Lue keskustelun säännöt.
Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
13.07.2026 |
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (917)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sanoilla on voima. Jumala loi kaiken sanoilla." Yksikössä.
Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.Sotket sanan (joita on loputtomasti) ja Sanan (joita on yksi).
Kyllä, asetin kyseenalaiseksi onko oikein sanoa loi sanoilla, kun on kirjoitettu SANAN /JEESUS kautta.
Luomiskertomuksen mukaan Jumala sanoi sanoja ja loi niillä. Tosin minulle ei ole selvinnyt, mitä kieltä hän käytti. Kun hän loi sanoilla, Sana oli mukana.
Hebrea on Jumalan kieli.
Mistäs sinä sen tiedät? Jeesuksen kieli oli aramea.
Juutalaisuus on yksi isoimmista uskonnoista, ja sen pyhät tekstit ovat aina olleet hepreaksi. Hyvä esimerkki tästä on heprealainen Raamattu Tanak ja sen kolme osaa: Toora, Nevi’im ja Ketuvim ("toora, profeetat ja kirjoitukset").
Uskon että Aadam ja Eeva paratiisissa puhuivat hebreaa. Hebrea on maailman rikkain kieli.
Heprea ei ole maailman rikkain kieli. Arabiaa pidetään yleisesti maailman rikkaimpana kielenä, ja hyvänä kakkosena tulee korea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.
Käytännössä muita ei pidetä oikein uskovina, koska he eivät ole saaneet syntejä anteeksi vanhoillislestadiolaisen kautta.
Millainen synninpäästökäytäntö esim. ev. lut. kirkossa muuten on?
Naurettavaa että ihminen antaa toisen ihmisen synnit anteeksi.
no Jumalako. selviää hyvin Raamatusta kuka maan päällä voi antaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Minusta ainakin on mukavaa, että kaikissa jumalanpalveluksessa laulettavissa virsissä on samanlainen harras tunnelma. Sillä tavalla palveluksesta muodostuu harmoninen kokonaisuus, jossa saa rauhassa keskittyä pyhään ilman että joku tekopirteä renkutus alkaa häiritä.
Tekopirteitä renkutuksia kuuntelen mielelläni, mutta kirkossa mieluummin kunnon vanhanaikaisia virsiä, vaikkakin hitaasti laahaavia. Tekopirteät renkutukset ovat aivan ihania hyvän kuoron laulamina ( esim. P. Simojoen ylistyslaulut et Cetera kuoron esittäminä), mutta jos kirkkokuoron 80-vuotiaat mummot yrittävät samaa, tulos on lähinnä koominen. Kirkkokuorot jatkakoot hitaiden hengellisten laulujen ja virsien esittämistä, siinä musiikissa sielu lepää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko käyneet vl-seuroissa? Siellä on hyvinpukeutuvia, hyvin toimeentulevia ihmisiä. Ei siellä tunnu olevan syntiselle sijaa, tai alkoholistille, varkaalle tai ryövärille.
Mistä sinä toimeentulon tuohon revit? Kysytkö seuroissa ihmisten palkkoja vai? Vanhoillislestadiolaisilla kotiäitiyskin on yleisempää kuin keskimäärin, eivätkä he tienaa paljoa. Moni lestadiolainen perhe elää niukasti.
Vanhoillislestadiolaisen opetuksen mukaan sitten kaikki ihmiset on yhtä syntisiä. Juoppo rikollinen on siis samalla linjalla esim. papin kanssa. Kuitenkin saman opetuksen mukaan syntejään katuva saa uskoa anteeksi, oli kuka tahansa.
Noh, toivottavasti sijaa ’majatalossa’ on kaikille, itse olen sen ilmapiirin kokenut vaan vähän sellaisena että ei tule kauhean tervetullut olo.. ei kukaan esim. tule juttelemaan uudelle ihmiselle jne. Tämä siis Helsingissä. En tiedä muista paikkakunnista. -ei vl
Vl-väki on aika klikkiytynyttä. Yksin saa olla, jos ei tunne ketään entuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin oli Aatami ja Eeva heillä kaksi poikaa Cain ja Abel. Jumala sanoi menkää ja täyttäkää maa. Kenen/keiden kanssa nämä pojat lisääntyivät?
Perheeseen syntyneiden siskojen kanssa tietenkin.
Perimä ei ollut rappeutunut , niinkuin nykyisin on ja mikä on ollut suuntaus alusta asti.
Miksei heitä mainita. Eikö nainen ole maininnan arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Raamatussa ei tarvitse puhua mistään hartaasta tunnelmasta, vaan se kumpuaa suomalaisesta mielenmaisemasta ja perinteestä. Siinä on jotain erityistä kun saa yhtyä lauluihin, joita omat isovanhemmat ja heidänkin isovanhempansa lauloi aikanaan lapsesta asti. Ja perinne elää ajan mukana uusien virsien myötä, joista osa jää toivottavasti tulevienkin sukupolvien käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Minusta ainakin on mukavaa, että kaikissa jumalanpalveluksessa laulettavissa virsissä on samanlainen harras tunnelma. Sillä tavalla palveluksesta muodostuu harmoninen kokonaisuus, jossa saa rauhassa keskittyä pyhään ilman että joku tekopirteä renkutus alkaa häiritä.
Tekopirteitä renkutuksia kuuntelen mielelläni, mutta kirkossa mieluummin kunnon vanhanaikaisia virsiä, vaikkakin hitaasti laahaavia. Tekopirteät renkutukset ovat aivan ihania hyvän kuoron laulamina ( esim. P. Simojoen ylistyslaulut et Cetera kuoron esittäminä), mutta jos kirkkokuoron 80-vuotiaat mummot yrittävät samaa, tulos on lähinnä koominen. Kirkkokuorot jatkakoot hitaiden hengellisten laulujen ja virsien esittämistä, siinä musiikissa sielu lepää.
Mulle Pekka Simojoesta on tullut melkein kirosana. Kammottavia renkutuksia, jotka sopii ehkä jossain leirinuotiolla laulettavaksi, muttei todellakaan jumalanpalveluksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksena ap:n kysymykseen sanoisin, että seurakunnassa voi olla vain yhdenlainen uskonymmärrys. Sen täytyy olla Raamatun mukainen. Siksi eri tavalla uskovien ei voi ajatella olevan tätä ”samaa joukkoa”.
”Usko on aina henkilökohtainen. Toisen uskolla ei voi päästä taivaaseen. Kaikilla elävässä uskossa olevilla on kuitenkin samanlainen usko. Tämä on mahdollista siksi, että usko on Jumalan lahja.”
https://www.paivamies.fi/neodirect/6/42/22264?t=Uskon-vastakohta-on-epa…
Ettehän te lestadiolaisetkaan ole aina samalla tavalla ajattelevia.
Mutta eri painotuksia saa olla! Esim.Korintin seurakunta oli erilainen kuin vaikka Rooman, ja varmasti tulee kulttuurisia eroja myös. Enkä puhu nyt synnillisistä ominaisuuksista, vaan esim.alueellisista eroista.
Yksi lähetystyön suurimpia virheitä on satojen vuosien ajan ollut muokata afrikkalaisista kristityistä länsimaisia. Eli Afrikassa veisattu virsiä naama surkeana ja hiihdetty jumalanpalveluksessa kuin hidastetussa filmissä - eijei, silloin runnotaan afrikkalaisen kulttuurin hyvien piirteiden, eli iloisuuden yli.
Mutta ydinopin, pelastavien kohtien tulee olla kaikkialla samat.
-Yhteiskristillinen
Minä pidän yhtä suurena virheenä sitä, että suomalaisista koitetaan tehdä afrikkalaisia tuomalla kirkkoihin gospelia yms. Ja vielä paljon suurempana virheenä pidän sitä, että virsiä ja perinteistä liturgiaa väheksytään tuolla tavalla kuin sinä. Eihän virsiä veisata naama surkeana eikä jumalanpalveluksissa hiihdetä kuin hidastetussa filmissä, vaan kirkossa on harras tunnelma.
Missäpäin Raamattua löytyy "harras tunnelma"? Siis Jumala antaa yliluonnollisen rauhan, mutta harras tunnelma ei ole ihan sama asia, vaan jotain suomalaisten vaatimusta. Harras tunnelma saattaa olla täysin psykologista, kun pappi puhuu verkkaisesti ja kukaan ei liikahdakaan. Tai on rauhallinen virsi ja kanttori polkee urkuansa.
Hmm, sitten pidät varmaan kuningas Daavidia jonain huonona esimerkkinä, hän kun karkeloi ylistystanssia kaikin voimin niin, että eukkonsakin moitti? :)
Tai ylistyspsalmit?
Siis, mun mielestä on hyvä kuunnella erilaisia hengellisiä lauluja. Gospelia, ylistystä, surumielistä ja rauhallista hengellistä musiikkia (mm.virsiä). Erilaisiin elämän tilanteisiin.
Ymmärrän, jos suomalaiseen sielunmaisemaan ei ylistys oikein sovi.
Mutta yks asia luterilaisessa kirkossa on melkein rikos: Herraa hyvää kiittäkää -virren sävel!
Siis sitä on nykyisin onneks iloisempikin versio, mutta mun lapsuudessa laulettiin sillä surumielisellä sävelelellä, kuin hautajaisissa..."Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää..." niin, että hyvä ettei testamenttiansa alkanut jo jokainen sorvaamaan. Ihmettelin tätäkin lapsena: sanat ja sävel ristiriidassa keskenään.
-Yhteiskristillinen
Raamatussa ei tarvitse puhua mistään hartaasta tunnelmasta, vaan se kumpuaa suomalaisesta mielenmaisemasta ja perinteestä. Siinä on jotain erityistä kun saa yhtyä lauluihin, joita omat isovanhemmat ja heidänkin isovanhempansa lauloi aikanaan lapsesta asti. Ja perinne elää ajan mukana uusien virsien myötä, joista osa jää toivottavasti tulevienkin sukupolvien käyttöön.
Minäkin ajattelen, että suomalainen perinne vaikuttaa vahvasti. Kun katsoo tätä kuvaa pyhäkoulusta Afrikan lähetysmatkalta, niin näyttää siinä olevan aika reipas meininki, kädet taputtaa ainakin, voipa olla että tanssitaankin :)
https://www.paivamies.fi/artikkelit/lahetystyo-on-kylvotyota-6.42.22694…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Lestadiolaisia on kyllä ulkomaillakin. Toiseksi suurin ryhmä on Pohjois-Amerikassa. Myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa on ryhmiä. Euroopan maista lestadiolaisia on ainakin Ruotsissa ja Venäjällä. Mutta joo, pienistä ryhmistä on kyse.
Lisäksi lestadiolaiset pitää mahdollisena, että samalla tavalla uskovia on myös muissa maissa, vaikka heistä ei tiedetäkään mitään. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja/tai mielenkiintoa etsiä uskonveljiä kaukaisista maista ainakaan kovin aktiivisesti, tai ehkä kielimuuri tms. on muodostanut esteen sille että kaukaiset uskonveljet olisi löytänyt toisensa.
Ei missään päin maailmaa löydy sellaista ihmistä ja poppoota jotka luulis ettei yksin vois tulla uskoon ja saada Pyhää Henkeä, jotka ei ois lestadiolaisten käännyttämiä. :o
Te ootte kirkkohistoriassa kyllä kuin joku hyttynen Itämerellä...
-Yhteiskristillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Lestadiolaisia on kyllä ulkomaillakin. Toiseksi suurin ryhmä on Pohjois-Amerikassa. Myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa on ryhmiä. Euroopan maista lestadiolaisia on ainakin Ruotsissa ja Venäjällä. Mutta joo, pienistä ryhmistä on kyse.
Lisäksi lestadiolaiset pitää mahdollisena, että samalla tavalla uskovia on myös muissa maissa, vaikka heistä ei tiedetäkään mitään. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja/tai mielenkiintoa etsiä uskonveljiä kaukaisista maista ainakaan kovin aktiivisesti, tai ehkä kielimuuri tms. on muodostanut esteen sille että kaukaiset uskonveljet olisi löytänyt toisensa.
Ei missään päin maailmaa löydy sellaista ihmistä ja poppoota jotka luulis ettei yksin vois tulla uskoon ja saada Pyhää Henkeä, jotka ei ois lestadiolaisten käännyttämiä. :o
Te ootte kirkkohistoriassa kyllä kuin joku hyttynen Itämerellä...
-Yhteiskristillinen
“Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room. 10:17)
Mitä ajattelisit tämän kohdan tarkoittavan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.
Mitäs jos joku tavisluterilainen/hellari antaa synninpäästön lestalle?
-Yhteiskristillinen
Ihmiset ei anna syntejä anteeksi vaan jumala mutta ehkä lestadiolaisilla on ihan oma ihmisjumalansa tai sellainen joku patsas jonka eteen mennään niitä anteekuspyytämisiä hakemaan.
Mutta raamatussa ei missään kohtaa lue ett olis ihmisten tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pelastus on siellä missä saarnataan syntejä anteeksi. Kuka tahansa vanhoillislestadiolainen voi antaa toiselle ihmiselle synninpäästön, joka katsotaan oikean uskon tunnusmerkiksi.
Mitäs jos joku tavisluterilainen/hellari antaa synninpäästön lestalle?
-Yhteiskristillinen
Ihmiset ei anna syntejä anteeksi vaan jumala mutta ehkä lestadiolaisilla on ihan oma ihmisjumalansa tai sellainen joku patsas jonka eteen mennään niitä anteekuspyytämisiä hakemaan.
Mutta raamatussa ei missään kohtaa lue ett olis ihmisten tehtävä.
Mm. Tässä
Jeesus uskoi opetuslapsilleen syntien anteeksiantamisen viran:
“Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” (Joh. 20:23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sanoilla on voima. Jumala loi kaiken sanoilla." Yksikössä.
Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.Sotket sanan (joita on loputtomasti) ja Sanan (joita on yksi).
Kyllä, asetin kyseenalaiseksi onko oikein sanoa loi sanoilla, kun on kirjoitettu SANAN /JEESUS kautta.
Luomiskertomuksen mukaan Jumala sanoi sanoja ja loi niillä. Tosin minulle ei ole selvinnyt, mitä kieltä hän käytti. Kun hän loi sanoilla, Sana oli mukana.
Hebrea on Jumalan kieli.
Mistäs sinä sen tiedät? Jeesuksen kieli oli aramea.
Juutalaisuus on yksi isoimmista uskonnoista, ja sen pyhät tekstit ovat aina olleet hepreaksi. Hyvä esimerkki tästä on heprealainen Raamattu Tanak ja sen kolme osaa: Toora, Nevi’im ja Ketuvim ("toora, profeetat ja kirjoitukset").
Uskon että Aadam ja Eeva paratiisissa puhuivat hebreaa. Hebrea on maailman rikkain kieli.
Satuolennot puhuvat ihan mitä kieltä sä haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jämsän opistoseurojen aattoseurat alkoivat juuri:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sanoilla on voima. Jumala loi kaiken sanoilla." Yksikössä.
Johanneksen evankeliumi:
1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
1:2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
1:3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.Sotket sanan (joita on loputtomasti) ja Sanan (joita on yksi).
Kyllä, asetin kyseenalaiseksi onko oikein sanoa loi sanoilla, kun on kirjoitettu SANAN /JEESUS kautta.
Luomiskertomuksen mukaan Jumala sanoi sanoja ja loi niillä. Tosin minulle ei ole selvinnyt, mitä kieltä hän käytti. Kun hän loi sanoilla, Sana oli mukana.
Hebrea on Jumalan kieli.
Mistäs sinä sen tiedät? Jeesuksen kieli oli aramea.
Juutalaisuus on yksi isoimmista uskonnoista, ja sen pyhät tekstit ovat aina olleet hepreaksi. Hyvä esimerkki tästä on heprealainen Raamattu Tanak ja sen kolme osaa: Toora, Nevi’im ja Ketuvim ("toora, profeetat ja kirjoitukset").
Uskon että Aadam ja Eeva paratiisissa puhuivat hebreaa. Hebrea on maailman rikkain kieli.
Vanhat textit on kirjoitettu Egyptissä ja puolikreikkalaisessa Aleksandriassa . Adam lankesi SYNTEIHIN . Egyptissä oli kirjoitustaito merkit ja monet erilaiset jumalat kuin orjat ja KLEOPATRAT nai juutalaisia mm. Salomon vaimot.
Miksi huudat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Lestadiolaisia on kyllä ulkomaillakin. Toiseksi suurin ryhmä on Pohjois-Amerikassa. Myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa on ryhmiä. Euroopan maista lestadiolaisia on ainakin Ruotsissa ja Venäjällä. Mutta joo, pienistä ryhmistä on kyse.
Lisäksi lestadiolaiset pitää mahdollisena, että samalla tavalla uskovia on myös muissa maissa, vaikka heistä ei tiedetäkään mitään. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja/tai mielenkiintoa etsiä uskonveljiä kaukaisista maista ainakaan kovin aktiivisesti, tai ehkä kielimuuri tms. on muodostanut esteen sille että kaukaiset uskonveljet olisi löytänyt toisensa.
Ei missään päin maailmaa löydy sellaista ihmistä ja poppoota jotka luulis ettei yksin vois tulla uskoon ja saada Pyhää Henkeä, jotka ei ois lestadiolaisten käännyttämiä. :o
Te ootte kirkkohistoriassa kyllä kuin joku hyttynen Itämerellä...
-Yhteiskristillinen
“Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” (Room. 10:17)
Mitä ajattelisit tämän kohdan tarkoittavan?
Kuuro ei voi tulla uskoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan
-ei ap
No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?
Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.
Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.
Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅
Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e
"Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."
No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)
Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan
-ei ap
No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?
Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.
Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.
Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅
Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e"Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."
No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)
Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).
Se on Raamatun opetus (ei vl keksintöä), että on vain yksi oikeassa uskossa oleva seurakunta:
Jumalalla on yksi seurakunta (Kristuksen yksi ruumis).
Seurakunnalla on yksi Herra, yksi usko ja yksi evankeliumi (Ef. 4:5; Gal. 1:6–9).
Seurakunnan tulee pysyä apostolien opetuksessa eikä erilaisissa opeissa (Ap. t. 2:42; Ef. 4:14).
Kristittyjä kehotetaan olemaan yksimielisiä ja samaa mieltä uskosta, ei jakautumaan keskenään (1. Kor. 1:10; Fil. 2:2).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta kuin osan 40 sivun ketjusta, kerron mielipiteeni;
Mielestäni lestadiolaiset ovat naiivin ylimielisiä "fariseuksia" luullessaan, että se ainoa oikea eli pelastava usko on pienellä suomalaisella ryhmällä, jotka tunnustavat ns. lestadiolaisuutta.
Muuten, eikö tapalestadiolaisuus ole hyödytöntä joka tapauksessa; siis ollaan nimellisesti uskomassa, mutta käytännössä eletään kuin pellossa.
Älä aloita lestadiolaisten nimittelyä, koska koko ketjun tarkoitus on ollut antaa lestadiolaisten kertoa rauhassa uskostaan
-ei ap
No ovatko he vastanneet tähän aloituksessakin mainittuun väitteeseen, millä perusteella olisivat muka anoita, oikeita uskovia?
Henk koht tiedän, ettei näin ole, mutta minäkin haluaisin kuulla millä perustein näin naiiviin käsitykseen ovat päätyneet.
Muuten, ortodoksia on kirjaimellisesti oikea usko (kreikkaa osaavat tietävät!), ja heillä taas on pyhimysten kumartaminen (Panagian ohella) ottanut Jeesuksen paikan. Kuva-idolatriaa näillä oikeauskoisilla.
Täällä on yli 40 sivua aiheesta keskusteltu 😅
Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224e"Liitän tähän 1. sivulta oman vastaukseni miksi uskon näin:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys."
No mutta eihän se käsitys ole kuin teidän lestadiolaisten! (Jos) kaikki muut kristilliset yhteisöt ajattelevat samalla tavoin, se heidän oma yhteisönsä on ainoa oikea. Etkö tosiaan näe tätä ristiriitaa? Useimmat muut vain eivät ole niin pöyhkeitä, että eivät hyväksyisi muita. (Onhan näitäkin, kyllä...)
Et todellakaan ole vastannut, miksi se lestadiolaisten tapa uskoa olisi ainoa oikea. (Jos nyt edes olisi oikea).
Moni ajattelee, että esim. kolminaisuusopin hyväksyminen on oikean uskon ja samalla pelastumisen edellytys. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä kertonut täällä, mihin sellainen vaatimus perustuu, koska ainakaan Raamatusta sitä ei löydy. Ottaako joku vihdoin haasteen vastaan?
Vanhat textit on kirjoitettu Egyptissä ja puolikreikkalaisessa Aleksandriassa . Adam lankesi SYNTEIHIN . Egyptissä oli kirjoitustaito merkit ja monet erilaiset jumalat kuin orjat ja KLEOPATRAT nai juutalaisia mm. Salomon vaimot.