Lue keskustelun säännöt.
Kesäloma lapsiperheessä uuvuttaa, kun tukiverkkoja ei ole
17.07.2026 |
Aina tulee joku kommentoimaan, että mitäs olet perustanut perheen ja niin sitä on ennenkin pitänyt pärjätä itse. Omassa lapsuudessani ysärillä aika pienetkin lapset saatettiin laittaa keskenään ulos, jotta vanhemmat saivat omaa aikaa. Nykyisin tulisi lasu, jos 5 v vahtisi 2 v ikäistä pihalla ja aikuisia ei olisi läsnä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät meidän lasten kanssa mummoloissa kolmen viikon välein, vaikka matkaa mummolaan oli 200 km. Isovanhemmat leikkivät meidän lasten kanssa, puuhastelivat ulkona, laittoivat ruokaa ja vanhemmat saivat levätä. Omasta lapsuudestani muistan, miten vierailtiin sukulaisten luona ja sukulaiset leikittivät meitä lapsia tai veivät katsomaan paikallisia nähtävyyksiä. Mieheni on muistellut, miten ysärillä hänen vanhempansa veivät miehen parivuotiaana muutamaksi viikoksi mummolaan ja lähtivät sitten takaisin Helsinkiin töiden ja lapsivapaan pariin.
Meillä kesälomien (ja ihan sen arjenkin) todellisuus on jotain toista. Lapsilla ei ole tätejä, setiä eikä enoja, jotka olisivat elämässä läsnä. Isovanhemmat eivät todellakaan ole ottaneet samanlaista vastuuta omista lapsenlapsistaan, kuin mitä itse omilta vanhemmiltaan ysärillä saivat omien lastensa kanssa. Pahimmillaan meillekin on hämmästelty, miksi olemme väsyneitä. Meillä isovanhempien luona vierailut eivät ole sitä, että saisimme vaikka parisuhdeaikaa tai kunnolla lepoa. Isovanhemmat jaksavat korkeintaan hetken olla lasten kanssa, mutta kaikki arjen vastuu jää meille vanhemmille. Kaikki lasten ruokailuista, iltarutiineista ja muista jää meille. Ei puhettakaan, että voitaisiin vaikka jättää lapset illaksi mummolaan ja lähteä miehen kanssa kesäteatteriin/syömään/iltakävelylle ilman lapsia.
Muitakaan tukiverkkoja ei ole. Lapsettomia velakavereita ei lasten seura kiinnosta tippaakaan, lasten kummit eivät ole koskaan ehdottaneetkaan lastenhoitoapua ja perheelliset kaverit ovat itsekin uupuneita. Ylipäätään lomat pikkulapsiperheessä ovat raskaita, kun arjen pyörityksestä ei tule yhtään taukoa. Aamusta iltaan on lasten asiat hoidettavana ja jossain välissä pitäisi palautuakin työvuoden rasituksesta. Näin kesäloman loppuessa huokaisen, että pääsee "töihin lepäämään", vaikka sielläkin on paljon hommaa. Töissä sentään saa muutaman tauon päivän aikana.
Kaipaisin täältä vertaistukea, enkä kuittailua. On oikeasti raskasta elää viikkotolkulla niin, että on aina vastuussa kaikesta. Ja puolison kanssa vuorottelukin turhauttaa välillä, kun yhteistä aikaa ei juuri ole. Jos toinen tarvitsee lepoa, on toiset otettava koppia lapsista.
Kommentit (732)
Keksi taas tän pitkän paska lapsi aloituksen ja vastailen välillä itselleni että saan teidät tähän paskaan mukaan. 💩💩💩💩💩💩💩💩💩💩💩💩💩 🐖
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat on hoitaneet lapsensa, ovat yleensä eläkkeellä ja montakymmentä vuotta vanhempia kuin lapsensa. Heidän pitäisi sitten jaksaa hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat ei jaksa. Isovanhemmat ovat odottaneet, että eläkkeellä saa vihdoin tehdä mitä itse haluaa ja se heille suotakoon.
Niin, on tullut selväksi että se "mitä itse halutaan" ei sisällä omien lastenlasten tuntemista
Kyllä lastenlapsiin voi olla oikein hyvät ja läheiset välit ilman, että on täytynyt olla heistä hoitovastuussa. Aikaa voi viettää muutenkin yhdessä, leikkiä ja pelata ja touhuta vaikka lapsen äiti tai isä hoitaisikin vaipanvaihdot ja nukuttamiset.
Siis menet väsyneen lapsiperheen arkeen pyörimään ja leikkimään kuin yksi lapsista? Tämä sopii heille?
Minulla ei ole lapsia eikä siis myöskään lapsenlapsia mutta tällä tavoin me olimme mummoloissa kun olin lapsi. Tehtiin kaikenlaista yhdessä mutta oli selvä, että vastuu meistä lapsista oli aina vanhemmilla, ei isovanhemmilla.
Sinulla ei ole lapsia, ei lapsenlapsia :DDD ET TIEDÄ AIHEESTA MITÄÄN ja silti käytät aikaasi täällä viisasteluun.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä isovanhemmat sitten valittaa siitä etteivät näe lapsenlapsiaan tai vähän isommat lapsenlapset pitää suorastaan lahjoa että suostuvat viettämään aikaa heille vieraiksi jääneiden ihmisten kanssa
Niinpä. Ajattelin samaa. Kyllä on hirveitä mummoja ja vaareja nykyään. Tai eivät nuo edes ansaitse näitä nimiä. On se kumma kun omaa verta ja lihaa oleva pieni ihminen ei kiinnosta.
Älkää tehkö niitä lapsia mummoille ja vaareille eikä kummeille. 😝
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat on hoitaneet lapsensa, ovat yleensä eläkkeellä ja montakymmentä vuotta vanhempia kuin lapsensa. Heidän pitäisi sitten jaksaa hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat ei jaksa. Isovanhemmat ovat odottaneet, että eläkkeellä saa vihdoin tehdä mitä itse haluaa ja se heille suotakoon.
Niin, on tullut selväksi että se "mitä itse halutaan" ei sisällä omien lastenlasten tuntemista
Kyllä lastenlapsiin voi olla oikein hyvät ja läheiset välit ilman, että on täytynyt olla heistä hoitovastuussa. Aikaa voi viettää muutenkin yhdessä, leikkiä ja pelata ja touhuta vaikka lapsen äiti tai isä hoitaisikin vaipanvaihdot ja nukuttamiset.
Ja näin sen kuuluu olla. Isovanhemmat eivät ole lasten hoitajia tai auttajia vaan tärkeitä aikuisia, joiden kanssa lastenlapset viettää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Off-topikkia: mun lapsella on isovanhemmat joilla suunnitelmissa "leikkiä lasten kanssa omilla ehdoillaan kun heitä huvittaa". Muapa ei ole kiinnostanut revetä heidän viihdekerhokseen. He eivät tunne lapsenlapsiaan ja ovat asiasta surullisia. Normaalit aikuiset, tervetuloa!
Me harrastamme tennistä ja kuorolaulua ja musisoimme yhtyeessä. Ei mitään ongelmaa. Mun kuoroharjoitukset on maanantaina ja joka toinen lauantai, puolison torstaina ja kerran kuussa lauantaina. Tennistä pelataan keskiviikkona nelinpelinä ystävien kanssa, yhteinen lapsenvahti. Yhtye harjoittelee joka toinen sunnuntai, lapset ovat mukana. Lisäksi käydään usein konserteissa joko vuorotellen tai niin, että Anni tai Pilvi tulee hoitamaan, jolloin voidaan mennä kaksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat on hoitaneet lapsensa, ovat yleensä eläkkeellä ja montakymmentä vuotta vanhempia kuin lapsensa. Heidän pitäisi sitten jaksaa hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat ei jaksa. Isovanhemmat ovat odottaneet, että eläkkeellä saa vihdoin tehdä mitä itse haluaa ja se heille suotakoon.
Niin, on tullut selväksi että se "mitä itse halutaan" ei sisällä omien lastenlasten tuntemista
Kyllä lastenlapsiin voi olla oikein hyvät ja läheiset välit ilman, että on täytynyt olla heistä hoitovastuussa. Aikaa voi viettää muutenkin yhdessä, leikkiä ja pelata ja touhuta vaikka lapsen äiti tai isä hoitaisikin vaipanvaihdot ja nukuttamiset.
Ja näin sen kuuluu olla. Isovanhemmat eivät ole lasten hoitajia tai auttajia vaan tärkeitä aikuisia, joiden kanssa lastenlapset viettää aikaa.
Miten se ajanviettäminen käytännössä tapahtuu jos heittäytyy hoidettavaksi lapseksi eikä toimi kuin aikuinen ihminen? Vanhempien pitää olla joka hetkessä mukana pitämässä isovanhempia kädestä kiinni?
Minun äitini yritti tuota myös. Tuli ilmoittamatta krääsäkassin kanssa sotkemaan huushollin ja häipyi. Se oli sitten siinä se mummous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka kerta kun kuulen isovanhemman valittavan ettei ilkeä lapsi anna nähdä lapsenlapsiaan, tiedän ettei KUKAAN lapsiperhe kieltäydy hoitoavusta, jos isovanhempi on luotettava ja kunnioittava ja ylipäätään tarjoutunut avuksi eikä lisätaakaksi. Kohteliaasti vastaan että sepä ikävää.
Pakko sanoa, että on kyllä melkoisen katkeroitunutta porukkaa vastailemassa tähän ketjuun. Miten uupunutta vanhempaa auttaa kuittailu yksinhuoltajan tai 30 vuotta sitten lapsia kasvattaneen suorastaan ilkeät läksytykset tai vertaamiset? Uupua voi on vanhempia kaksi tai yksi. Aina on myös heitä joilla ei turvaverkkoja ole ja se on rankkaa, muttei tuntemattoman syy.
Ja kyllä omakin kokemukseni on 90-luvusta, että melko vapaasti ulkona juostiin. Isovanhemmat hoitivat PALJON enemmän kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun kuulen isovanhemman valittavan ettei ilkeä lapsi anna nähdä lapsenlapsiaan, tiedän ettei KUKAAN lapsiperhe kieltäydy hoitoavusta, jos isovanhempi on luotettava ja kunnioittava ja ylipäätään tarjoutunut avuksi eikä lisätaakaksi. Kohteliaasti vastaan että sepä ikävää.
Aika monesti Suomessa tälläiset ovat juoppoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun kuulen isovanhemman valittavan ettei ilkeä lapsi anna nähdä lapsenlapsiaan, tiedän ettei KUKAAN lapsiperhe kieltäydy hoitoavusta, jos isovanhempi on luotettava ja kunnioittava ja ylipäätään tarjoutunut avuksi eikä lisätaakaksi. Kohteliaasti vastaan että sepä ikävää.
Aika monesti Suomessa tälläiset ovat juoppoja
No esim mun äitini ei ole. Narsistinen itsekäs paska vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kyllä valtavasti sääli työpaikan nuoria äitejä. Työtahti on ihan ruokoton. En itse ikinä jaksaisi tuota jos kotona olisi vielä toinen työmaa.
Niin. Nyt on usein joustava työaika, sairasta lasta saa hoitaa kotona yms. On päivähoito kaikille lapsille.
Miten se muka oli ennen helpompaa mennä tehtaaseen seitsemäksi, sitä ennen viedä fillarilla lapsi perhepäivähoitajalle, tehdä urakkatyötä 8 tuntia.
Työ on ollut työtä kaikkina vuosikymmeninä. Ennen ilman joustoja
Niin en tiedä mikä on vikana. Kun yritin tehdä lakisääteistä 80 % työaikaa, huomasin tekeväni 100 % työtä 80 % palkalla. Juu sairasta lasta saa hoitaa kotona, mikä tarkoittaa minun ja muiden kohdalla sitä, että teen päivän työt ihan normaalisti samalla kun hoidan ja viihdytän sairasta lasta. Jos en ehdi kaikkea päivän aikana, työpäivä jatkuu illalla ja yöllä kun kumppani on vastuussa lapsesta. Saan myös tehdä etätyötä, eli tein ennen loppuunpalamistani aamusta yömyöhään ja viikonloppuisin töitä. Jälkeeni on loppuunpalanut toinenkin tiimini jäsen ja kolmas on aivan burn outin partaalla. Teen töitä yleensä loma-aikoinanikin ja ennen lomani alkua työpäivät venyvät pitkälle yöhön asti jatkuen viikonloppuna.
En oikein ymmärrä minäkään, miksi nykyajan työelämä on niin raskasta, kun kuulemma työt ovat niin helppoja ja etätyö on vain kotitöiden tekoa ja lusmuilua - tosin ei meidän firmassamme. Ja kun on sellainenkin luksus, että saa tehdä töitä kotona aamusta aamuyöhön ja viikonloppuihin saakka. Mikähän meitä nykyajan vanhempia oikein väsyttää, en ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun käy kyllä valtavasti sääli työpaikan nuoria äitejä. Työtahti on ihan ruokoton. En itse ikinä jaksaisi tuota jos kotona olisi vielä toinen työmaa.
Niin. Nyt on usein joustava työaika, sairasta lasta saa hoitaa kotona yms. On päivähoito kaikille lapsille.
Miten se muka oli ennen helpompaa mennä tehtaaseen seitsemäksi, sitä ennen viedä fillarilla lapsi perhepäivähoitajalle, tehdä urakkatyötä 8 tuntia.
Työ on ollut työtä kaikkina vuosikymmeninä. Ennen ilman joustoja
Niin en tiedä mikä on vikana. Kun yritin tehdä lakisääteistä 80 % työaikaa, huomasin tekeväni 100 % työtä 80 % palkalla. Juu sairasta lasta saa hoitaa kotona, mikä tarkoittaa minun ja muiden kohdalla sitä, että teen päivän työt ihan normaalisti samalla kun hoidan ja viihdytän sairasta lasta. Jos en ehdi kaikkea päivän aikana, työpäivä jatkuu illalla ja yöllä kun kumppani on vastuussa lapsesta. Saan myös tehdä etätyötä, eli tein ennen loppuunpalamistani aamusta yömyöhään ja viikonloppuisin töitä. Jälkeeni on loppuunpalanut toinenkin tiimini jäsen ja kolmas on aivan burn outin partaalla. Teen töitä yleensä loma-aikoinanikin ja ennen lomani alkua työpäivät venyvät pitkälle yöhön asti jatkuen viikonloppuna.
En oikein ymmärrä minäkään, miksi nykyajan työelämä on niin raskasta, kun kuulemma työt ovat niin helppoja ja etätyö on vain kotitöiden tekoa ja lusmuilua - tosin ei meidän firmassamme. Ja kun on sellainenkin luksus, että saa tehdä töitä kotona aamusta aamuyöhön ja viikonloppuihin saakka. Mikähän meitä nykyajan vanhempia oikein väsyttää, en ymmärrä?
Mitä työtä voi tehdä jatkuvasti kotona? Jotain itsenäisen yrittäjän työtä.
Onhan firman tietokoneissa etätöissä aikavalvonta joka valvoo työaikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat on hoitaneet lapsensa, ovat yleensä eläkkeellä ja montakymmentä vuotta vanhempia kuin lapsensa. Heidän pitäisi sitten jaksaa hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat ei jaksa. Isovanhemmat ovat odottaneet, että eläkkeellä saa vihdoin tehdä mitä itse haluaa ja se heille suotakoon.
Niin, on tullut selväksi että se "mitä itse halutaan" ei sisällä omien lastenlasten tuntemista
Kyllä lastenlapsiin voi olla oikein hyvät ja läheiset välit ilman, että on täytynyt olla heistä hoitovastuussa. Aikaa voi viettää muutenkin yhdessä, leikkiä ja pelata ja touhuta vaikka lapsen äiti tai isä hoitaisikin vaipanvaihdot ja nukuttamiset.
Ja näin sen kuuluu olla. Isovanhemmat eivät ole lasten hoitajia tai auttajia vaan tärkeitä aikuisia, joiden kanssa lastenlapset viettää aikaa.
Miten se ajanviettäminen käytännössä tapahtuu jos heittäytyy hoidettavaksi lapseksi eikä toimi kuin aikuinen ihminen? Vanhempien pitää olla joka hetkessä mukana pitämässä isovanhempia kädestä kiinni?
Mitähän aktuaalista? Kuulostaa enemmänkin siltä, että sä kuvittelet hoitavasi lapsiasi silloinkin kun vain olet heidän kanssaan. Ei ole ihme, jos uuvuttaa jos kaikki ihmissuhteet on sulle tuskaa ja sulta pois.
Minä olen aineenopettaja yläkoulussa. Kun sairastun tai lapsi sairastuu, minun pitää silti tehdä sijaiselle ohjeet joka tunnille. Kokeet pitää laatia ajallaan ja korjata ajallaan. Viime keväänä me sairastettiin noroa samaan aikaan kuin korjasin sadan ysiluokkalaisen valtakunnallisia kokeita. Niille on dedis. Kaikelle arvioinnille on dedis. Korjaat olit sitten terve tai et, oksensi lapsesi tai ei.
Te ihmiset itse olette nauraneet työlainsäädännölke, työehtosopimuksille, ammattiliitoille. Sitten teette töitä vaikka palkkakirjanpidossa ne lapsen 3 sairauspäivää menee eri momentilla.
Miten ihmiset nykyisin ovat tyhmentyneet vaikka "asiantuntijoita". Oma tärkeyden tunne ajaa loppuun
Vaikea kuvitella, että missään muualla kuin Suomessa lauottaisiin näin vihamielisiä kommentteja, kun lapsiperheen äiti toivoo isovanhempia avuksi jotta saisi välillä hengähtää. Muualla pidetään itsestäänselvänä, että omaa perhettä autetaan, mutta Suomessa ollaan asenteella "minähän en muuten auta, minä olen lapseni jo hoitanut". Järkyttävää.
Levitä toki lisää lättyäsi, että voi vongaldella vielä lisää siitä kuinka kamalaa on.
Mitä luulit? Että lapsiperheen äitiys on joku autuudenlehto?