lapset muualle? Ei sossulla ole aikaa auttaa edes niitä perheitä, joissa oikeasti tarvitaan apua. Joten lakatkaa pelottelemasta lasuilla ja kasvattakaa itse lapsenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, moni nykyvanhempi kaipaisi kursseja miten lasta kasvatetaan vanhempana. Ei enää osata tai uskalleta.
Joku heidät on kasvattanut.
Nykyvanhemmat on omassa lapsuudessa kokeneet jäähytystä, tukkapöllyä, luunappeja, aresteja yms. ja ovat päättäneet että ei koskaan enää sellaista. Tämänpäivän kasvatus perustuu positiiviseen vahvistamiseen ja lapsen tunnetaitojen tukemiseen.
Nykyvanhempien omat vanhemmat (noin 60-vuotiaat) kasvatettiinväkivallalla. Nykyvanhemmat (noin 30-vuotiaat) kasvatettiin jo ilman fyysistä kuritusta/väkivaltaa. Mutta en usko, että väkivalta on ratkaisu. Vanhemmilta tarvitaan vaan enemmän keskittymistä niihin lapsiin ja niiden kasvatukseen - ja vähemmän kännykkään ja itseensä.
Heh. Kyllä meitä milleniaaleja vielä piestiin, vaikka kielletty lailla. Siihen aikaan vaan niillä vanhemmilla ei ollut hajuakaan että millä muulla tavalla lapsia voisi kasvattaa kuin väkivallalla (heille tuttu ja turvallinen omasta lapsuudesta), joten siihen rinnalle tuli kaikenlaista muuta vallankäyttöä, kuten verbaalista väkivaltaa, uhkailua, ja mielivaltaisia "koska minä käsken" sääntöjä ja rangaistuksia.
Nyt sitten itse saa vuorostaan työstää sitä ettei mene siirtämään sukupolvelta toiselle omien vanhempien aiheuttamia traumoja. Sossukaan ei katso elää läpi sormien edes sitä henkistä väkivaltaa.
Traumavapaa kasvatus taas on sitä loputonta lässytystä missä vanhemmat eivät saa otetta lapsiinsa ja lapset eivät tottele koska he tietävät ettei vanhemmilla ole oikeutta pakottaa heitä.
Näin opetetaan lapsille, että elävien olentojen kidutus ja säikyttely on suorastaan hauskaa.
Katsoin brittilehdestä, videon, kun nuori postinkantaja (afg) huvikseen potki tielllä kulkeneen pienen koiran kuoliaaksi.
On nostettu syyte eläimen kidutuksesta, mutta toivottavasti myös saa potkut töistään.
Se joka tekee pahaa eiläimille tekee joskus pahaa myös ihmisislle. Kaikki inhotttavimmat murhaajat ovat ensin harjoitelleetn eläimeilllä.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus kertookin jo koko ongelman. Jos lapset kasvatetaan niin, että vanhempi on koko ajan kiinni kännykässä, paikalla muttei läsnä, niin lapsi ei opi peilaamaan tunnetiloja, empatiaa, tai mikä on soveliasta. Ei näille lapsille ole varmaan hiekkalaatikollakaan kerrottu, ettei toista saa lyödä lapiolla, kun sielläkin vanhempi on katsonut puhelintaan.
Empatia ja toisten huomioon ottaminen ei ole pelkästään sisäsyntyistä, vaan myös taito, jota yleensä opitaan varhaislapsuudessa. Pienet lapset ovat käytökseltään aika "psykopaatteja", koska eivät vielä tiedä oikean ja väärän eroa. Normaalissa kasvatuksessa aikuiset opastavat tässä. Hiekkalaatikkoleikit loppuu jos kaveria lyödään, lelu palautetaan takaisin jos ottaa sen toiselta kädestä, jo ennen eläinten näkemistä kerrotaan miten niitä kohdellaan jne. Myös esimerkiksi sadut ja tarinat opettavat lapsille moraalia. Mutta jos tämä kaikki jää väliin koska vanhempi katsoo puhelintaan, miten oletat lapsen taikovan empatiataidot tyhjästä?
Saman tien porttikielto tuolla lailla käyttäytyville kotieläinpihalla tai kissakahvilassa tai missään muuallakaan. Koska eivät he osaa ensi kerrallakaan sen paremmin käyttäytyä, kun sitä ei näköjään kotona harjoitella.
Mua aina hirvittää, kun joudun komentamaan mun lapsenlapsia välillä aika ankarastikin. Kun harvoin nähdään, niin se kurinpito tuntuu kurjalta. Mutta silti he tykkää musta niin paljon, että suunnittelevat keskenään koko vuoden aina, kuinka tulevat kesällä mummolaan ja tinkaavat äidiltään lisäöitä. Ei se kurinpito eikä opettaminen riko lapsia. Päinvastoin. He tietävät, että heistä välitetään. Välinpitämättömyys on se, mikä todella satuttaa.
Ilolla katselen minäkin julkisissa tiloissa kun vanhempi on järjellinen ja ajantasalla lastensa oikein käyttäytymisestä. Puhe on jämäkkää, mutta arvostavaa ja lapselle sanotut toimet viedään jämptisti loppuun vaikka lapsi huutaisi kun elävältään syöty. Tsemppiä kaikille näille hyvöhermoisille ja määrätietoisille vanhemmille. Yksikin isä nappasi lapsen kainaloon ravintolassa kun tämä ei lopettanut penkin potkimista monista kielloista huolimatta, ja sanoi perheen toiselle aikuiselle, että lähtee lapsen kanssa kotiin, jääkää te muut syömään. Ja lapsi huusi kuin hirviö. Teki todella mieli mennä tsemppaamaan sitä isää! Upeaa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisi muuten aina mieli taputtaa ja kannustaa, kun joku vanhempi kantaa riehuvan ja karjuvan lapsensa pois kaupasta kesken kauppareissun. Hyvä sinä!
Toisaalta aika moni tekee lasun siinä tilanteessa missä lapsen fyysistä koskemattomuutta rikotaan ja lapsi itkee ja rimpuilee.
Älä viitsi. Ei kukaan tee lasua, jos kannat itkevän ja riehuvan lapsen kaupasta pois. Ja vaikka tekisikin, luuletko, että sossu ottaa ja sijoittaa sun lapset muualle? Ei sossulla ole aikaa auttaa edes niitä perheitä, joissa oikeasti tarvitaan apua. Joten lakatkaa pelottelemasta lasuilla ja kasvattakaa itse lapsenne.
Ja vaikka joku yrittäisi tehdä lasun vanhemmasta, joka raahaa lapsensa prismasta, niin mitähän luulette tapahtuvan? Sossu tarvitsisi varmaan henkilötiedot, että voisi edes soittaa, eikä ilmoittajalla niitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Ikäni tehnyt töitä eläinten kanssa ja fakta on se, että ne on yleensä aika tylsiä katseltavia. Suurimman osan ajasta ne ei tee mitään. Eläinlapset aktiivisempia, mutta kyllä nekin nukkuu paljon.
Eli jos joku maksaa eläinpihaan tai eläintarhaan pääsymaksun sillä ajatuksella, että "en minä nukkuvien eläinten katsomisesta maksa", niin ei sitten kannata mennä paikalle ollenkaan. Suurin osa eläimistä ei osaa mitään sirkustemppuja eikä ne ymmärrä, että ovat siinä aitauksessa viihdyttääkseen yleisöä.
Olin lapsena joskus maatalousnäyttelyssä ja sain pitää pikkuriikkistä possuvauvaa sylissäni. Se pissasi yht'äkkiä päälleni. Siinä sitä sirkusta oli koko rahan edestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus kertookin jo koko ongelman. Jos lapset kasvatetaan niin, että vanhempi on koko ajan kiinni kännykässä, paikalla muttei läsnä, niin lapsi ei opi peilaamaan tunnetiloja, empatiaa, tai mikä on soveliasta. Ei näille lapsille ole varmaan hiekkalaatikollakaan kerrottu, ettei toista saa lyödä lapiolla, kun sielläkin vanhempi on katsonut puhelintaan.
Empatia ja toisten huomioon ottaminen ei ole pelkästään sisäsyntyistä, vaan myös taito, jota yleensä opitaan varhaislapsuudessa. Pienet lapset ovat käytökseltään aika "psykopaatteja", koska eivät vielä tiedä oikean ja väärän eroa. Normaalissa kasvatuksessa aikuiset opastavat tässä. Hiekkalaatikkoleikit loppuu jos kaveria lyödään, lelu palautetaan takaisin jos ottaa sen toiselta kädestä, jo ennen eläinten näkemistä kerrotaan miten niitä kohdellaan jne. Myös esimerkiksi sadut ja tarinat opettavat lapsille moraalia. Mutta jos tämä kaikki jää väliin koska vanhempi katsoo puhelintaan, miten oletat lapsen taikovan empatiataidot tyhjästä?
Saman tien porttikielto tuolla lailla käyttäytyville kotieläinpihalla tai kissakahvilassa tai missään muuallakaan. Koska eivät he osaa ensi kerrallakaan sen paremmin käyttäytyä, kun sitä ei näköjään kotona harjoitella.
Mua aina hirvittää, kun joudun komentamaan mun lapsenlapsia välillä aika ankarastikin. Kun harvoin nähdään, niin se kurinpito tuntuu kurjalta. Mutta silti he tykkää musta niin paljon, että suunnittelevat keskenään koko vuoden aina, kuinka tulevat kesällä mummolaan ja tinkaavat äidiltään lisäöitä. Ei se kurinpito eikä opettaminen riko lapsia. Päinvastoin. He tietävät, että heistä välitetään. Välinpitämättömyys on se, mikä todella satuttaa.
Oot oikein hyvä mummi!! <3 lapsi odottaa järjestyksen pitoa, se tuo lopulta turvan tunnetta hänelle. Teet ihan oikein kun oot kunnolla läsnä, rajojenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikäni tehnyt töitä eläinten kanssa ja fakta on se, että ne on yleensä aika tylsiä katseltavia. Suurimman osan ajasta ne ei tee mitään. Eläinlapset aktiivisempia, mutta kyllä nekin nukkuu paljon.
Eli jos joku maksaa eläinpihaan tai eläintarhaan pääsymaksun sillä ajatuksella, että "en minä nukkuvien eläinten katsomisesta maksa", niin ei sitten kannata mennä paikalle ollenkaan. Suurin osa eläimistä ei osaa mitään sirkustemppuja eikä ne ymmärrä, että ovat siinä aitauksessa viihdyttääkseen yleisöä.
Olin lapsena joskus maatalousnäyttelyssä ja sain pitää pikkuriikkistä possuvauvaa sylissäni. Se pissasi yht'äkkiä päälleni. Siinä sitä sirkusta oli koko rahan edestä!
Niin ja ajattele, muistat sen yhä :) nämä jutut on lapselle todella merlityksellisiä :)
Minä hakkasin ensin kakarat, sen jälkeen vanhemmat. Olen 190cm 102kg mies joten paskaperheen isukista ei vastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus kertookin jo koko ongelman. Jos lapset kasvatetaan niin, että vanhempi on koko ajan kiinni kännykässä, paikalla muttei läsnä, niin lapsi ei opi peilaamaan tunnetiloja, empatiaa, tai mikä on soveliasta. Ei näille lapsille ole varmaan hiekkalaatikollakaan kerrottu, ettei toista saa lyödä lapiolla, kun sielläkin vanhempi on katsonut puhelintaan.
Empatia ja toisten huomioon ottaminen ei ole pelkästään sisäsyntyistä, vaan myös taito, jota yleensä opitaan varhaislapsuudessa. Pienet lapset ovat käytökseltään aika "psykopaatteja", koska eivät vielä tiedä oikean ja väärän eroa. Normaalissa kasvatuksessa aikuiset opastavat tässä. Hiekkalaatikkoleikit loppuu jos kaveria lyödään, lelu palautetaan takaisin jos ottaa sen toiselta kädestä, jo ennen eläinten näkemistä kerrotaan miten niitä kohdellaan jne. Myös esimerkiksi sadut ja tarinat opettavat lapsille moraalia. Mutta jos tämä kaikki jää väliin koska vanhempi katsoo puhelintaan, miten oletat lapsen taikovan empatiataidot tyhjästä?
Saman tien porttikielto tuolla lailla käyttäytyville kotieläinpihalla tai kissakahvilassa tai missään muuallakaan. Koska eivät he osaa ensi kerrallakaan sen paremmin käyttäytyä, kun sitä ei näköjään kotona harjoitella.
Mua aina hirvittää, kun joudun komentamaan mun lapsenlapsia välillä aika ankarastikin. Kun harvoin nähdään, niin se kurinpito tuntuu kurjalta. Mutta silti he tykkää musta niin paljon, että suunnittelevat keskenään koko vuoden aina, kuinka tulevat kesällä mummolaan ja tinkaavat äidiltään lisäöitä. Ei se kurinpito eikä opettaminen riko lapsia. Päinvastoin. He tietävät, että heistä välitetään. Välinpitämättömyys on se, mikä todella satuttaa.
Käytännössä koko historian ajan lapsia on sekä rakastettu että kuritettu samaan aikaan. Ilman että siinä on ollut mitään ristiriitaa. Vasta aivan hiljattain keksittiin että kuritus saa lapset vihaamaan vanhempiaan.
Tietenkin mammojen pitää käsi pystyssä kuin hillerillä tiedottaa someen, että täälä minä nyt vietän laatuaikaa lapsen kanssa.
Onneksi on vielä perheitä joissa lapsia kasavatetaan ja heistä välitetään. Huomaa muuten heti julkisussa, hoitelleissa ym perheen vuorovaikutuksen ja heitä on ilo katsella ja kuunnella! Ovatko nämä muuten perheitä joille sossu jakaa pääsylippuja eläintarhoihin? Meno on kuin sioilla vatukossa😡